Konserttiarvio: Nick Cave ottaa kontaktia faneihinsa elokuussa Suomeen saapuvalla keskustelu- ja konserttikiertueellaan. Viikonloppuna Cave esiintyi Edinburghin Usher Hallissa. Paikalla oli Marita Nyrhinen.

Conversations with Nick Cave – an Evening of Talk and Music Skotlannin Edinburghin Usher Hallissa 22.6.2019.

Voiko artisti olla enemmän läsnä kuin lauluntekijä Nick Cave Conversations With Nick Cave -keskustelu- ja konserttikiertuetilaisuuksissaan? Tuskin. Juhannuksena koettu ilta Edinburghin Usher Hallissa oli täynnä puhetta, musiikkia ja lämmintä yhteisöllisyyttä.

Nick Cave on tehnyt laajan Conversations With Nick Cave -kiertueen: toukokuussa kymmenen tilaisuutta Euroopassa ja kesäkuussa yhdeksän Britanniassa. Näytti jo siltä, että kiertue ei ulottuisi Suomeen, ja jäisimme vaille harvinaista konserttikokemusta. Oli tehtävä pikainen päätös, minne lähteä kuuntelemaan tätä ainutlaatuista, eurooppalaisissa lehdissä intiimiksi ja avoimeksi luonnehdittua tapahtumaa. Arpa lankesi juhannuspäivälle Edinburghiin.

Avautumista puolin ja toisin

Millainen keskustelusta ja musiikista muodostunut tilaisuus oli? On selvää, että jokainen tapahtuma on erilainen. On uusi yleisö ja uudet kysymykset. Runko muodostuu Nick Caven lauluista, joiden järjestys vaihtuu tilanteen mukaan.

Edinburghin Usher Hallin tilaisuuden avasi kappale God Is in the House, jota edelsi runonomainen puheosuus taustallaan twinpeaksmainen musiikki.

Cave oli pukeutunut moitteettomasti kuten aina: harmaaseen, rennohkoon pukuun sekä valkoiseen paitaan. 61-vuotiaaksi hän on solakka ja energinen ja liikkuu lavalla notkeasti. Hän lähestyi yleisöä heti ensimmäisen laulunumeronsa jälkeen, kuljeskeli luontevasti lavalla, vastasi yleisön kysymyksiin, lauloi tuon tuosta kappaleitaan säestäen itseään pianolla.

Vuorovaikutteisuus tarttui Usher Hallissa nopeasti. Rennosti alkanut keskustelu käsitteli muun muassa ahkerasti keikkailevan artistin työn ja kotielämän sovittamista. Valtava keikkaputki tarkoittaa sitä, että suuren osan ajastaan Cave asuu hotelleissa ja tekee myös työtä hotellihuoneissaan. Ero kotioloihin on siinä, että työhuoneelle lähtiessään Cave moikkaa vaimoaan, mutta muuten työ on samankaltaista, olipa hän missä tahansa.

Yleisön kysymykset antoivat suuntaa, mutta on selvää, että Cave kertoi juuri niistä asioista, jotka koskevat ja koskettavat erityisesti häntä itseään. Illan teemoiksi nousivat musiikin kirjoittaminen, uskonto, moraali, menetykset ja suru. Tärkeitä asioita ovat esimerkiksi ystävyys ja yhteistyö Warren Ellisin kanssa, pojan kuolemasta johtuvan surun työstäminen ja musiikin kirjoittaminen, jonka lähtökohdat ovat aina henkilökohtaiset. Erityistä kohderyhmää ei ole.

Kun yleisö avautui omista tragedioistaan ja kertoi, kuinka Caven musiikki on lohduttanut vaikeuksissa, Cave kertoi, että hän itse ja hänen perheensä on saanut lohtua osaaottavista viesteistä, joissa kerrottiin usein yhtä traagisista tapahtumista. Kappale Jubilee Street osui tähän saumaan.

Kysymykset sinkoilivat toinen toistaan intiimimpiä aiheita käsitellen. Keskustelu oli hyvin vuorovaikutteista. Cavesta tuli läheinen yleisönsä kanssa. Hän avautui, otti kontaktia eikä tuntunut ollenkaan parrasvaloissa paistattelevalta tähdeltä. Usher Hallin lavallekin oli järjestetty flyygelin lisäksi muutamia pöytiä noin 30 kuulijalle. He olivat osa yleisöä mutta myös tuomassa läheisyyttä ja vuorovaikutteisuutta.

Vakavien aiheiden lisäksi Cave sai vastata hauskoihin kysymyksiin. Kuulimme muun muassa, ettei musta ole hänen lempivärinsä vaan auringonkeltainen. Eräs nainen pyysi halausta ja sai sen. Epämääräisten kysymysten kohdalla Cave siirtyy pikimmiten mutta luontevasti lauluun. Koskivatpa kysymykset mitä aihetta tahansa, Cave löysi yhteyden musiikkiinsa, istahti pianon ääreen ja lauloi, joskus omistaen kappaleen kysyjälle henkilökohtaisesti.

Koskettavia lauluja

Tilaisuus kesti kokonaista kolme tuntia. Kaiken kaikkiaan musiikkia tulvi lähes 20 kappaleen verran. Niistä olisi jo muodostunut täyspainoinen konsertti. Rokahtavina tunnetut laulutkin, kuten Mercy Seat, kääntyivät koskettaviksi balladeiksi. Pääosin kappaleet olivat Bad Seeds -tuotantoa, mutta mukaan mahtuivat Leonard Cohenin Avalanche sekä Caven luotsaamalle Grinderman-yhtyeelle kirjoitettu, plagiaatiosyytteitäkin kohdannut Palaces of Montezuma, jossa viitataan kuuluisiin henkilöihin.

Konsertin lopettivat herkät tulkinnat kappaleista Into My Arms, The Weeping Song, People Ain’t No Good, tulkinta T. Rexin kappaleesta Cosmic Dancer sekä haikean surumielinen Skeleton Tree.

Kokonaisuus oli koruttomuudessaan kaunis, tunteellinen – ja henkilökohtainen.

Ilouutinen saatiin juhannusviikkoa edeltäneellä viikolla, kun kantautui tieto, että Nick Cave tulee sittenkin Suomeen ja Helsingin Musiikkitaloon kohtaamaan yleisönsä, keskustelemaan elämän menosta ja esittämään laulujaan. Elokuun 26. päivän tilaisuus myytiin loppuun muutamassa minuutissa ja seuraavan päivän lisäkonserttikin parissa tunnissa. Kiertue jatkuu Bergenin ja Reykjavikin kautta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Marita Nyrhinen

Conversations with Nick Cave – an Evening of Talk and Music -kiertue Helsingin Musiikkitalossa 26.8.2019 ja 27.8.2019.