Matti Esko ja Matti Eskoa näyttelevä Joni Leponiemi. Kuva: Daniel Paul
TEATTERI | Pitkän linjan muusikon reippaan elämän kirpeät ja kipeät asiat vuosien varrelta käsitellään kevyesti, eikä niihin jäädä mässäilemään.
”Matti Esko on läsnä lavalla koko esityksen ajan. Ajatus kuulostaa riskaabelilta, mutta tässä tapauksessa se toimii.”
ARVOSTELU
Rekkamies – tarina Matti Eskon elämästä
- Käsikirjoitus ja ohjaus: Heikki Paavilainen
- Ensi-ilta: Sappeen Kesäteatteri 4.7.2024
Sappeen Kesäteatterissa ensi-iltansa saanut, Heikki Paavilaisen käsikirjoittama ja ohjaama tarina Matti Eskon elämästä pitää yleisön näpeissään.
On rytmi, biisit ja hyvät laulavat näyttelijät sekä taitava orkesteri. Ja kun siihen lisätään kirkas käsikirjoitus ja karismaattinen päähenkilö, se on siinä. Tarina on viihdyttävä ja näyttelijäensemble tekee verratonta työtä pelaamalla samaan maaliin.
Heikki Paavilaiselle Rekkamiehen tarina on tärkeä myös henkilökohtaisesti.
– Isäni puoleinen suku on lähes kokonaan elättänyt itsensä autoilemalla. Siksi se maailma, josta Masa laulaa, on sydäntäni lähellä. Tämä musikaali on kunnianosoitus niin Matti Eskolle kuin kaikille niille rekkakuskeille ja ammattiautoilijoille, jotka pyörittävät tämän maan pyöriä, ohjaaja-käsikirjoittaja on sanonut.
* *
Kun toiset nukkuu vuoteessaan…
Taiteilijaeläkkeellä vuodesta 2017 ollut Matti Esko on alkuperäiseltä nimeltään Matti Eskoniemi (synt. 1947). Iskelmäartistin esiintyminen uran alkutaipaleella ei ollut itsestään selvää, sillä nuorena Esko oli niin ujo, että kerrotaan hänen koelaulussa laulaneen selkä päin yleisöä. Isän mielestä laulaminen oli hyvä harrastus, muttei välttämättä ammatti.
Nuorena Matti soitti saksofonia ja klarinettia sekä opiskeli Oulun musiikkiopistossa. Musiikin ohella Esko kouluttautui käsinlatojaksi ja työskenteli kirjapainossa ansaitakseen rahaa tenorisaksofonin ostoon. Aktiivinen keikkamuusikon ura alkoi ensimmäisen yhtyeen myötä, jonka hän perusti vuonna 1963. Naimisiin Matti Esko meni Pirjo Eskonniemen kanssa vuonna 1970 ja heille syntyi kaksi tytärtä.
1990-luvun lopulla Esko kärsi sydänvaivoista ja masennuksesta. Eräällä keikalla hän pyörtyi ennen esiintymistä ja äkkiä kaikki laulujen sanat olivat kadonneet hänen mielestään. Eskon mukaan kyseessä oli loppuunpalaminen ja keikkailuun tuli tauko.
Ura kuitenkin jatkui tauon jälkeen ja lähti uuteen nousuun. Vuonna 2008 Matti Esko palkittiin urastaan Kullervo Linna -palkinnolla ja vuonna 2015 julkaistu albumi Järvenpää-Pasila toi hänelle ensimmäisen Emma-ehdokkuuden. Emma-palkinnon hän voitti vuonna 2017.
Matti Eskon tunnetuimpia levyjä ovat muun muassa Hyvää huomenta Suomi, Jennie Jennie, Tietää saat viimeinkin sekä Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.
* *
Tuhansia töitä, valvottuja öitä…
Yleisölle tunnetuin kappale on timanttia myynyt Rekkamies, jonka Matti Esko levytti vuona 1986. Alun perin Elovena-kaurahiutaleiden puuromainoksen taustalla soinut kappale sanoittaa rekkamiehen työnkuvaa.
Kappaleessa kiteytyy yhden aikakauden muotokuva suomalaisesta miehestä. Kun biisi pärähtää Sappeen kesäteatterin illassa soimaan, vähintään puolen yleisöstä laulaa mukana. He tietävät mistä puhutaan.
”Mä oon rekkamies, keikalla alas
Tonneja takana, rautaa alla
Jo poikana päätin, mä oon rekkamies
Vaikka moni saa puuronsa helpommallaMä oon rekkamies, oon hitto soikoon
Ei tullu poliisii, ei virkamiestä
Kulkeva konttori, on rekkamiehen hotelli
Ja pennit revittävä irti tiestäTuhansia töitä, valvottuja öitä
Viikkoja tiellä, saan asfalttia niellä
Silmiä painaa, ei uni anna lainaa
Hei rekkamies, mikä pitää miehen tiellä?”(Rekkamies, 1986. Sanat Juha Tapaninen, sävel Esa Nieminen)
* *
Minä tein sen minkä aikamies vain voi…
Osviittana aikakauteen ja menneeseen hyvänä lavastuksena toimii kuorma-auton nuppi ja Esson vanhanaikainen bensatankki.
Ohjaaja Heikki Paavilainen on ratkaissut elämätarinan kerronnan niin, että Matti Esko on läsnä lavalla koko esityksen ajan. Ajatus kuulostaa riskaabelilta, mutta tässä tapauksessa se toimii.
Päähenkilö Matti Esko istuu näyttämöllä nojatuolissa ja seuraa oman elämänsä vyörymistä uteliaana. Välillä artisti nousee, ottaa mikrofonin ja laulaa. Ja, mikä ääni, hieno karhea, baritoni toimii.
Lavalla elää ja syttyy myös se toinen Matti Esko, eli näyttelijä ja erinomainen laulaja Joni Leponiemi. Leponiemi tekee iskelmäartistin roolinsa vähäeleisesti, yhtä aikaa rennosti ja tarkasti.
Itseään esittävä, koko kansan rekkamies artisti Matti Esko ja Matti Eskoa näyttelevä Joni Leponiemi ovat taatusti käyneet kimpassa Pälkäneen charmantti-salakaupassa ostamassa lisää vetovoimaa. Sen verran helposti molemmilta ”pojilta” lähtee, niin jalan alle menevä musiikki kuin jalat alta vievä karisma.
* *
Ei tullu poliisii, ei virkamiestä…
Pyry Joki ja Jani Rasimus hauskuuttavat yleisöä singahtamalla näyttämölle sopivissa väleissä muun muassa ELY-keskuksen monipuolisesti pakkotyöllistäminä toimihenkilöinä, kuten Parkkipateina, Raskaskonekorjaajina tai Lähihoitajina. Lavalla nähdään myös Jannastiina Hakalan hienot karikatyyrit rekkanainen Stiinana ja valtiovarainministerin pikkuserkkuna Riitta Parruna.
Vastapainoa miesenergialle tuovat Matti Eskon Pirjo-vaimoa herkästi näyttelevä Merja Koivula sekä koskettavassa tyttären roolissa Kaisa Olga Lepistö.
Pitkän linjan muusikon reippaan elämän kirpeät ja kipeät asiat vuosien varrelta käsitellään kevyesti, eikä niihin jäädä mässäilemään. Rekkamies on hieno omakuva tavallisen reissumiehen tuntojen tulkista Matti Eskosta.
”Hei huomenta Suomi, hyvin pyyhkii
Sun poikas valvoo taas ja ahkeroi
Herrat Helsingissä laman alla nyyhkii
Minä tein sen minkä aikamies vain voi”(Huomenta Suomi, 1976. Sanat Juha Vainio. Alkuperäinen kappale Steve Goodman: City of New Orleans)
Rekkamies – tarina Matti Eskon tarina
- Ohjaus ja käsikirjoitus Heikki Paavilainen
- Kapellimestari & kappaleiden sovitus Mirka Dojan
- Koreografia Jani Rasimus
- Äänisuunnittelu ja miksaus Pasi Lehtinen
- Puvustus Arja Sahno (avustaja Igos Sahno)
- Lavastuksen suunnittelu ja toteutus Heino Pekkarinen
- Valokuvat ja videot Daniel Paul
- Rooleissa Matti Esko, Joni Leponiemi, Merja Koivula, Jannastiina Hakala, Olga Lepistö, Jani Rasimus, Pyry Joki
- Orkesteri Mirka Dojan (kapellimestari, koskettimet), Simo Rantanen (kitara), Jussi Koskinen (basso), Hannes Pirilä (rummut)
Ensi-ilta Sappeen Kesäteatterissa 4.7.2024. Esityksiä 10.8. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kyyti ihmisyyden kysymyksiin – arviossa Kimppataksi
TEATTERI | Kimppataksi on riemastuttava happening, joka tuottaa katsojille ja esiintyjille yhteistä iloa. Se pistää myös miettimään miten pienistä asioista ihmisen onnen hetket muodostuvat.
Näyttelijät pitävät interaktiivisen murhamysteerin pinnalla – arviossa Tampereen Teatterin Hiuskarvan varassa
TEATTERI | Tuulensuun Palatsin interaktiivisen murhamysteerin tapahtumapaikkana on parturikampaamo. Kesken arkisen aherruksen yläkerrassa tapahtuu henkirikos.
Näyttävä tulkinta vanhasta komediasta – arviossa Nokian työväenteatterin Herrat ovat herkkäuskoisia
TEATTERI | Serpin komedia vuodelta 1937 on visuaalisesti upeasti toteutettu, muttei ainakaan vielä nouse oikein lentoon.
Vie sie, mie vikisen vai reilusti synnytystalkoot – arviossa SuomiFilmin salaiset kansiot
TEATTERI | Entä jos Tuntemattoman Koskela olisikin synnyttävä nainen urakoimassa uutta tykinruokaa?