Kuva: Wiki Commons / Kirjokansi
KIRJAT | Pieni tieteisklassikko Kuussa julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa, vaikka suomeksi se julkaistiinkin Petroskoissa jo vuonna 1958.
”Jännitys ja kiehtovuus tulevat toisen maailman visioinnista, eivät tarinan käänteistä.”
ARVOSTELU
K.E. Tsiolkovski: Kuussa – Fantastinen kertomus
- Suomentanut Tyyne Perttu.
- Kirjokansi, 2024.
- 88 sivua.
Kuussa – Fantastinen kertomus (Kirjokansi, 2024) on nopeasti luettu tieteiskertomus. Ensimmäinen suomennos vuonna 1883 ilmestyneestä Konstantin Eduardovitš Tsiolkovskin alkuteoksesta Na lune: fantastičeskaja povest ilmestyi vuonna 1958. Nyt joensuulainen Kirjokansi on julkaissut teoksen uudemman kerran. Tyyne Pertun alkuperäissuomennokseen on tehty joitakin täsmennyksiä. Kirja julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Aiempi suomennos julkaisiin Petroskoissa.
Kirjassa kertoja herää toverinsa kanssa ja huomaa päätyneensä taloineen kaikkineen kuuhun. Tarina sekoittaa hyvin mielikuvituksellisen päätymisen kuuhun aikansa tieteelliseen tietoon maan kiertolaisesta. Tarinassa tietolähteenä toimii kertojan toveri, joka on fyysikko.
Kirjassa ei oikeastaan ole sen kummempaa juonta eikä kummoisia tapahtumia. Kun se 1800-luvun loppupuolen Venäjällä on kirjoitettu, on epäilemättä riittänyt ihan sen tarjoilema visio vieraasta, saavuttamattoman tuntuisesta taivaankappaleesta. Jännitys ja kiehtovuus tulevat siis toisen maailman visioinnista, eivät tarinan käänteistä.
Jules Vernen romaanit ovat ilmeinen inspiraation lähde tällekin teokselle.
Alkukielistä teosta lukematta – ja toki myöskin venäjäntaidoltani kovin vajavaisena – on vaikea sanoa käännöksen laadusta kovin paljoa, mutta Pertun suomennos soljuu kyllä hyvin eteenpäin ja teos tarjoilee elävän, inspiroivan kuvan 19. vuosisadan loppupuolen tieteisvisioista.
* *
Lukion opettaja Tsiolkovski ei ollut avaruudesta ja muista taivaankappaleista kirjoittavana maallikko vaan hänet tunnetaan rakettien tehokkuutta kuvaavan lain kehittäjänä ja venäläisen astronautiikan isänä. Hän oli myös tavattoman tuottelias. Hän julkaisi kymmenen viimeisen elinvuotensa aikana yhteensä 58 kirjaa ja yli 500 tieteellistä julkaisua.
Tätä nykyä, kiitos Putinin hallinnon, kaikki venäläinen tai siihen viittaava on monille pahaa ja huonoa. Kustantaja ei silti markkinointimateriaalissa puhu Tsiolkovskista esimerkiksi puolalaisena, hänen isänsähän oli Venäjälle muuttanut puolalainen. Vallallahan on trendi, jossa monia aiemmin epämääräisesti venäläisiksi määriteltyjä merkkihenkilöitä on nyt täsmennelty – sinänsä aivan oikein ja perustellusti – esimerkiksi ukrainalaisiksi.
En tiedä, miksi kirja on päätetty julkaista juuri nyt. Kirjailijan syntymästä tulisi 170 vuotta vasta vuonna 2027 ja kuolemasta 90 vuotta 2025. Alkuperäisteoksen 140-vuotisjuhlien kunniaksi se olisi voitu tehdä viime vuonna.
* *
Kontekstia saa kyllä selviteltyä muutenkin, mutta Fantastisen kertomuksen kylkeen olisi ollut hienoa saada jonkinlainen laajahko taustoittava elämänkerrallinen, hänen tieteelliseen ja kirjalliseen työhönsä painottuva essee Tsiolkovkskista. Meillähän on ihan Pohjois-Karjalassakin tieteellisen ajattelun historiasta ja kehityksestä väitelleitä tohtorismiehiä, joten asia olisi hyvin voinut järjestyä. Kirjan lopun sinänsä kiinnostava kuvakoostekin jää hiukan irralliseksi, kun kuvia ei taustoiteta.
Kustantaja itse perustelee julkaisupäätöstä nasevasti: ”Kustansimme joutessamme.” Kyllä se minulle riittää perusteeksi oikein hyvin. Kuussa on ilahduttava, tekstimäärältään pieni, mutta ajatussisällöltään hyvin suuri teos.
Pasi Huttunen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Teos kuvakirjojen tärkeydestä – arviossa Lue lapselle kuvaa ja tarinaa
KIRJAT | Päivi Heikkilä-Halttunen kirjan parasta antia ovat lukuisat vinkit erilaisista kuvakirjoista.
Muumien eksistenssi – arviossa Jukka Laajarinteen Muumit ja olemisen arvoitus
KIRJAT | Laajarinne kytkee Tove Janssonin Muumit Kierkegaardin, Heideggerin, Sartren ja Camus’n ajatuksiin.
Kymmenen vuoden odotus palkitaan – arviossa Paavo Lipposen muistelmien päätösosa
KIRJAT | Kahdeksan vuoden pääministeri profiloitui etenkin eurooppapoliitikkona, mutta hänen EU-uransa herkin ja tärkein hetki osui Tampereelle.
Jeevesin jäljillä jo ennen Jeevesiä – arviossa P. G. Wodehousen Psmith ratkaisee
KIRJAT | Jos on ihastunut kaikkivoipaiseen hovimestari Jeevesiin ja tyhjäntoimittaja Bertie Woosteriin, pitää varmasti myös monokkelinsa kera touhuavasta Psmithistä.