Kuvat: WSOY
KIRJAT | Sofie Sarenbrantin yhdeksännessä Emma Sköld -dekkarissa päähenkilön kevättä varjostaa läheisen kollegan Krillen, Kristianin, outo katoaminen jälkiä jättämättä.
”Emma toimii kuin riivattu, ihminen joka ei tule koskaan myöntämään että peli on pelattu.”
ARVOSTELU
Sofie Sarenbrant: Suojelusenkeli
- Suomentanut Helene Bützow.
- WSOY, 2022.
- 431 sivua.
Sofie Sarenbrantin yhdeksäs itsenäinen Emma Sköld -dekkari Suojelusenkeli (WSOY, 2022) on jälleen taitavasti rakennettu murhamysteeri. Emma Sköldin kevättä varjostaa läheisen kollegan Krillen, Kristianin, outo katoaminen jälkiä jättämättä edellisen tutkimuksen jäljiltä. Emma on päättänyt löytää hänet elävänä tai kuolleena. Tutkinta on jämähtänyt paikoilleen eikä edistystä tunnu tapahtuvan. Emma ei kuitenkaan aio luopua toivosta.
Krillen katoamistutkinnan yhteydessä hylätystä mielisairaalasta löytyy raa’asti murhatun miehen ruumis. Uhrin henkilöllisyyden selvittyä alkaa aueta myös lankoja Krillen katoamiseen. Murha ja kollegan katoaminen saattavat liittyä yhteen.
Krillen katoamisen taustalla on hänen sisarensa Veronikan huumevelat, joita veli on joutunut maksamaan. Nämä murheet hän on pitänyt sisällään eikä kollegoilla ole ollut mitään käsitystä ongelmista. Edellisessä kirjassa (Valheenpunoja) kerrotun murhatutkimuksen yhteydessä tapahtui myös Krilleä kuormittava välikohtaus, jossa hänen ampumansa luoti lävisti vahingossa kollega Nylletin, ei onneksi kuolettavasti.
Nyllet on johdattanut Emman Krillen katoamisen jälkeen terapiaan. Ongelmalliseksi terapiaistunnot tekee terapeutin, Noran, läheinen suhde Nyllettiin, Emman eksään. Nora ei alun alkaenkaan pitänyt sitä hyvänä ajatuksena, niin kuin ei Emmakaan. Molemmat naiset antoivat kuitenkin periksi Nylletille.
Terapian tarkoitus on saada Emma ymmärtämään ettei ole vastuussa siitä, että kollegaa ei ole vieläkään löydetty. Emma toimii kuin riivattu, ihminen joka ei tule koskaan myöntämään että peli on pelattu. Se, että Krilleä ei ole löydetty, ei tarkoita, että hän olisi kuollut – ei ennen kuin toisin todistetaan. Lähes seitsemän kuukautta on kulunut katoamisesta ja on vain häviävän pieni mahdollisuus, että hänet löydetään elossa. Sen Emmakin kyllä tietää.
Nylletin elämänkumppani terapeutti Nora joutuu myös säälimättömän murhaajan vainoamaksi. Onko onnellista loppua olemassa? Löytyykö Krille? Kuinka monta murhaa ehtii tapahtua? Tutkijat taistelevat aikaa vastaan.
* *
Sofie Sarenbrant onnistuu jälleen lataamaan dekkariin vahvan jännitteen taitavasti rakentamallaan juonella.
Murhamysteerit ovat jokaisessa teoksessa erillisiä tarinoita, mutta rinnalla kulkee päähenkilöiden henkilökohtainen elämä murheineen ja iloineen, riippuvuuksineen ja ihmissuhdekiemuroineen. Se tuo henkilöt lähemmäksi ja tutummaksi lukijalle.
Teos herättää myös mietteitä mielenterveyspalveluiden riittävyydestä, aikaisesta puuttumisesta. Sarenbrant tuo taitavasti romaaneissaan esiin myös yhteiskunnallisia kipupisteitä.
Irmeli Heliö
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.
Esikoisromaani palaa koronakevääseen ja etätyösuositusten aikaan – arviossa Tuula Salovaaran Tuija-aidan vanki
KIRJAT | Romaanin pääjuonen herkullinen potentiaali hautautuu loputtomiin yksityiskohtiin, takaumiin ja sivujuoniin.
Työn ja ihmisyyden puristuksessa – Risto Havunen kirjoitti oppaan uupumuksen torjuntaan johtajille ja esihenkilöille
KIRJAT | Johtamispuhe korostaa myötätuntoa, osallisuutta ja valmentavaa otetta, mutta esihenkilön vastuu ja kuormitus eivät ole kadonneet minnekään.