Timo Ruottisesta Jaakko Löyttyyn – Manse-gospelin alku sai ansaitsemansa historiikin

Kuva: Tampere-seura

Suomalaisen hengellisen nuorisomusiikin historia tarkentuu. Kun Ariel Neulaniemen Suomi-gospelin tarinan (lue arvio) kustantaja Kirjapaja ei ollut kiinnostunut erikseen tamperelaisista, Manse-gospelin synty (2024) lähetetään maailmalle nyt täysin tamperelaisin voimin.

Tietyllä tavalla teos on omaelämäkerrallista historiaa, sillä myös kirjan kirjoittajat vilahtavat sivuilla ja äänitteissä musiikintekijöinä. Ennen kaikkea teos muodostuu hybridimäiseksi vuosikymmenen (n. 1965–1975) syväluotaukseksi yhteen tamperelaiseen nuorisokulttuuriin.

Kirjan tekijöistä Olli-Pekka Mäkinen on pappi, psykoterapeutti ja kirjailija. Toimittaja Hannu Virtanen taas on selkokielen kehittäjä ja musisoinut mm. Annastuuna ja Kulkuripojat -yhtyeissä. Kirjoittamista ovat kommentoineet koko ajan tärkeimmät tuolloin vaikuttaneet tamperelaiset gospelmuusikot Timo Ruottinen, Lasse Vahtola sekä Liisa ja Seppo Lindell.

Timo Ruottinen on toimittanut kirjan liitteenä olevan Alba Recordsin cd-levyn sekä kaivanut arkistoista äänitteitä ja nauhoitteita, jotka löytyvät kirjan nettilinkeistä. Äänitteiden myötä kirja paisuu perusteelliseksi aikakausikuvaukseksi.

Ruottinen on Alba Records Oy:n perustaja, entinen toimitusjohtaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja.

Rippikoululeirit ja seurakuntanuorten toiminta nuorten iltoineen, Kartsakirkkoineen ja rukouslauantaiden tapahtumineen olivat paikkoja, joissa uusi nuorisomusiikki nousee kuuluville. Soitettiin kitaraa ja laulettiin uudenlaisia lauluja. Niiden vaikutuspiirissä oli satamäärin nuoria. Missä muualla tyttö- ja poikakoululaiset olisivat tavanneet kuin seurakuntanuorissa?

Yhdessä musisoiminen ja yhdessä tekeminen oli alkuvuosille leimallista. TV2:n Tiirikka-ohjelmassakin (1973) laulettiin varsinaisten esiintyjien lisäksi myös yhdessä studioyleisön kanssa. Ihan niin kuin leirinuotiolla. Tampereen seurakunnat palkkasi ennakkoluulottomasti Duon Timpa (Ruottinen) ja Pertsa (Hakala) kiertämään kesällä 1969 rippileirejä ja tapahtumia Härmälän leirintäalueella. Tosin Timpan tekemä 92 laulun iloinen veisuvihko jäi vain yhden kesän versioksi, sillä piispalta tuli nuhteet.

Mutta oli selvää, että erilaisilla kokoonpanoilla oli kunnianhimoa kehittää taitojaan kohti estradiesiintymistä ja äänitteen tekemistä. Seppo Lindellin Kyttälänkadun studio ja palkkaaminen pitkäaikaiseksi nuorisomuusikoksi antoivat siihen mahdollisuuden. Vuonna 1975 studiossa oli äänitetty noin 40 kasettia ja LP-levyä. Näkyvyyttä saatiin, kun 1970-luvun alussa perustettiin NuHeMu, Nuorten hengellinen musiikki ry ja Touch-levymerkki. Levyjen promoamista varten tehtiin jopa video.

* *

Timo Ruottisen ja Lasse Vahtolan merkitys on ollut eri kokoonpanoissa esiintymisen lisäksi säveltämisessä. Ruottinen itseoppineena säveltäjänä suolsi onnistuneita veisuja toisensa perään. Hänellä on taito yhdistää tekstin henki sävelkieleen, kuten vaikka klassikkokappaleissa Muodonmuutos ja Tuomiolla. Laajin Timo Ruottisen sävellyksistä oli Missa Popularis, jonka kantaesitys oli Turun konserttitalolla 5.4.1969. Messu levytettiin lopulta vuonna 2019.

Ruottisen ajasta kanttorinpoika Vahtolan aikaan siirryttäessä yhteiskunnallisesti kantaa ottavat laulut jäivät vähemmälle ja musiikin sisältö hengellistyi. Vahtolan lauluja vakiintui runsain mitoin Nuoren seurakunnan veisuiksi.

Manse-gospelin työmieheksikin mainitun Seppo Lindellin tausta on helluntaiseurakunnassa. Lindelliin ja hänen puolisoonsa Liisaan teki suuren vaikutuksen amerikkalaisen gospelyhtye The Forerunnersin vierailu Tampereella 1969. Seppo Lindell toimi heidän äänentoistonsa apuna useampana vuonna. Seppo Lindell on ollut monien soittajien ja laulajien käytännöllinen innostaja, toki itsekin tarttunut kitaraan, bassoon tai mikin varteen.

Tampereen hengellisen nuorisomusiikin alkuajan johtavat tekijät olivat pääosin nuoria miehiä. Tietenkin. Mutta pinnan alla kyti. Eivät nuoret naiset olleet hiljaa. Liisa Lindell sanoitti satoja lauluja, erilaisissa kokoonpanoissa (Lasse ja Lapset, Status, With Christ, Manchester United, Green Fields, Onnelliset vaeltajat) lauloi nuoria naisia. Viinikan seurakunnan nuorista nousi myös tyttötrio Cruxit.

Varsinaisista tamperelaisista kanttoreista hengelliseen pop-musiikkiin erikoistui Harjun seurakunnan kanttori Vesa Haapaniemi. Green Fields -kuoronsa ja yhtyeen kanssa hän äänitti 1973 levyn Herra on minun paimeneni. Green Fields konsertoi myös Ruotsissa ja Unkarissa. Haapaniemi sävelsi messun Missa Nova.

* *

Manse-gospelin synty -kirja etenee helppolukuisesti, kuitenkin pysähtyen tutkimaan ilmiöitä, ihmisiä ja yhtyeitä. Tamperelaisten touhutessa Ylöjärvelle on palannut Afrikasta Löyttyjen perhe. Nuori Tarvo Laakso oli nähnyt Jaakko Löytyn ensimmäisen kerran Pispalan kirkossa, jossa tämä pojan mukaan ”huusi, kähisi ja karjahteli”. Jaakko Löytyn esikoisalbumi Asioista joista vaietaan ilmestyy 1974, se äänitetään pääosin Kyttälän studiolla. Toisenlainen, artistikeskeisempi aika on alkamassa.

Tampereella syntynyt nuorten hengellinen musiikki eli hengellinen nuorisomusiikki eli Manse-gospel säteili ensimmäisten Nuoren seurakunnan veisuja -nuottivihkojen myötä kaikkialle Suomeen. Itsekin kaukana periferiassa opettelin kitaransoittoa, yhteiskunnallista ajattelua ja itsetuntemusta näiden laulujen kautta. Enkä Tampereesta mitään tiennyt, silloin.

Marja Mustakallio
Tämä kritiikki on kirjoitettu Suomen Tietokirjailijain myöntämän apurahan turvin.

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua