Tupakat pois ja tumpit piiloon! – arviossa Heikki Hiilamon tietokirja Tupakka tai terveys

Kuvat: Nauska / Into

Tupakka tai terveys (Into, 2022) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon kirjoittama tietokirja nikotiinin aiheuttamasta riippuvuudesta ja tupakkateollisuuden vallasta. Hiilamo on käsitellyt monissa aikaisemmissa tieteellisissä julkaisuissaan tupakkayhtiöitä.

Kirja jatkaa Maailma tupakkayhtiöiden vallassa -teoksessa (Into, 2017) esitettyä kritiikkiä tupakkateollisuuden vallasta. Se on suunnattu nuorille lukijoille, joiden hyvinvoinnista professori kantaa huolta. Kainalojutut harmaalla pohjalla ovat lyhyitä tietoiskuja mm. tupakkaverosta, nuuskasta ja Suomen tupakkaoikeudenkäynneistä. Kirjallisuus- ja internetlähteet on koottu selkeästi yhteen kirjan lopussa, Tiia Javanaisen kuvitus on oivaltavaa.

Teos käsittelee tupakoinnin ja nikotiinin haittoja niin käyttäjän kuin ympäristönkin kannalta, mutta tarkastelun fokus on tupakkateollisuuden vallassa ja sen toimintaedellytysten rajoittamisessa. Kuluttajalle tupakointi on kallis addiktio, mutta tupakoinnin kustannukset käyvät kalliiksi myös suomalaiselle terveydenhuollolle, vuositasolla kustannusten arvioidaan olevan 280 miljoonaa euroa. ”Summalla voisi järjestää erikoissairaanhoidon vuodeksi yli 240 000 asukkaan kaupunkiin, kuten Vantaalle tai Tampereelle,” Hiilamo kirjoittaa.

Enää 11 % suomalaisista tupakoi

Professorilla on faktat hallussa ja hän todentaa väitteitään numeroilla, kuten ”ällistyttävillä tupakkaluvuilla” tyyliin: ”Viime vuosisadalla tupakka surmasi noin 100 miljoonaa ihmistä koko maailmassa” ja ”Maailmassa oli vuonna 2019 noin 1,14 miljardia tupakoitsijaa eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin”. Paradoksaalista onkin, että nikotiinituotteiden valmistus on maailmassa edelleen sallittu. Hiilamo päättelee, etteivät tupakkatuotteet pääsisikään enää markkinoille uusina tuotteina ja muistuttaa, kuinka tupakoiminen oli arkipäivää Suomessakin muutama vuosikymmen sitten niin busseissa, opettajanhuoneissa kuin junien erillisissä tupakkavaunuissakin.

Miesten tupakointi oli huipussaan 1940-luvulla, jolloin peräti 76 prosenttia miehistä tupakoi; naisten tupakoinnin huippu oli 2000-luvun alussa, jolloin joka viides suomalaisnainen tupakoi. Muutos suomalaisten elintavoissa on ollut valtava, sillä nykyään päivittäin tupakoi enää noin 11 prosenttia. Samaan aikaan tupakointi kuitenkin lisääntyy muualla maailmassa: Kiinassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Maapallon väkiluvun kasvu näkyy tupakoivien määrän ja tupakkatuotteiden kulutuksen kasvuna. Tupakkateollisuus kehittää koko ajan uusia nikotiinituotteita, jotka on suunnattu erityisesti nuorille, esimerkkinä sähkötupakka. Suomessa lähes 90 prosenttia tupakoinnin aloittavista on alle 25-vuotiaita, myös nuuskan käyttö on lisääntynyt nuorten keskuudessa.

Tupakoinnin ja sairauksien välisen yhteyden korostamiseksi Hiilamo puhuu maailmanlaajuisesta ”tupakkaepidemiasta” ja muistuttaa tupakkaan kuolleiden määrän olleen vuonna 2019 noin 7,7 miljoonaa ihmistä eli yli kaksi kertaa enemmän kuin koronaan kuoli vuonna 2020. Epidemian taustalla on tupakkateollisuus, joka käärii sievoiset voitot toiminnallaan.

Toimenpiteet riittämättömiä

Toimenpiteet tupakoinnin vähentämiseksi ovat osoittautuneet toistaiseksi riittämättömiksi. Kysynnän rajoittamiseen tähtääviä keinoja ovat tupakointikiellot, varoitusmerkinnät ja tupakkaverotus; tarjontaa vähentävät keinot liittyvät esimerkiksi myynnin ikärajoihin ja myyntilupiin. Tupakkaepidemian lopettaminen vaatisi yhtä määrätietoisia toimenpiteitä kuin koronapandemia. Niitä vastassa on kuitenkin nikotiinituotteiden markkinoita hallitsevat muutamat tupakkajätit. Suomessa ylivoimaisesti suurin niistä on Philip Morris International (PMI), sillä ja British American Tobaccolla (BAT) on tytäryhtiöt Suomessa; Amerin tehdas suljettiin vuonna 2004.

Tupakan aiheuttamat terveyshaitat eivät kohdistu tasaisesti eri sosiaaliryhmiin: korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset tupakoivat selvästi vähemmän kuin vähän koulutetut ja pienituloiset. Nuorilla tämä näkyy koulutustaustassa: siinä missä lukiolaisista tupakoi vain muutama prosentti, ammattikoululaisista tupakoi lähes viidennes. Tupakkariippuvuus syventää terveyseroja väestössä, niitä voidaan puolestaan kaventaa tehokkaimmin tupakkaverotuksella.

Hiilamon tarkastelussa tupakkateollisuus on osa ”epäterveellisten kulutustuotteiden teollisuutta” (unhealthy commodity industries) yhdessä alkoholi- ja virvoitusjuomateollisuuden, ultraprosessoidun ruuan tuotannon ja uhkapelialan kanssa. Näitä aloja yhdistää paitsi terveydelle haitallisten tuotteiden markkinointi kuluttajille, myös oman alansa sääntely samanlaisilla keinoilla. Ne esimerkiksi lobbaavat poliitikkoja ja muita päätöksentekijöitä. Nuorten kuluttajien tavoittamisessa sosiaalisella medialla on yhä tärkeämpi rooli epäterveellisten kulutustuotteiden markkinoinnissa: tupakka- ja alkoholiyhtiöt käyttävät some-persoonia, kampanjoita ja mainontaa.

”Loppupelipolitiikka”

Tupakkayhtiöiden valtaa on kyetty rajoittamaan tupakkapoliittisin keinoin 1970-luvun jälkeen ensin Pohjoismaissa, sittemmin muualla. Tupakkapolitiikan tilalle on tulossa loppupelipolitiikka, pyrkimys lopettaa täysin tupakkatuotteiden käyttö, millä olisi laajat kansanterveydelliset vaikutukset. Suomessa vuoden 2010 tupakkalaki oli kansainvälisestikin edistyksellinen, sillä se ei tyytynyt enää vain tupakan haittojen vähentämiseen, vaan tupakkatuotteiden käytön loppumiseen. Tässä laissa alle 18-vuotiaiden tupakan ja nikotiininesteiden hallussapidosta tuli laitonta, mutta ei rangaistavaa. Tupakkatuotteiden käyttö myös kiellettiin oppilaitosten alueella. Vuonna 2016 toteutettiin 40 vuotta vanhan tupakkalain kokonaisuudistus, jolloin lain tavoite laajennettiin koskemaan tupakkatuotteiden ohella muitakin nikotiinituotteita ja tavoiteaikatauluksi nikotiinituotteiden käytön lopettamiseksi asetettiin vuosi 2030.

Valtaosa tupakasta viljellään ns. riskimaissa, joissa riski ihmisoikeusloukkauksiin on suuri. Kansainväliset raportit liittävät tupakkateollisuuteen myös lapsityövoiman hyväksikäytön, elämiseen riittämättömät palkat ja velkaorjuuden. Tupakalla on myös laajoja ympäristövaikutuksia, sillä sen viljely köyhdyttää maaperää, aiheuttaa metsäkatoa ja heikentää sitä kautta eläinten elinolosuhteita. Lisäksi tupakantumpit pilaavat ja saastuttavat ympäristöä.

Tupakka tai terveys on vakuuttava tietokirja. Heikki Hiilamo on tunnettu tutkija ja arvostettu tiedeyhteisön jäsen, hän on julkaissut yli 20 tietokirjaa. Hiilamo käy aktiivista yhteiskunnallista keskustelua hyvinvointipolitiikasta, näistä ansioita hänet on palkittu Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla (2016) ja Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnolla (2022). Hiilamon journalistitausta näkyy kyvyssä popularisoida tutkimustietoa ja sanoittaa havaintojaan välillä poleemisestikin, tässä tapauksessa katu-uskottavasti nuorelle lukijakunnalle. Toivottavaa olisikin, että kirjaa käytettäisiin päihdekasvatuksen aineistona niin koulujen yläasteella kuin toisen asteen opinnoissakin nuorten harrastuspiirejä unohtamatta.

Irene Roivainen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua