Michael Hjorth ja Hans Rosenfeldt. Kuvat: Appendix Fotografi / Otava
KIRJAT | Vihan jäljet on seitsemäs osa Hjorth & Rosenfeldt -kirjoittajakaksikon dekkarisarjassa, jossa seurataan kriminaalipsykologi Sebastian Bergmanin ja hänen työryhmänsä aherrusta.
”Loputtomiin ei pienestä työryhmästä voi uusia käänteitä luoda. Mutta Sebastian Bergmanin ja hänen työryhmänsä fanit tuskin tässäkään romaanissa joutuvat pettymään.”
ARVOSTELU

Hjorth & Rosenfeldt: Vihan jäljet
- Otava, 2021.
- Suomentanut Elina Lustig.
- 460 sivua.
Vihan jäljet (Otava, 2021) on seitsemäs osa omanlaisestaan kriminaalipsykologista kertovassa sarjassa. Päähenkilö on vaihteen vuoksi muu kuin keski-iän ylittänyt yksinäinen, viinaan menevä ja liikaa töitä tekevä mies – Sebastian Bergman on nimittäin keski-ikäinen entinen seksiaddikti, jolle tärkeintä elämässä on nyt suhde omaan jälkikasvuunsa – mikä on yllätys hänelle itselleenkin.
Sebastian Bergman on kriminaalipsykologi, joka on vuosien mittaan onnistunut tekemään itsestään sekä ei-toivotun työkaverin että ammattilaisen, jota kukaan ei pysty korvaamaan. Nuorempana Bergman tuntui kulkevan kuin pakon sanelemana sinne, minne kikkeli vei, ja siitä aiheutui aina tavalla tai toisella harmia koko murharyhmälle. Vähitellen työyhteisö on alkanut uskoa, että Bergman on muuttunut, minkä ansiosta hän on saanut armon palata murharyhmän tutkimuksiin ainakin toisinaan.
Sarjan kaikissa kirjoissa rikosten rinnalla kulkevat työryhmän henkilösuhteet, ja ne ovatkin ehkä suurin syy tarttua aina uuteen osaan. Henkilöhahmot ovat kasvaneet ja kehittyneet osa osalta, ja Vihan jäljissä ollaan siellä, minne ollaan oltu matkalla jo useamman osan ajan.
Vihan jäljet kyllä kulkee yhtä sujuvasti kuin sarjan muutkin teokset, mutta jotain intoa ja menoa siitä puuttuu. Loputtomiin ei pienestä työryhmästä voi uusia käänteitä luoda, tai ihmissuhdekoukeroissa joudutaan mauttomuuksiin tai hulluuksiin.
Mutta Sebastian Bergmanin ja hänen työryhmänsä fanit tuskin tässäkään romaanissa joutuvat pettymään.
Sebastian Bergmanista kirjoittavalla kaksikolla on vankka kokemus jännityksen maailmasta; Michael Hjorth on käsikirjoittanut muun muassa Wallander-elokuvia ja Hans Rosenfeldt Silta-televisiosarjaa. Duo tutustui vuosikymmeniä sitten Ruotsin television viihdetoimituksessa. Ruotsalaismedian mukaan heidän yhteinen tuotantonsa jatkuu tulevaisuudessakin, vaikka molemmat työskentelevät myös tahollaan yksin.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.







