Shlomo Zabludowiczin tarina on häkellyttävä kertomus siitä, miten Tampellan kehittämiä aseita myytiin kylmän sodan aikaan

Mörttinen ja Zabdulowicz. Kuvat: Kari Pitkänen / Vapriikki

Toimittajalle on aina vähän kiusallista, kun joutuu lukemaan reviirinsä uutisen toisesta lehdestä. Aamulehden sunnuntailiitteessä 14 vuotta sitten työskennellyt Matti Mörttinen sai pomoltaan Kauppalehdestä saksitun jutun, joka kertoi että suomalainen Chaim ”Poju” Zabludowicz on rankattu Britannian rikkaimpien listalle. Salaperäinen mies tiedettiin kaupungin kiekkoylpeyden Tapparan suurimmaksi omistajaksi.

Pojun taustoja tutkiessaan Mörttinen huomasi, ettei edeltävä toimittajapolvi ollut onnistunut yhtään paremmin. Perheen omaisuudet perustuivat tehdaskaupungin varjeltuun salaisuuteen: Tampellan salaisiin asekauppoihin, joita Pojun isä Shlomo Zabludowicz (1916–1994) oli junaillut julkisuudelta piilossa.

Mörttisen uutuuskirja Shlomo Zabludowicz – holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi (Into, 2021) kertoo puolanjuutalaisen häkellyttävän tarinan. Perheensä juutalaisvainoissa menettänyt nuorukainen selvisi keskitysleiriltä ja päätyi Suomeen, josta hän värväsi sotakokemusta omaavia miehiä taistelemaan vasta perustetun juutalaisvaltion puolesta. Israel tarvitsi sotilaiden lisäksi myös aseita. Maailman parhaita tykkejä ja kranaatinheittimiä oli valmistettu Tampereella, mutta rauhanehtojen mukaisesti tuotanto ja kehitystyö oli ajettu alas.

Asevienti oli mahdotonta, joten Israeliin rahdattiin Tampellasta koneita ja tietotaitoa. Haifan lähistölle perustettiin tykkejä ja kranaatinheittimiä valmistanut tehdas. Sen tuotteet todistivat tehonsa, kun Israel kukisti vuonna 1967 kuuden päivän sodassa Egyptin, Jordanian ja Syyrian.

Aseet kävivät kaupaksi muuallekin. Pitkin Eurooppaa perustettiin yhtiöitä, joiden kautta Tampella-tyypin tykkejä ja kranaatinheittimiä voitiin myydä kylmän sodan ja arabimaailman rajalinjoista piittaamatta.

Shlomo Zabludowicz oli pitkin maailmaa reissannut asekauppias, jolla ei ollut virallista asemaa Tampellassa, sen tuotteita Israelissa valmistaneessa Soltamissa tai asekauppaa varten perustetuissa firmoissa. Zabludowicz toimi linkiksi yritysten välille perustetussa Salgadissa, joka hankki Tampellan patentit, kun tamperelaisyritys irtautui asevalmistuksesta. Salgadista tuli sittemmin Tamares Ltd, johon Zabludowiczin perheen miljardiomaisuus perustuu.

Tarinan aukot ruokkivat mielikuvitusta

Matti Mörttinen olisi voinut kirjoittaa Shlomo Zabludowiczista tarinan, jonka rinnalla kalpenevat villeimmätkin agentti- ja vakoojaseikkailut. Sen sijaan kirjoittaja tarjoaa aikaan sidottuja välähdyksiä paikoista, joissa hän pääsi Zabludowiczin jäljille. Väliin jää jopa vuosia tyhjää, mikä ruokkii mielikuvitusta. Miten asekauppias on maailmalla luovinut?

Samalla kirja kuvaa sitä, miten vaikea Zabludowiczin elämänpolkua on seurata. Natsi-Saksa yritti tuhota ensin juutalaiset, sitten vainojen jäljet. Zabludowicz puolestaan teki kaikkensa siivotakseen omat jälkensä. Vielä 1990-luvulla hän yritti hankkia Tampereelta tonneittain asekaupoista kertovia asiakirjoja.

Zabludowicz hallitsi henkilökohtaiset suhteet ja seurusteli maailman mahtihenkilöiden kanssa. Sen sijaan Tampereella ja Suomessa hänet tunsi harva. Tuttavapiiriä kavensi kielitaito: Zabludowicz osasi suomesta lähinnä kirosanat. Hän puhui sodan jälkeen Gotlannin tuberkuloosisairaalassa oppimaansa ruotsia. Sillä pärjäsi Tampereen teollisuuspiireissä, jotka siihen aikaan olivat vielä pitkälti ruotsinkielisiä.

Zabludowicz liikkui harmaalla vyöhykkeellä. Suomen laki kielsi pestautumisen vieraan maan asevoimiin, mutta hän rekrytoi täkäläisiä juutalaisia taistelemaan Israelin itsenäisyyden puolesta. Neuvostoliiton kanssa tehty rauhansopimus salli aseiden valmistamisen vain omiin tarpeisiin, joten hän junaili tykki- ja kranaatinheitintehtaan Israeliin.

Maailmalla asekaupoista syntyneet kohut kolhivat kumppaneita, mutta Zabludowiczia ei koskaan syytetty mistään. Hän oli jo vaihtanut maisemaa, jos jäljet alkoivat polttaa.

Zabludowicz ja hänen kumppaninsa osasivat vältellä ja sumuttaa julkisuutta. Vielä 27 vuotta hänen kuolemansa jälkeenkin harvat olivat valmiita puhumaan kirjaansa aineistoa koonneelle Mörttiselle. Jotkut kehottivat luopumaan koko hankkeesta.

Auschwitzista Ruotsin kautta Suomeen

Shlomo Zabludowiczin uskomatonta taivalta on vaikea seurata, jos ei ymmärrä, millaisessa maailmassa hän kasvoi ja toimi. Kirjan välähdykset tarjoavat ajankuvia olosuhteista, joissa holokaustin uhri ja asekaupan taustapiru luovi. Mörttinen taustoittaa tarinaa kertomalla juutalaisten suuntauksista ja vainoista, tamperelaisesta tehdashistoriasta ja ajan hengestä.

Zabludowiczin lähtökohdat olivat kehnot. Nuori insinööri päätyi vuonna 1939 palkattomaan työhön Lodzin geton metallitehtaalle, kun Saksa miehitti Puolan. Getossa sotien aikana asuneista 223 000 juutalaisesta vain 10 000 selvisi hengissä. Zabludowicz menetti viimeisen perheenjäsenensä vain viikko ennen sodan päättymistä, kun juutalaisilla täytetty alus sytytettiin palamaan Hampurin lähistöllä.

Syyskuussa 1944 Auschwitzin keskitysleiriin rahdattu Zabludowicz ei ollut teknisen osaamisensa ansiosta ensimmäisenä kaasukammiojonossa. Orjatyöhön rengastehtaalle siirretty insinööri selvisi hengissä kevääseen 1945. Keskitysleirin vapautuksen jälkeen hän kulki pommitusten keskellä raunioituneen Saksan halki Lyypekkiin.

Ruotsalaiskreivi Folke Bernadotte pelasti valkoisilla busseillaan yli 20 000 vankia ja juutalaista natsien kynsistä. Zabludowicz oli 35-kiloinen tuberkuloosipotilas saapuessaan Gotlantiin. Lempinimen Papa saanut verkostoituja osoitti kykynsä haalia lankoja käsiinsä. Toivuttuaan Zabludowicz teki hetken tehdastyötä Ruotsissa ja saapui tapaamansa Pola Reichin kanssa Suomeen kesällä 1947. Suomen ja Tampereen juutalaiset auttoivat nuoren parin elämän alkuun.

Aseiden valmistus peiteltiin tarkasti

Suomi oli taistellut jatkosodassa natsi-Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Rintamalla oli myös 250 juutalaista. Koulutetuista, sotakokemusta omaavista miehistä 28 lähti Israeliin taistelemaan juutalaisvaltion puolesta. Väkilukuun suhteutettuna Suomen juutalaiset olivat sodan suurin vapaaehtoisjoukko.

Israeliin itsenäisyystaistelijoita värvännyt Shlomo Zabludowicz ryhtyi aseistamaan vastaperustettua valtiota uudesta kotimaastaan käsin. Puolustusvoimien komentaja, kenraali Aarne Sihvon kautta järjestyi kontakti Tampellaan, joka valmisti ajan parhaat kranaatinheittimet ja tykit.

Tampereelta laivattiin Israeliin koneita, tietotaitoa ja teknistä apua asetuotannon aloittamiseksi. Arkaluontoinen rahti merkittiin tullausasiakirjoissa maatalouskoneiksi. Soltamin asetehtaan tarkoituksena oli ”perustaa mekaanisia tuotantolaitoksia tuottamaan osapuolten sopimuksen mukaisia tuotteita ja hyödykkeitä, joiden luonne tulee olemaan markkinoitavien lopputuotteiden muodossa sekä ryhtyä kaupalliseen toimintaan omien tai muiden tuotteiden saattamiseksi niin koti- kuin ulkomaisillekin markkinoille”.

Ajan myötä Soltamin yhteydet Tampellaan tulivat esiin. Yritys myi Tampella-tyypin kranaatinheittimiä ja konttorin sisäänkäyntiä koristivat Kalevalan ja Vanhan testamentin säkeet suomeksi ja hepreaksi.

Asekaupat nostattivat kohuja, kun kävi ilmi, että Israelista myytiin aseita Länsi-Saksaan, joka oli hetken aiemmin vainonnut juutalaisia. Suomessa vasemmistolaiset ja rauhan aktivistit yrittivät nostaa esiin Tampellan asekauppoja, mutta myrskyt laantuivat nopeasti.

Kylmän sodan kahtiajako ja jännittynyt ilmapiiri tarjosivat asekauppiaalle otolliset markkinat. Pitkin Eurooppaa perustettujen yritysten kautta tykkejä ja kranaatinheittimiä kaupattiin jopa saman sodan vastapuolille. Zabludowicz oli taitava kauppamies, joka solmi kauppoja Intiaan, Pakistaniin, Indonesiaan, Malesiaan, Singaporeen, Iraniin ja latinalaiseen Amerikkaan. Hän aseisti israelilaisaseilla maita, jotka tukivat Israelin verivihollisia, arabeja.

Tampellan aseosastosta ei huudeltu kylillä

Zabludowiczin jälkiä seuratessaan Matti Mörttinen tarjoaa myös kiehtovan katsauksen tamperelaiseen teollisuushistoriaan. Tampere on kasvanut parhaimmillaan 12 000 ihmistä työllistäneen Tampellan tehtaan piippujen ympärille, mutta sen aseosasto oli aina erikoistapaus, josta puhuttiin korkeintaan luotettujen kesken.

Zabludowiczin luomien suhteiden ansiosta sodan jälkeen lopetettu aseosasto heräteltiin uudestaan. Aseviennistä tuli tärkeä tukijalka rönsyilleelle konsernille.

Mörttinen tutustuttaa myös avainhahmoihin Zabludowiczin ympärillä. Heitä olivat ennen kaikkea Tampellan omistajasukuun kuuluneet veljekset Hans Otto ja Fredric Donner. Hans Otto oli röyhkeä ja fiksu persoona, jolla oli keskeinen asema aseiden kehittäjänä. Hän muodosti Zabludowiczin kanssa toisiaan täydentävän parivaljakon. Pikkuveli Fredric yritti toimia sovittelijana, kun kaksikko myöhemmin ajautui riitoihin.

Asekauppiaan ei ollut helppo liikkua sodan jälkeisessä Euroopassa. Zabludowicz kulki usein maailmalle Ruotsin kautta ja hyödynsi viisumihakemuksissaan sikäläisiä yhteyksiään. Ahkerasti reissaava asekauppias herätti Ruotsin turvallisuusviranomaisissa kiinnostusta. Viisumihakemukset ja viranomaisasiakirjat auttoivat Mörttistä Zabludowiczin jäljille.

Zabludowiczin verkostoista ja suhteista kertoo 50 vuoden takainen Israelin pääministerin Lapin-vierailu, joka tuli valtansa huipulla olleelle presidentti Kekkosellekin yllätyksenä.

Yritysjärjestelyt häivyttivät Zabludowiczin roolia

Tykkejä, kranaatinheittimiä ja ammuksia valmistava Soltam syntyi, kun Shlomo Zabludowicz järjesti yhteyden Tampellan ja Israelin suurimman yrityskonsernin välille. Yrityksen nimen alkuosa kertoo israelilaisesta osapuolesta, rakennusalalla toimineesta osuuskunta Solel Bonehista. Loppuosa on napattu Tampellan nimestä. Samaan tapaan nimettiin suuri osa muistakin asekauppaa varten perustetuista yhteisyrityksistä.

Zabludowicz häivytti rooliaan monimutkaisten yritysjärjestelyiden avulla. Hänellä oli asuntoja monessa maassa. Suomessa hän viihtyi Tampereen lisäksi Pernajan Sarvisalon hulppealla huvilalla.

Zabludowiczista tuli virallisesti suomalainen vasta 1970-luvun puolivälissä, kun perhe asui jo pääasiallisesti Israelissa. Zabludowiczin poika Poju on ollut Suomen kansalainen yläkouluikäisestä alkaen, mutta Yhdysvalloissa asuvalla tyttärellä, silmäkirurgi Rebeckalla on nykyisin USA:n passi.

Shlomo Zabludowicz myi vielä vuonna 1988 yli tuhat kranaatinheitintä Yhdysvaltoihin. Hän oli bisneksissään oppinut aistimaan maailmalla puhaltavat tuulet. Asekauppias tiesi jo pari vuotta etukäteen, kun jossain päin maailmaa oli syttymässä selkkaus. Hän tunnisti myös kylmän sodan päättymisen ja siirtyi aseista keittiövälinekauppiaaksi.

Omaisuuttaan Zabludowicz sijoitti kiinteistöihin. Muun muassa Britannian ympäristöministeriö toimi hänen omistamassaan kiinteistössä. Viimeiset vuotensa mies eleli Israelissa Välimeren rannalle rakentamassaan huvilassa.

Tarkoitus pyhitti keinot

Mörttinen vertaa aseiden valmistusta Israelissa asekätkentään, jolla varauduttiin sotien jälkeen venäläismiehitykseen. Salahankkeiden avulla varmistettiin pienen maan puolustuskyky ja aseteknologian jatko hankalissa oloissa. Tarkoitus pyhitti keinot.

Uutta kotimaataan ja Israelia auttaessaan Zabludowicz haali myös valtavan omaisuuden. Asekauppiaana ja juutalaisena hänen on pitänyt aistia tarkasti ajan henki. Ensin Suomen elämää sääteli ensin valvontakomissio, sitten Neuvostoliiton myötäily. Jos maa olisi jäänyt rautaesiripun väärälle puolelle, Stalinin ajan Neuvostoliitto ei olisi tarjonnut juutalaiselle juuri Saksaa valoisampaa tulevaisuutta.

Mörttisen kuvaamana sotien jälkeinen Ruotsikaan ei vaikuttanut kovin houkuttelevalta maalta. Sen pakolais- ja vastaanottokeskukset tarjosivat hetken turvaa, mutta ajatuksena oli palauttaa juutalaiset kotimaahansa sodan jälkeen. Zabludowicz ei halunnut palata Puolaan, jossa juutalaisten asema ei helpottanut sotien jälkeen.

Mörttinen tarjoilee jäljitystyönsä tuloksena myös harvinaisia valokuvia Zabludowiczista, keskitysleirivaiheista, yhteistyökumppaneista ja maailmalla kaupatuista Tampella-tyypin kranaatinheittimistä.

Hollywoodissa tällaisesta tarinasta tehtailtaisiin leffakäsikirjoituksia.

Tommi Liljedahl

Lue Kari Pitkäsen haastattelu Matti Mörttisestä täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua