Didrichsenin Tove Jansson -näyttely sijoittaa rakastetun taiteilijan osaksi aikansa kuvataidemaailmaa

19.03.2021

Maisema-nimisen teoksen (1930-luku) pelkistetty muotokieli ennakoi Muumi-kuvituksia. Kuva: Yehia Eweis

KUVATAIDE | Didrichsenin taidemuseo Helsingin Kuusisaaressa avasi jokunen viikko sitten ovensa porrastetuille yleisöille. Uusi näyttely tutkii Tove Janssonin asemaa Suomen kuvataiteen 1900-luvun näyttämöllä.

”Janssonille abstraktio ei koskaan ollut päämäärä. Hänelle kuva esitti aina jotakin.”

Tove Janssoniin ja Muumeihin keskittyviä näyttelyitä on järjestetty Janssonin syntymän satavuotisjuhlavuodesta 2014 alkaen. Ateneumin iso näyttely on kiertänyt sovelletussa muodossa Japaniakin. Myös Kansallismuseon viimesyksyinen Muumi-näyttely ja Tampereen Muumimuseo ovat esitelleet eri puolia Janssonista.

Didrichsen kuvataiteeseen keskittyvänä museona on löytänyt uuden kulman Janssoniin: hänen asemansa Suomen kuvataiteen 1900-luvun näyttämöllä. Näyttelyssä vuorottelevat Janssonin ja hänen aikansa muiden suomalaisten taiteilijoiden teokset.

* *

Tove Jansson syntyi taidekotiin: isä, ympäri Helsinkiä kuvanveistoksia tehnyt Viktor Jansson, ja äiti, graafikko Signe Hammarsten-Jansson, kasvattivat tyttärensä ja kaksi poikaansa taidemaailmassa. Ei siis ihme, että kaikki kolme päätyivät alalle tavalla tai toisella: Lars Jansson tunnetusti jatkoi Toven lopetettua Muumi-sarjakuvan tekoa Evening Newsille. Per Olof oli valokuvaaja, jonka otokset Tovesta tanssimassa meren äärellä ovat ne kaikkein rakastetuimmat. Monessa kodissa voi olla myös Per Olovin ottama ilmakuva talostaan, sillä niinkin hän keräsi elantoaan yhdessä vaiheessa.

Äiti ”Ham” työskenteli Suomen Postille ja suunnitteli postimerkkejä. Niiden lisäksi näyttelyssä on esillä Hamin piirtämä Pellingin kartta, joka on toiminut esikuvana Muumilaakson kartalle.

* *

Näyttely asettaa Tove Janssonin osaksi opiskeluyhteisöään. Ateneumin piirustuskoulussa 1930-luvulla hänen lähimmät opiskelutoverinsa olivat Runar Engblom, Christian Sibelius ja Unto Virtanen, jotka perustivat Toven kanssa ateljeen Tähtitorninmäelle. Sinne liittyivät pian opiskelijoista Eva Cederström, Matti Petäjä, Viljo Syrjämä ja Tapio Tapiovaara. Kaikki hakivat jotain uutta Ateneumin vanhakantaiseksi kokemansa opetuksen oheen.

Tovelle tärkeä vaikute oli hänen mentorinsa Sam Vanni, suomalaisen modernismin keskeinen uranuurtaja. Näyttelyssä onkin esillä muun muassa Vannin kuva Tove Janssonista. Tove esittäytyy myös omakuvissa, joista Tupakoiva tyttö (1940) ja Ilvesboa (1942) ovat kuuluisimpia.

141103YE142

Tupakoiva tyttö (1940) on yksi tunnetuimpia Tove Janssonin omakuvia. Kuva: Yehia Eweis

Omakuvien kautta myös tyylin kehittyminen näkyy. Vastakohtana intiimeille omakuville ja interiööreille ovat kuvat matkoilta maailmalla, joissa Ranskan ja Italian voimakas väriskaala esittäytyy. Lisäksi Janssonilta tilattiin julkisiin tiloihin muraaleja, kuten Paratiisi (1939).

Didrichsenillä on esillä yksi Janssonin vaikuttavimpia maalauksia, Perhe (1942). Maalauksessa on viisi henkilöä, kaikki Janssonin perheen jäseniä. Tietty jännittyneisyys ilmenee henkilöiden katseista: Tuula Karjalaisen Jansson-biografiassaan esille tuoma jännite Toven ja hänen isänsä väliltä näkyy. Sotaa vihannut Tove tuo esille ajan ankeuden. Veli Per Olov on kuvassa sotilaspuvussa, lähdössä rintamalle. Psykologisen perhejännitteen ja ajankuvan lisäksi maalauksessa on klassisen taiteen symboliikkaa: veljekset pelaavat shakkia, mutta mustien shakkinappuloiden tilalla on punaiset nappulat.

Maalauksissa ei ole Muumeja, mutta monien 1930- ja 1940-lukujen maalausten värimaailma, voimakas sadunomainen muotokieli ja viivan käsittely ennakoivat Muumi-kuvituksia.

* *

R9495600

Näyttelyssä on esillä myös Tuulikki Pietilän grafiikkaa. Talvi-ilta Helsingissä (1964). Kuva: Ainur Nasretdin

Sodan jälkeen abstrakti taide saapui Suomeen. Janssonille abstraktio ei koskaan ollut päämäärä. Hänelle kuva esitti aina jotakin – on sanottu, että kirjailijana sanataiteen uraa maalaustaiteen rinnalla eteenpäin vienyt Jansson näki kertomuksen kaikkialla. Näyttely rinnastaa ajan abstraktia taidemaalausta Janssonin töihin ja antaa katsojalle mahdollisuuden vertailla ja asettaa Jansson osaksi aikakautensa taidemaailmaa.

Silloinkin, kun Jansson lähti viemään maalaustaan abstraktion suuntaan, maalaus esitti aina jotakin. Hyvä esimerkki on Abstrakti meri (1963), jonka väripinnoissa näkyvät aallot ja horisonttiin saakka leviävä Suomenlahti.

Näyttelyssä on esillä myös elämänkumppani Tuulikki Pietilän grafiikkaa. Janssonin esittelyn videoskriinillä tekee veljentytär Sophia Jansson.

Eija Niskanen

Tove Jansson Dicrichsenin taidemuseossa 30.5.2021 asti. Lisätietoa täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pin It on Pinterest

Share This