Kuvat: Mitro Härkönen
TEATTERIKESÄ | Taisto Reimaluodon monologi Onnellisinta on olla onnellinen on näyttelijätyön ja tekstin yhteistä juhlaa. Tätä on teatteri, joka tekee hyvää.
”Reimaluodon tekstin käsittelyn taito on omaa luokkaansa. Hän näyttää olevan koko ajan uuden ajatuksen äärellä. Ikään kuin hän keksisi tekstin samalla hetkellä, kun hän sen sanoo.”
ARVOSTELU
Teatteri Avoimet ovet & Lahden kaupunginteatteri: Onnellisinta on olla onnelinen
- Ohjaus: Hanna Kirjavainen
- Käsikirjoitus: Taija Helminen
- Esitys: Teatterikesässä TTT:n Kellariteatterissa 4.–5.8.2022
Kun Taisto Reimaluoto tanssahtelee, loikkii ja sipsuttelee lavalla, suupielet nousevat automaattisesti ylöspäin. Hänestä huokuu vahvaa läsnäoloa, rauhaa ja tekemisen riemua. Hän on Eelis, tai Santtu. Hän on sitä miltä milloinkin tuntuu. Ja koko esityksen ajan kyllä tuntuu. Hyvältä.
Reimaluoto tuo näyttämölle valon, lempeyden, vallattomuuden ja huikeita ajatushyppyjä tekevän henkilön, jonka haluaisi asumaan luokseen.
Näyttelijä Taisto Reimaluodon 60-vuotisjuhlaesitys on upea monologi, jossa teksti ja näyttelijä ovat limittyneet saumattomasti yhteen. Se on esitys, jonka ei haluaisi koskaan päättyvän.
Kuva: Mitro Härkönen
* *
Esitys kertoo omaperäisestä ITE-taiteilijasta, ihmisrakkauteen perustuvaa ajattelua harjoittaneesta erakosta, Elis Sinistöstä (1912–2004). Se ristiinvalottaa Reimaluodon omaa elämää Sinistön elämään ja sommittelee kahden suuren elämänrakastajan kosmisen balettisoolon. Sinistö oli astrologi, rakentaja, balettitanssija, mietiskelijä, joogi, kansainvälinen tähti, majatalon isäntä, ufobongari ja pasifisti. Hän eleli itse rakentamassaan paratiisissa Villa Mehussa.
Samoin kuin kulkureille ja väsyneille matkustavaisille retriittiä elämäntyönään rakentanut Sinistö, Reimaluoto on esityksillään rakentanut levähdyspaikkaa katsojille huoahtaa valossa.
Kuva: Mitro Härkönen
* *
Lavastus on kiinnostava, kekseliäs, kaunis ja monitulkintainen häkkyrä, jota voi työntää tai vetää, sinne pääsee ja sieltä pääsee ulos. Siellä voi kiikkua ja liikkua. Siellä voivat kivet roikkua ja barbit istua kukkaruukussa.
Taija Helmisen moniulotteinen teksti on filosofinen, hauska, viisas ja luovasti loikkiva kokonaisuus, joka tuo eteemme lintujen laulun, vihreän elämänmuodon ja rakkauden ihmiseen.
Reimaluodon tekstin käsittelyn taito on omaa luokkaansa. Hän näyttää olevan koko ajan uuden ajatuksen äärellä. Ikään kuin hän keksisi tekstin samalla hetkellä, kun hän sen sanoo. Siinä on yhtä aikaa äärimmäistä herkkyyttä ja valtavaa voimaa.
Jos haluat nostattaa seroniinitasoasi luonnonmukaisesti, menee teatteriin. Ja ennen muuta mene katsomaan Taisto Reimaluodon hehkua.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tampereella ensi-iltansa saanut Hybristofilia palasi kaupunkiin viiden vuoden jälkeen – kaipasi syvyyttä
TEATTERI | Tampereen Työväen Teatterin residenssiohjelmaan kuulunut true crime -esitys vieraili Legioonateatterissa. Esityksen ikä alkaa näkyä.
Tanskalaiselokuvan pohjalta tehty ooppera järkyttää ja vaikuttaa – arviossa Kansallisoopperan Festen
OOPPERA | Festen on tiivis ja intensiivinen yhden vuorokauden kuvaus vakavaraisen perheen pinnan alle sukelluksesta, totuudenkieltämisestä ja sivuunkatsomisesta.
Haapajärven Elvis pelastui ja elää – arviossa Lahden kaupunginteatterin kantaesitys
TEATTERI | Haapajärven Elvis avautuu moneen suuntaan. Se kertoo myös suurista unelmista, jotka vaikeuksienkin jälkeen voivat toteutua.
Neljän voimakkaan naisen tarinat niputetaan taidokkaasti yhteen – arviossa Louhiteatterin Korkojen kopinaa
TEATTERI | Korkojen kopinaa nostaa esiin merkityksellisiä naisrooleja 20 vuotta täyttävän enolaisen Louhiteatterin historiasta.