Kritiikki | Ilkka Valpasvuo | Jukka Nissisen kakkoslevy nostaa bändisoiton myötä esille monta Nissisen tähän mennessä parasta kappaletta mutta pitää sisällään myös hiukan vaisumpaa materiaalia.
Levyt
kritiikki
Mikko Pykärin 0-albumi tarjoaa tyylikästä tanssilattiaelektroa riehakkaisiin ja raukeisiin hetkiin
Kritiikki | Ilkka Valpasvuo | Reginasta tutun Pykärin tapettimaisella mutta koukukkaalla albumilla kuullaan niin räppäreitä, poplaulajia kuin Nick Trianin brittipop-karheutta.
Tähtiportti risteilee alhaisesta ylhäiseen, skweee on sittenkin musiikkia – Perttu Häkkisen perintö soi levyillä
Kritiikki | Samuli Huttunen | Svartin julkaisemilla Tähtiportin Abiristeilyllä ja Think About Music – Musik Von Harmönia -kokoelmalla näkyy edesmenneen Perttu Häkkisen kädenjälki.
Tapani Rinne löytää yhä uusia suuntia ja suuntauksia – Radioton-albumi rauhoittaa viiden tähden edestä
Kritiikki | Marita Nyrhinen | RinneRadio-saksofonistin uusi soololevy on hillitty ja helposti lähestyttävä kokonaisuus, joka tuo mieleen Rinteen ja Teho Majamäen duoesitykset.
Calexico ja Iron & Wine jälleen samassa veneessä – Years to Burn soi harmoniaa ja riitasointuja
Kritiikki | Ilkka Valpasvuo | Calexico ja Iron & Wine tekevät yhdessä ajatonta folkpoppia vieno hymy suupielessään mutta suuntaavat myös kohti musiikin haastavampia kulmia.
Kate Tempest on brittiläisen räpin vuosikymmenen ääni – nyt hän vie taidettaan riisutumpaan suuntaan
Kritiikki | Ilkka Valpasvuo | Kate Tempestin kolmas albumi jättää biitin entistäkin enemmän sivurooliin ja koristaa hypnoottista lausuntaa pienillä hillityillä elementeillä.





