Kuolema kesäillassa: Sastamala Gregorianan konsertissa koettiin, miten kulkutauti järisytti Euroopan perustuksia jo puoli vuosituhatta sitten

19.07.2021

Esiintyjät ottavat vastaan pitkät ja ansaitut aplodit konsertin jälkeen.

KONSERTTI | Vanhaan musiikkiin erikoistunut Sastamala Gregoriana tuskin olisi voinut tehdä paluuta ajankohtaisemmalla teemalla välivuoden jälkeen.

”Aikana, jolloin tautien syntymekanismeja ei ymmärretty ja hoidotkin olivat lähinnä mustaa magiaa, monen elämänasenne kiteytyi Fortuna Desperataan, arvaamattomaan kohtaloon.”

ARVOSTELU

5 out of 5 stars

Fortuna Desperata – Kun rutto riehuu

  • Vokaaliyhtye Lumous ja Fioretto Ensemble
  • Konsertin johto: Debra Gomez-Tapio
  • Kertoja: Jukka Virtala
  • Esitys: Sastamala Gregoriana, Sastamalan Pyhän Marian kirkko, 17.7.2021

Vanhaan musiikkiin erikoistunut Sastamala Gregoriana tuskin olisi voinut tehdä paluuta ajankohtaisemmalla teemalla välivuoden jälkeen.

Fortuna Desperata – Kun rutto riehuu -konsertti-ilta heitti kuulijat suoraan 1400-luvulla Eurooppaa koetellun paiseruttoepidemian syövereihin ja tuntoihin. Ihmiset täytti kauhu koko olevaisen maailman loppumisesta.

Sanoman ajankohtaisuus ei edes jäänyt pelkän musiikin varaan. Korona-aikana Pyhän Marian kirkossa sallittiin yleisöä vain noin puolet normaalista, maskipakko oli voimassa, käsidesiä käytettiin ja kirkon ovissa komeilivat tutuiksi tulleet varoitukset viruksen vaaroista. Yhteys puolen vuosituhannen takaisiin tunnelmiin oli käsin ja korvin kosketeltavaa.

Yksi asia oli kuitenkin paremmin kuin vielä vuosi sitten. Konsertti voitiin järjestää!

Paluu yhdelle Suomen kauneimmista konserttipaikoista ja kirkon hämyisen akustiikan luomaan pyhään tunnelmaan oli liikuttava hetki.

Tuli tunne, että tästä noustaan kuitenkin. Niin tekivät esi-isämme jo ennen meitä, vaikka heidän lähtökohtansa olivat – aivan, kuin toiselta planeetalta.

3 2 1

Musiikki oli 500 vuoden takaa, mutta kulkutaudin uhka yhä tätä päivää. Kirkkoon kuljettiin koronavaroitusten varjossa.

Menneiden pandemioiden kauhut maalaili kuulijoiden eteen konsertin mainio ”juontaja”, kertoja ja näyttelijä Jukka Virtala.

Häneltä saimme kuulla, kuinka vielä 300 vuotta sitten joka kolmas Helsingin asukas menehtyi ruttoon. Kyseessä oli jo 17. ruttoaalto Suomessa, se toistaiseksi viimeinen. 1700-luvun Suomessa joka toinen Suomessa kuolleista menehtyi johonkin tartuntatautiin.

Sairauksien historia on yhtä pitkä kuin ihmiskunnan. Ensimmäiset ohjeet sairaiden käsittelystä ovat peräisin 4 000 vuoden takaa Mesopotamiasta, eikä paljon ole muuttunut. Jo tuolloin kiellettiin juomasta samasta kupista tai nukkumasta samassa vuoteessa kuin potilas itse.

* *

Aikana, jolloin tautien syntymekanismeja ei ymmärretty ja hoidotkin olivat lähinnä mustaa magiaa, monen elämänasenne kiteytyi Fortuna Desperataan, arvaamattomaan kohtaloon.

Tauti ja kuolema väijyivät nurkan takana. Niiltä saattoi pelastua vain vetoamalla pyhimyksiin ja Jumalan armoon.

Ruton riehuessa Fortuna Desperatasta kehittyi renessanssiajan Euroopan suosikkimelodia, jota eri säveltäjät käyttivät ja varioivat. Sastamalassa kuultiin teeman muunnelmia 1400–1500-lukujen taitteessa eläneiltä Josquin des Prezilta, Anton Busnoisilta, Johannes Martinilta sekä Alexander Agricolalta.

Koskettavin ja henkilökohtaisin oli ranskalaisen Guillaume Dufayn 1400-luvun motetti O Sancte Sebastiane. Siinä rukoillaan marttyyrina kuollutta Sebastianusta suojelemaan hurskaita sairaudelta ja kuolemalta.

Tästäkin löytyi suora linkki koronaan. Sebastianus oli kotoisin Italian Milanosta –samalta seudulta, joka kärsi 2020-luvun pandemiasta ensimmäisenä ja pahimmin.

2 2 1

Pyhän Marian kirkon ruumispaareista vuodelta 1834 löytyy ajankohtainen viesti konsertti-iltaan: ”Kylä peräsänin tulet wielä pikemin kos lulete”.

Väliajan jälkeen kuultiin vain yksi, mutta sitäkin henkilökohtaisempi sävellys. Runoilija Petrarcan pitkä runoelma Standomi un Giorno kuvaa kuutta kaunista näkyä, jotka yksi kerrallaan häviävät ja tuhoutuvat.

Näyistä viimeinen on kaunis nainen. Yhteys on suora Petrarcan rakastettuun Lauraan, joka menehtyi ruttoon Avignonissa 1348.

Italialaistuneen Rinaldo del melin 1500-luvulla säveltämä runoelma muuttui eläväksi historiaksi, kun Jukka Virtala suomensi tekstin säe kerrallaan esitykseen lomittuen.

Pyhän Marian kirkon sinänsä loistava akustiikka sumensi osan puhutuista repliikeistä, mutta suosi itse musiikin tekemistä.

Vokaaliyhtye Lumouksessa laulavien sopraanojen Kaisa Kelloniemen ja Anu Mattilan, kontra-altto Elina Aho-Kuusaman sekä baritoni Lauri Solinin äänet erottuivat kirkkaina ja yksilöllisinä.

Lauluäänten herkkä pidättyvyys ja nyanssien taju sopivat täydellisesti hienovaraisen renessanssimusiikin esittämiseen.

4 2 1

Sastamalan Pyhän Marian kirkko on yksi maan kauneimmista konserttipaikoista. Sen pehmeä akustiikka sopii vanhaan musiikkiin täydellisesti.

Fioretto Ensemblessä esiintyivät huilisti Janek Öller sekä vasaradulcimeria ja lyömäsoittimia soittanut Mikael Heikkilä.

Koko esitystä piti varmassa otteessaan harppunsa takaa Debra Gomez-Tapio. Hän laulaa itsekin sopraanoääntä Vokaaliyhtye Lumouksessa sekä johtaa Tampereen Händel-kuoroa.

Kotimaan loistavien voimien tuottama ja harvinaisen ajankohtainen vanhan musiikin ilta jää omaan kirjanpitooni yhtenä vaikuttavimmista konserttielämyksistä koskaan.

Tämän koetun ilon rinnalla annan anteeksi väliaikatarjoilun turhan suolaiset hinnatkin. Tosin siihen riittäisi pelkästään se mielenrauha, jonka tuottaa kesäiltaisen Rautaveden tyynen selkäveden katselu kahvikuppi kädessä kirkon vanhan pappilan saunarannassa.

Ja vielä vinkki niille, joilta tämä musiikillinen ja historiallinen elämys nyt jäi kokematta: Samat kokoonpanot esittävät Fortuna Desperata -konsertin uudelleen tiistaina 5. lokakuuta Lempäälän Pyhän Birgitan kirkossa.

Kari Pitkänen, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua