Akselin ja Elinan häät. Kuva: Katri Dahlström

Väinö Linnan romaanit ovat suomalaisille tuttuja, kansallisaarteita. Pyynikin kesäteatterissa niistä on esitetty Tuntematonta sotilasta Edvin Laineen ohjaamana kesästä 1961 asti aina vuoteen 1969. Pyörivän kesäteatterin ohjelmistoon Väinö Linnan trilogian Täällä Pohjantähden alla ohjasi Kalle Holmberg 1990-luvulla. Tarinat ovat tulleet tutuiksi, niitä luettiin koulussa ja ne ovat jääneet tunnemuistiin vahvasti.

Pyynikin kesäteatterin uusi Täällä Pohjantähden alla on uskollinen Linnan tekstille. Tarina alkaa niin kuin pitääkin: Pentinkulman talo valmistuu, Koskelan Jussi rakentaa pirtin perheelle, lapset syntyvät ja elämä kulkee maata raivaamalla ja peltoa viljelemällä. Uusi pastori rouvineen, rouva enemmänkin, vaatii Koskelan maita takaisin kirkolle. Liekö siihen aikaan ollut sellaista pastoria, mutta kuvitteellisia henkilöitä hekin ovat. Mutta tosilta tuntuvat.

Oikeuksien perääminen ja aatteen voima

Akseli Koskela (Verneri Lilja) kantaa työväenyhdistyksen lippua. Kuva: Katri Dahlström

Linnan trilogia kuvaa Suomen sisällissotaa, työväen kapinaa herrasväkeä ja porvaristoa vastaan. Kapinaa, joka kasvoi mittasuhteiltaan liiankin suureksi; menetykset olivat kohtuuttomat molemmin puolin.

Täällä Pohjantähden alla on kertomus historian armottomuudesta ja siitä, miten ihmisten henkilökohtaiset tunteet vievät kohti tragediaa ja miten siitä vähitellen rakennetaan elämän kulku uudestaan, koetetaan nousta jaloilleen kaikkien menetysten jälkeen.

Räätäli Adolf Halme (Tom Lindholm) on aatteen mies, köyhälistön puolestapuhuja ja työväenyhdistyksen perustaja. Väkivaltaan hän ei yllyttänyt. Mutta millä hillitä aatteen palon sytyttämiä nuoria miehiä?

Torpparilta vietiin kaikki ja vauraan ahneus sytytti vihan. Oikeus ei ollut silloin pienen ihmisen puolella. Tuomiot langetettiin sen kummemmin kuulematta.

Tunteet pinnassa, myös katsomossa

Räätäli Adolf Halme (Tom Lindholm) tuomiolla. Kuva: Katri Dahlström

Liikutukselta ei voi välttyä, koskettavat kohtalot ja vääryydet saavat silmät kostumaan useammankin kerran. Ohjaaja Antti Mikkola on tehnyt suurtyön mammuttimaisesta merkkiteoksesta. Kohtaukset on leikattu kuten elokuva ikään ja pyörivän katsomon mahdollisuudet Mikkola on hyödyntänyt siirtymissä täydellisesti. Hetki sitten tuolla synnyttiin ja pyörähdys – vuosia on kulunut. Mikkola antaa ohjauksessaan hienosti aikaa tunteelle, hiljaisuudelle, pienille eleille ilman repliikkejä. Katsojalle annetaan aikaa kokea.

Näyttelijöiden intensiivinen lataus tuntui vahvasti katsomossa. Tom Lindholmin Halme on järisyttävän voimakas ja tunteisiin menevä tulkinta. Akseli (Verneri Lilja) ja Elina (Ella Mettänen) olivat rooleissaan raikkaita ja onnistuneita. Elämän auvoisuus ja sen karu muutos ilmeni hienosti.

Esa Latva-Äijö Jussi Koskelana on kuin rauhan tyyssija, nöyrä oikeuksiaan peräävä torppari. Vuonna 1993 Latva-Äijö oli nuorena näyttelijänä mukana Kalle Holmbergin ohjauksessa Akseli Koskelana.

Aimo Räsänen tekee Otto Kiviharjun roolin ammattimaisen suvereenisti ja välillä ironista huumoria viljellen. Lämmin huumori antaa katsojalle hetken levähdyksen vakavista tunnelmista, samoin kuin tekevät Jukka Leistin Paroni ja Leppäsen Preeti.

Samuli Muje on ilmiömäinen väärinkohdeltuna ja oikeuksiensa puolesta taistelevana Anttoo Laurilana. Kaikki viedään, miten viaton kärsii vahvemman edessä, toinen on arvokkaampi toista.

Petra Ahola pastorskana on juuri niin herraskainen kuin porvarisrouva sen ajan tarinoissa on. Antti Tiensuu tekee pastori Salpakarina onnistuneen roolin vaimon vaatimuksiin mukautuvasta miehestä.

Koko näyttelijäkaarti on intohimoisesti ja vahvasti läsnä koko kolmetuntisen ajan. ”Näyttelijät ovat kulkeneet Väinö Linnan romaani kädessään ja pyytäneet, voiko vielä lisätä tämän repliikin, koska se on tärkeä”, Antti Mikkola kuvaili Kulttuuritoimituksen Päivi Vasaran haastattelussa työryhmän sitoutumista.

Kiitokset seisten

Anttoo Laurilaa (Samuli Muje) rauhoitellaan. Rauhoittelemassa Akseli Koskela (Verneri Lilja) ja Otto Kivivuori (Aimo Räsänen). Kuva: Katri Dahlström

Täällä Pohjantähden alla on merkittävä silta historiaan eikä siitä loppujen lopuksi kauan ole, kun aika oli toinen.

Mikkola on työryhmänsä kanssa onnistunut tuotannossa kaikilta osin. Lavastus toimii hienosti pyörivän katsomon osana. Äänimaailma istuu Pyynikin maisemaan ja tarinaan. Muutama lokkikin liiteli kuin ajoitettuna sopivissa paikoissa.

Suomenhevosille myös kiitokset, rauhalliset eläimet osasivat roolinsa hienosti.

Ensi-iltayleisö kiitti esityksen tekijöitä seisaaltaan Pyynikin leppeässä kesäillassa. Raikuvat aplodit kantautuivat Pyhäjärven tyyneen iltaan pyytäen esiintyjät ja tekijät kumartamaan kerta toisensa jälkeen.

Irmeli Heliö

Täällä Pohjantähden alla

• Ohjaus: Antti Mikkola
• Näytelmän sovitus Väinö Linnan romaanien pohjalta: Sami Keski-Vähälä
• Lavastussuunnittelu: Kimmo Sirén
• Pukusuunnittelu: Jaana Aro
• Äänisuunnittelu: Sami Silén
• Kampaus- ja maskeeraussunnittelu: Emmi Puukka

Näyttelijät

• Jussi Koskela: Esa Latva-Äijö
• Akseli Koskela: Verneri Lilja
• Elina Koskela: Ella Mettänen
• Adolf Halme: Tom Lindholm
• Otto Kivivuori: Aimo Räsänen
• Muissa rooleissa: Jukka Leisti, Heidi Kiviharju, Petra Ahola, Samuli Muje, Antti Tiensuu, Jyrki Mänttäri, Henriikka Heiskanen ja Lasse Viitamäki. Avustajajoukot ovat nokialaisen Etunäyttämö-teatterin harrastajanäyttelijöitä.
• Hevoset: Kopsahovin Clara ja Tuhkimon Wäinö

Ensi-ilta Pyynikin kesäteatterissa Tampereella 9.6.2023. Esityksiä 12.8. asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua