Kuva: Julian Sartorius
LEVYT | Saksofonisti Pauli Lyytisen trio on löytänyt paikan aarniometsän lammen ääreltä ja yhtyy luonnon hiljaisuuteen.
”Äänimaailma on rikas – ja samalla minimalistinen.”
Saksofonisti Pauli Lyytinen on kekseliäs ja ”moniääninen” soittaja. Se ilmenee hänen monissa soitannollisissa yhteyksissään. Hänen edellinen mestariteoksensa, luontoa kunnioittava sooloteos Lehto / Korpi palkittiin viime vuoden maaliskuussa Jazz-Emmalla.
Lyytinen on monessa mukana. Tunnetuimpia kokoonpanoja ovat Elifantree, Equally Stupid, Raoul Björkenheim Ecstasy ja tietenkin hänen omalla nimellään kulkevat Magnetia Orkesteri sekä Rabbit Hole. Yhteistyö saamelaisrunoilija Niillas Holmbergin kanssa on tuottanut viime vuoden puolella ilmestyneen albumin Naarattu laulu (lue arvio), jonka puitteissa duo tekee keväällä konserttikiertueen ja josta se sai Teosto-palkintoehdokkuuden.

Kuva: Eclipse Music
* *
Pauli Lyytinen Rabbit Hole esittää kokeellista elektroakustista nykymusiikkia ja hakee taustaansa jazzin puolelta. Trio koostuu kolmesta luovasta muusikosta. Pauli Lyytisen kumppaneina ovat norjalaispianisti Andreas Stensland Løwe ja sveitsiläisrumpali Julian Sartorius. Rabbit Hole -albumin (Eclipse, 2026) kymmenen raitaa muodostaa herkän kokonaisuuden, joka sallii kuulijan paneutua mielihyvän tuntemukseen. Vaikka trion musiikki on elektronista, sen akustisen oloinen sointi ja pohdiskeleva, visionäärinen toteutustapa lähenee jopa mystiikkaa.
Lyytisen soittama ewi (Electronic Wind Instrument) on elektroninen puhallinsoitin, jossa yhdistyvät monet puhallinsoittimien edut, muun muassa mahdollisuus muokata ääniä mielin määrin. Soittajat tutkivat musiikissaan erilaisten äänien syntyä ja olemusta ja niiden välistä yhteenkuuluvaisuutta. Instrumenttien erilaiset soundit ja melodiaosuudet ovat helposti eroteltavissa. Äänimaailma on rikas – ja samalla minimalistinen. Kokonaisuus on mietiskelevää, rauhoittavaa ja monella tavalla tulkittavissa. Tuntuu, että trio on löytänyt paikan aarniometsän lammen ääreltä ja yhtyy luonnon hiljaisuuteen.
* *
Korva kaninkoloon, ja kolon perältä se löytyy – värikäs, rauhallinen kolonkumina, jota kuunnellessa mieli tyyntyy. Terapeuttista!
Rauhallinen, mielikuvituksellinen, improvisatorinen musiikki tasapainottaa kummasti mielen pitkän ja vilkkaan päivän päätteeksi.
Marita Nyrhinen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sisaren debyyttialbumi esittelee uuden unipopduon – arviossa Valo valtaa vielä kaiken
LEVYT | Nora Mobergin ja Remi Roussellen duon esikoisalbumi tuo kuulijalle levyntäydeltä nostalgiaa, viattomuutta ja ristiriitoja.
NEØVin hauraan kuulas mutta hillityn jykevä indiepoprock lämmittää jälleen – arviossa Goodbye Nordhamn
LEVYT | Anssi ja Samuli Neuvosen pehmeän mahtipontisesti melankoliaa ja valoa indiepoprockissaan yhdistelevä yhtye julkaisee kuudennen albuminsa.
Lassi Frimanin melodinen kitarajazz svengaa – arviossa kvartettilevy Alteration
LEVYT | Kitaristi Lassi Frimanin kokoonpanoon kuuluvat basisti Antti Lötjönen, kosketinsoittaja Toomas Keski-Säntti ja rumpali Joonas Riippa.
Insomniumin Netherworlds on samaan aikaan erittäin hyvä ja bändin mittapuilla silti helppo levy
LEVYT | Insomnium lainaa Netherwordsilla aariaa 1600-luvun lopulta, mutta reivaa kurssia silti piirun verran populaarimpaan suuntaan.





