Kuva: Wiki Commons / Kirjokansi
KIRJAT | Pieni tieteisklassikko Kuussa julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa, vaikka suomeksi se julkaistiinkin Petroskoissa jo vuonna 1958.
”Jännitys ja kiehtovuus tulevat toisen maailman visioinnista, eivät tarinan käänteistä.”
ARVOSTELU
K.E. Tsiolkovski: Kuussa – Fantastinen kertomus
- Suomentanut Tyyne Perttu.
- Kirjokansi, 2024.
- 88 sivua.
Kuussa – Fantastinen kertomus (Kirjokansi, 2024) on nopeasti luettu tieteiskertomus. Ensimmäinen suomennos vuonna 1883 ilmestyneestä Konstantin Eduardovitš Tsiolkovskin alkuteoksesta Na lune: fantastičeskaja povest ilmestyi vuonna 1958. Nyt joensuulainen Kirjokansi on julkaissut teoksen uudemman kerran. Tyyne Pertun alkuperäissuomennokseen on tehty joitakin täsmennyksiä. Kirja julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Aiempi suomennos julkaisiin Petroskoissa.
Kirjassa kertoja herää toverinsa kanssa ja huomaa päätyneensä taloineen kaikkineen kuuhun. Tarina sekoittaa hyvin mielikuvituksellisen päätymisen kuuhun aikansa tieteelliseen tietoon maan kiertolaisesta. Tarinassa tietolähteenä toimii kertojan toveri, joka on fyysikko.
Kirjassa ei oikeastaan ole sen kummempaa juonta eikä kummoisia tapahtumia. Kun se 1800-luvun loppupuolen Venäjällä on kirjoitettu, on epäilemättä riittänyt ihan sen tarjoilema visio vieraasta, saavuttamattoman tuntuisesta taivaankappaleesta. Jännitys ja kiehtovuus tulevat siis toisen maailman visioinnista, eivät tarinan käänteistä.
Jules Vernen romaanit ovat ilmeinen inspiraation lähde tällekin teokselle.
Alkukielistä teosta lukematta – ja toki myöskin venäjäntaidoltani kovin vajavaisena – on vaikea sanoa käännöksen laadusta kovin paljoa, mutta Pertun suomennos soljuu kyllä hyvin eteenpäin ja teos tarjoilee elävän, inspiroivan kuvan 19. vuosisadan loppupuolen tieteisvisioista.
* *
Lukion opettaja Tsiolkovski ei ollut avaruudesta ja muista taivaankappaleista kirjoittavana maallikko vaan hänet tunnetaan rakettien tehokkuutta kuvaavan lain kehittäjänä ja venäläisen astronautiikan isänä. Hän oli myös tavattoman tuottelias. Hän julkaisi kymmenen viimeisen elinvuotensa aikana yhteensä 58 kirjaa ja yli 500 tieteellistä julkaisua.
Tätä nykyä, kiitos Putinin hallinnon, kaikki venäläinen tai siihen viittaava on monille pahaa ja huonoa. Kustantaja ei silti markkinointimateriaalissa puhu Tsiolkovskista esimerkiksi puolalaisena, hänen isänsähän oli Venäjälle muuttanut puolalainen. Vallallahan on trendi, jossa monia aiemmin epämääräisesti venäläisiksi määriteltyjä merkkihenkilöitä on nyt täsmennelty – sinänsä aivan oikein ja perustellusti – esimerkiksi ukrainalaisiksi.
En tiedä, miksi kirja on päätetty julkaista juuri nyt. Kirjailijan syntymästä tulisi 170 vuotta vasta vuonna 2027 ja kuolemasta 90 vuotta 2025. Alkuperäisteoksen 140-vuotisjuhlien kunniaksi se olisi voitu tehdä viime vuonna.
* *
Kontekstia saa kyllä selviteltyä muutenkin, mutta Fantastisen kertomuksen kylkeen olisi ollut hienoa saada jonkinlainen laajahko taustoittava elämänkerrallinen, hänen tieteelliseen ja kirjalliseen työhönsä painottuva essee Tsiolkovkskista. Meillähän on ihan Pohjois-Karjalassakin tieteellisen ajattelun historiasta ja kehityksestä väitelleitä tohtorismiehiä, joten asia olisi hyvin voinut järjestyä. Kirjan lopun sinänsä kiinnostava kuvakoostekin jää hiukan irralliseksi, kun kuvia ei taustoiteta.
Kustantaja itse perustelee julkaisupäätöstä nasevasti: ”Kustansimme joutessamme.” Kyllä se minulle riittää perusteeksi oikein hyvin. Kuussa on ilahduttava, tekstimäärältään pieni, mutta ajatussisällöltään hyvin suuri teos.
Pasi Huttunen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kiintoisa näkymä sotien välisen ajan Helsinkiin ja sen värikkäisiin kulttuuripiireihin – arviossa Tanna Elon Taru Minervasta
KIRJAT | Tanna Elo rakentaa romaaninsa päähenkilöistä Valmasta ja Paavosta hienovireiset ja uskottavat kuvaukset, lämmöllä.
Liberaaliälykkö laittaa maantiedon myytit päreiksi, ja Suomikin saa osansa – arviossa Paul Richardsonin Maantieteen myytit
KIRJAT | Onko Trumpin seinällä mittasuhteet vääristävä Mercatorin maailmankartta? Siinä Grönlanti on Afrikan kokoinen eli yli kymmenen kertaa kokoaan suurempi.
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.