Jisook Kim (Noria) ja Samio (Volter Putro). Kuva: Ari Nakari
TEATTERI | Lappeenrannan teatterin tulkinnassa Emmi Itärannan menestysromaanista on otettu reipas askel sadun suuntaan.
”Kuvaelma toimii näin. Näyttämöltä odotan ihan muuta.”
ARVOSTELU

Teemestarin tytär
- Käsikirjoitus ja ohjaus: Helka-Maria Kinnunen
- Esitys: Lappeenrannan kaupunginteatteri 6.2.2025.
Tarinan arvoinen Suomi – kantaesityskierros kotimaan katsomoihin
Tässä juttusarjassa kulttuuritoimittaja-ohjaaja Anne Välinoro kertoo Kulttuuritoimituksen lukijoille maamme teattereiden kotimaisista uusista näytelmistä ja niiden tekijöistä. Välinoro seuraa Suomen teatterielämää Suomen Kulttuurirahaston työskentelyapurahalla. Lue kaikki juttusarjan artikkelit täältä.
* *
Teemestarin kirja -romaanissa (2012) Emmi Itäranta ottaa haltuun vesivarat ja niiden ympärille kietoutuvan politiikan yhden ihmisen näkökulmasta.
Ihminen on teemestari, itämaisen kulttuurin avainhenkilö, veden haudutuksen taitaja ja yhteisön kunnioittama Salatun tiedon haltija.
Teemestarin kirjassa on kaksi teemestaria, isä ja tytär.
Tyttären, Norian, on käytävä isän polku loppuun.
Mutta puhdas vesi, siitä on kaikilla pula. Sitä tarvitaan jo tablettien saamiseksi nielusta alas.
Mutta maailman vesivarat ovat globaalin armeijan hallussa, ja se ei salli sooloilijoita.
Norian tieto vesisuonista käynnistää jännärin.
Teemestarin kirja on käännetty jo useammalle kielelle ja ilmestyttyään se sai varsin innostuneen vastaanoton Yhdysvalloissa. Romaanista on tehty myös elokuva vuonna 2022. Lauri Tilkanen ja Mimosa Willamo eivät oikein saaneet jäyhäksi vaelteluksi muokattua Veden vartijaa elämään (lue arvio).

Noria saa isältään teemestarilta tärkeää tietoa. Kuva: Ari Nakari
* *
Lappeenrannan kaupunginteatterissa on otettu reipas askel sadun suuntaan.
Lavalla on pienoisnäyttämö, eräänlainen teehuone. On myös juonen kannalta olennainen kaatopaikka, jossa Norian ystävä Samio dyykkaa ja etsii vaikeuksissa olevalle perheelleen tarpeellisia tavaroita.
Oikealla näyttämön kulmalla musisoi suurenmoinen kaksikko, sähkökanteleella taituroiva Senni Eskelinen ja kitaristi-akrobaatti Florian Grobéty.
Näyttämöllä huomiota kerää tasaisin väliajoin myös ryhmä sirkuskoululaisia ihmispyramideineen.
Teemestarin tytär -nimen saanutta tarinaa kerrotaan lauluin ja sävelin, liikkeellä ja visuaalisesti vangiten. Kauneuden illuusio alkaa kuitenkin pian pitkästyttää.
Tehdään kohtaus ja sitten siirrytään seuraavaan.
Sitten lauletaan.
Tuntuu, että vanha kunnon zoomaus on unohtunut kokonaan tästä tulkinnasta. Mikään teko tai ele ei nouse ylitse muiden, tavoitteet jäävät epäselviksi ja musiikin voima valuu hukkaan.
Kuvaelma toimii näin. Näyttämöltä odotan ihan muuta.

Senni Eskelinen lumoaa sähkökanteleella ja Florian Grobéty kitaralla. Kuva: Ari Nakari
* *
En tiedä, onko Teemestarin kirja sittenkin soveltumaton jännitteiseksi draamaksi. Se tulee mieleen, kun tätä katselee.
Esitys on viehättävän näköinen kuin paremman tavaratalon näyteikkuna, mutta eipä sitten muuta.
Harmi. Noriaa tulkitseva Jisook Kim on jännittävä valinta päärooliin ja laulajana varsin taitava. Volter Putro Samiona louhii sympaattisesti muovijätteissä.
Mutta missä on pihvi?
Tai pikemminkin veden voima, eteenpäin pakottava virtaus, suuri kiteytymä ja sulamisen antarktinen pettynyt raivo?
Anne Välinoro

Lavalla on paljon kauneutta. Kuva: Ari Nakari
Teemestarin tytär
- Käsikirjoitus ja ohjaus Helka-Maria Kinnunen
- Lavastus ja puvustus Samuli Halla
- Säveltäjä, muusikko Senni Eskelinen
- Sirkustaiteilija, muusikko Florian Grobéty
- Näyttelijät Jisook Kim, Volter Putro, Seppo Kaisanlahti, Netta Salonsaari, Leena Nuora, Jarno Kolehmainen, Samuli Punkka.
Ensi-ilta Lappeenrannan kaupunginteatterissa 1.2.2025. Esityksiä 17.5. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Matti Haapoja rantautuu Juhlatalo Hoviin – nopeatahtinen näytös tarjoaa komediaa ja traagisuutta
TEATTERI | Suomen Teatteriopiston näyttelijäntyön jatkolinjan opiskelijat tuovat Tampereelle vanhan tarinan pohjalaisesta puukkojunkkarista.
Tragikoominen tulkinta sukupolvien välisistä kuiluista ja traumoista – arviossa Kansallisteatterin Isän maa
TEATTERI | Onko soveliasta tai luvallista painiskella eksistentiaalisessa ahdistuksessa, kun maailma ympäriltämme on tuhoutumassa ja koko ihmislaji on vaarassa kadota?
Silmiä avaava reitti menneeseen – arviossa Tampereen Työväen Teatterin Väylä
TEATTERI | Rosa Liksom on yksi niistä kirjailijoista, jotka ovat kirjoittaneet Lapin sodan ajoista siviiliväestön kannalta. Liksomin näkökulman painopisteenä on naisten kokema sota.
Titanique törmäilee estoitta härskin huumorin äärirajoilla – arviossa Tampereen Komediateatterin kevään musikaaliparodia
TEATTERI | Titanique-musikaali herätti kriitikossa poikkeuksellisen ristiriitaisia tunteita. Aika on nyt toinen.




