Elina Keinonen Molly-emäntänä. Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Kun menet katsomaan Agatha Christien näytelmää, tiedät mitä saat. Sotien jälkeistä brittiläistä tyyliä ulkomaailmalta suljetussa ympäristössä ja monipuolisen kokoelman ihmisiä, joiden ympäri silmukka kiristyy menneisyyden erheen vuoksi.

Hiirenloukku on mennyt Lontoossa vuoden 1952 ensiesityksensä jälkeen yhtäjaksoisesti näihin päiviin. Katsojia on kertynyt toistakymmentä miljoonaa ja kahdeksassa roolissa on tahkonnut jännitystä satoja näyttelijöitä.

Three Blind Mice (Kolme sokeaa hiirtä) oli alun perin radiokuunnelma, joka sitten muokkautui novelliksi ja edelleen näytelmäksi.

* *

Ollaan maalla, ja nuoripari avaa täyshoitolan. Monkswelliin iskee tietenkin lumimyrsky, joka jumittaa kaikki paikalle ennättäneet.

Vieraita on joka lähtöön, täynnä itseään olevasta laatutietoisesta rouva Boylesta hermoheikkoon, mutta liiankin avuliaaseen nuorukaiseen, täpäkkään kaikkeen pystyvään neitoon ja outoon kauppamatkustajaan.

Ja lehdessä on juttu murhasta. Tekijän jättämä viesti vihjaa seuraavan uhrin löytyvän juuri Monkswellistä.

Ansassa ovat siis kaikki ja kuka hyvänsä voi päästä hengestään.

Poliisikin saapuu kuulustelemaan, lumimyrskyn läpäistäkseen suksilla.

Rouva Boyle (Helena Haaranen) tietää ja antaa kuulua, minkälainen hyvän täysihoitolan pitää olla. Kuva: Otto-Ville Väätäinen

* *

Miika Murasen ohjauksessa kaikki on teatterin museoa: alleviivaava näytteleminen, puvustus, lavastus, äänimaailma. Christietä ei ole millään tavalla kuorittu tähän aikaan.

Mennyt maailma on otettu sellaisenaan ja siihen tietysti Christien dekkaritulkintojen tunnelma perustuu.

Verkkoa kudotaan vihjein, jotka tekevät kustakin vuorollaan syyllisen. Jännitystä lavalle sovitetun tarinan on vaikeampi tavoittaa kuin tv-sarjan. Ei ole kuvakulmia tai tiukkaa lähikuvaa.

Katsoja joutuu tyytymään yhden tilan teatteriin ja tyypillisiin ääni- ja valoefekteihin. Seinälamppujen loiste himmenee, kun joku pelkää. Radion ääni muuttuu hallitsemattomaksi, kun murha toteutuu.

Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä oli ensi-illassa sen verran huono ilmanvaihto, että hapen vähyys antoi lisätwistiä esityksen seuraamiselle. Olo oli kuin ummehtuneessa patinoituneessa kartanossa pölyttyneine samettipieluksineen.

Alkupuolen ylipitkä dialoginen pohjustus sammutti sekin katsojan valppautta.

Lumen saartamaan kartanoon pääsee suojaan sekalainen joukko vieraita, jotka eivät olekaan turvassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen

* *

Mutta miten näyttelijät, nämä jännityksen kantajat, tarinaa koostivat?

Emäntä Molliena Elina Keinonen ja isäntä Gillesinä Severi Saarinen ovat koukuttavan herkkä pariskunta.

Vasta vuoden kestänyt avioliitto ja Mollien vastuunkanto perinnöksi saadusta rakennuksesta ja unelmatyöstä näkyy opeteltuna toimeliaisuutena. Illallismurekkeen voi tuunata purkista, jos hymy säilyy ja juttu luistaa, kaikille löytyy sänky ja aamupala maistuu.

Saarinen Gillesinä antaa sisäisen myrkyn sentään tulvia yli, kun äärivaativa, Helena Haarasen kylmästi luonnehtiman rouva Boyle käy päälle. Rouva voi hyvin lähteä, jos yösija ei miellytä.

Niinpä.

Christien juonenkuljetukseen kuuluu, että kaikilla hahmoilla on jokin luuranko kaapissa. Tai sitten ei. Ne ensi silmäyksellä oudoimmat saavatkin puhtaat paperit.

Tässä pakkaa sekoittavat tehokkaimmin Sauli Suonpään kaikkeen valmis Christopher-nuorukainen ja Santeri Kinnusen Paravicini.

Mutta se kaikista ovelin jääköön mainitsematta, kuten jännäreissä toive on. Yllätyin aidosti.

Kyllä tämä pikkujouluhuvituksesta käy. Miinuksena tosin on toteutuksen pituus ja Arenan sokkeloiset tilat.

Mutta jos ne sietää Christie-fanituksessaan, voi heittäytyä 1950-luvun nostalgialinkoon.

Anne Välinoro

Agatha Christie: Hiirenloukku

• Suomennos Aino Piirola
• Ohjaus Miika Muranen
• Lavastus Katariina Kirjavainen
• Pukusuunnittelu Laura Dammert
• Valosuunnittelu Petteri Heiskanen
• Äänisuunnittelu Eradj Nazimov
• Naamioinnin suunnittelu Henri Karjalainen
• Dramaturgi Sanna Niemeläinen
• Rooleissa Elina Keinonen, Severi Saarinen, Sanna-June Hyde, Sauli Suonpää, Joel Hirvonen, Helena Haaranen, Santeri Kinnunen, Risto Kaskilahti

Ensi-ilta Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä 7.9.2023. Esityksiä 16.12.2023 asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua