Kuvat: WSOY
KIRJAT | Sofie Sarenbrantin yhdeksännessä Emma Sköld -dekkarissa päähenkilön kevättä varjostaa läheisen kollegan Krillen, Kristianin, outo katoaminen jälkiä jättämättä.
”Emma toimii kuin riivattu, ihminen joka ei tule koskaan myöntämään että peli on pelattu.”
ARVOSTELU
Sofie Sarenbrant: Suojelusenkeli
- Suomentanut Helene Bützow.
- WSOY, 2022.
- 431 sivua.
Sofie Sarenbrantin yhdeksäs itsenäinen Emma Sköld -dekkari Suojelusenkeli (WSOY, 2022) on jälleen taitavasti rakennettu murhamysteeri. Emma Sköldin kevättä varjostaa läheisen kollegan Krillen, Kristianin, outo katoaminen jälkiä jättämättä edellisen tutkimuksen jäljiltä. Emma on päättänyt löytää hänet elävänä tai kuolleena. Tutkinta on jämähtänyt paikoilleen eikä edistystä tunnu tapahtuvan. Emma ei kuitenkaan aio luopua toivosta.
Krillen katoamistutkinnan yhteydessä hylätystä mielisairaalasta löytyy raa’asti murhatun miehen ruumis. Uhrin henkilöllisyyden selvittyä alkaa aueta myös lankoja Krillen katoamiseen. Murha ja kollegan katoaminen saattavat liittyä yhteen.
Krillen katoamisen taustalla on hänen sisarensa Veronikan huumevelat, joita veli on joutunut maksamaan. Nämä murheet hän on pitänyt sisällään eikä kollegoilla ole ollut mitään käsitystä ongelmista. Edellisessä kirjassa (Valheenpunoja) kerrotun murhatutkimuksen yhteydessä tapahtui myös Krilleä kuormittava välikohtaus, jossa hänen ampumansa luoti lävisti vahingossa kollega Nylletin, ei onneksi kuolettavasti.
Nyllet on johdattanut Emman Krillen katoamisen jälkeen terapiaan. Ongelmalliseksi terapiaistunnot tekee terapeutin, Noran, läheinen suhde Nyllettiin, Emman eksään. Nora ei alun alkaenkaan pitänyt sitä hyvänä ajatuksena, niin kuin ei Emmakaan. Molemmat naiset antoivat kuitenkin periksi Nylletille.
Terapian tarkoitus on saada Emma ymmärtämään ettei ole vastuussa siitä, että kollegaa ei ole vieläkään löydetty. Emma toimii kuin riivattu, ihminen joka ei tule koskaan myöntämään että peli on pelattu. Se, että Krilleä ei ole löydetty, ei tarkoita, että hän olisi kuollut – ei ennen kuin toisin todistetaan. Lähes seitsemän kuukautta on kulunut katoamisesta ja on vain häviävän pieni mahdollisuus, että hänet löydetään elossa. Sen Emmakin kyllä tietää.
Nylletin elämänkumppani terapeutti Nora joutuu myös säälimättömän murhaajan vainoamaksi. Onko onnellista loppua olemassa? Löytyykö Krille? Kuinka monta murhaa ehtii tapahtua? Tutkijat taistelevat aikaa vastaan.
* *
Sofie Sarenbrant onnistuu jälleen lataamaan dekkariin vahvan jännitteen taitavasti rakentamallaan juonella.
Murhamysteerit ovat jokaisessa teoksessa erillisiä tarinoita, mutta rinnalla kulkee päähenkilöiden henkilökohtainen elämä murheineen ja iloineen, riippuvuuksineen ja ihmissuhdekiemuroineen. Se tuo henkilöt lähemmäksi ja tutummaksi lukijalle.
Teos herättää myös mietteitä mielenterveyspalveluiden riittävyydestä, aikaisesta puuttumisesta. Sarenbrant tuo taitavasti romaaneissaan esiin myös yhteiskunnallisia kipupisteitä.
Irmeli Heliö
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tatu Vaaskivi leimusi kuin tähdenlento – Miika Siironen kirjoittaa säkenöivästä kriitikko-kirjailijasta, jonka jälkimaailma unohti
KIRJAT | Nero ja Narkissos -elämäkerta avautuu mahtavaksi ikkunaksi 1930-luvun suomalaiseen kulttuurielämään, Tulenkantajien sukupolveen ja sen kuuluisiin edustajiin.
Kuolemaa, elokuvia, runoilijoita – arviossa Niilo Rantalan esseekokoelma Kunnia niille, jotka polttavat itsensä
KIRJAT | Tamperelaisen monipuolisuusmiehen esseissä yhdistyy luontevasti kulttuurin asiantuntijuus, kristillisyys ja kirjoittajan taidot.
Poliisi tutkii tatuointeja ja taruolentoja – arviossa Guillaume Musson Seinen tuntematon
KIRJAT | Ranskalaisdekkarissa riittää tapahtumia riittää ja niiden selvittäminen vie aikaa ja kysyy niin älyä kuin yleissivistystäkin.
Huminaa, lorinaa ja kahakoita – arvosteltavana Jeongdo Kimin Äänestä sana, sanasta merkitys
KIRJAT | Ensimmäinen yleistajuinen tietokirja suomen kielen onomatopoeettisesta eli ympäristön ääniä jäljittelevästä sanastosta esittelee kielen rikkautta ja ilmaisuvoimaa.