Pauliina Hukkanen ja Miia Nuutila. Kuva: Tampereen Teatteri
TEATTERI | Jopa pienessä sievässä pikkujoulun iloksi ja työnantajan kustannuksella satunnaisesti teatterikatsomoon päätyvät ihmiset ansaitsisivat parempaa.
”Tekstissä ehkä on joitain aineksia naurujen irrotteluun, mutta viimeistään kappaleen ohjaamattomuus tekee mahdottomaksi viihtyä sen parissa.”
ARVOSTELU

Terapian tarpeessa jälleen
- Käsikirjoitus: Sari Havas
- Ohjaus: Samuli Reunanen
- Rooleissa: Miia Nuutila ja Pauliina Hukkanen
- Esitys: Tampereen Teatterin Frenckellissä 1.11. Vielä 21.11. ja 23.11.2022.
Kaikki teatteri ei voi olla hyvää. Silti se jotenkin masentaa, kun päätyy joskus katsomaan ihan silkkaa huttua.
Sari Havaksen kirjoittama Terapian tarpeessa jälleen on ehkä ajateltu vetonaulaksi pikkujoulukauteen ja etenkin naisvaltaisten työpaikkojen firmakemuihin. Mutta jopa pienessä sievässä esitystä katsomaan menevät ja harvoin teatteriin eksyvät katsojat ansaitsisivat parempaa.
Esitys on jatko-osa viitisen vuotta sitten tehdylle Terapian tarpeessa -komedialle, jossa Havas näytteli itse Pauliina Hukkasen kanssa. Jatko-osassa Hukkasen pariksi on pestattu tv:stä tuttu Miia Nuutila.
Aiheena ovat keski-ikäisten naisten erilaiset vaivat, suhdesurut ja ehkä vähän ilotkin. Terapeuttina yrittävä Aila ja opettaja Kaisa tapaavat sattumalta toisensa muutaman vuoden tauon jälkeen ja jatkavat ahdistustensa päivittämistä. Juoneksi tätä lähtökohtaa ei kuitenkaan ole saatu työstettyä.
Esitys on määritelty genreltään musiikkikomediaksi. Hauska se ei ole, ja mukaan huitaistut laulut eivät kulje kuin paikoitellen.
* *
No, otetaan sen verran takaisin, että tekstissä olisi ollut joitain aineksia naurujen irrotteluun, mutta viimeistään kappaleen ohjaamattomuus tekee mahdottomaksi viihtyä sen parissa.
Näytteleminen oli pääosin ylinäyttelemistä ja kiusaannuttavan kliseistä. Juuri kun luulee, että alemmaksi ei voi mennä, ympätään esitykseen vielä savolaisille muka huvittavasti vinoileva kulunut kesämökkisketsin tapainen.
Tampereen ensimmäisessä esityksessä tiistaina toki myös naurettiin ja taputettiin sekä kehuttiin kappaletta väliajalla, mutta suuri osa yleisöstä tuntui enemmän jäätyvän kuin lämpenevän.
Kyseessä oli toki vierailunäytäntö, mutta silti hämmentää, että Tampereen Teatterin päättäjät olivat halunneet ottaa tämän tuotteen ohjelmistoonsa.
Tähän asti suurin pettymys minulle syksyn tamperelaisessa tarjonnassa on ollut Tampereen Työväen Teatterin Paljon melua pizzasta -komedia. Nyt se löysi alittajansa.
Matti Mörttinen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Uskalletaan unelmoida ja haaveilla! Arviossa Tampereen Komediateatterin Ella ja Paterock
TEATTERI | Timo Parvelan kirjoista tutuilla kaveruksilla on kaksi ongelmaa: rokkitähteydestä haaveilevan luokkatoverin matematiikantaidot ja isännöitsijää ärsyttävän opettajan asumisjärjestelyt.
Marja Skaffari -museo leikittelee minuudella – voimautuminen sai kriitikon irvistämään
TEATTERI | Teatteri Telakalla nähty esitys on neljättä seinää rikkova komedia, jossa irvaillaan minuuskäsityksille, taiteilijamyyteille ja esikuville.
Paluu yhteiselle leirinuotiolle – arviossa TTT:n Vuonna 85 Reunion
TEATTERI | Liian myöhään Tampereelle muuttanut Jussi Kareinen kävi seuraamassa Työviksen suosikkiesityksen jatko-osaa ja pyrki ymmärtämään fanikulttuuria sosiologisesta näkökulmasta.
Kotiin ei päästy milloinkaan – arviossa Kansallisteatterin Muistopäivä
TEATTERI | Elli Salon Muistopäivä-näytelmä Kansallisteatterissa kertoo suomaisloikkarien loputtomasta matkasta Neuvostomaassa.




