Kuva: Bazar
KIRJAT | Hitlerin hirmuteoista ja juutalaisvainoista on kirjoitettu lukematon määrä romaaneja. Vastarinnan kirjoittajat on yksi sellainen lisää.
”Kuvaukset siitä, mihin pimeyteen viholliskuvien rakentaminen saattaa johtaa, ovat tässä ajassa tervetulleita.”
ARVOSTELU
J.C. Maetis: Vastarinnan kirjoittajat
- Suomentanut Ronja Erkko.
- Bazar, 2024.
- 447 sivua.
Serkukset Johannes ja Matias kirjoittavat jännitysromaaneja Wienissä 1930-luvulla ja menestyvät. Molemmat kuuluvat psykiatri Sigmund Freudin lähipiiriin, joka kokoontuu joka torstai-ilta keskustelemaan tieteestä ja taiteesta Café Mozartissa. Molempien kirjat menevät hyvin kaupaksi, elämä on hyvää.
Tästä alkaa J.C. Maetisin Vastarinnan kirjoittajat (suom. Ronja Erkko; Bazar, 2024). Nopeasti päästään itse asiaan ja Hitlerin toimeenpanemiin juutalaisvainoihin, jotka alkavat Itävallassa heti, kun Saksa on liittänyt sen itseensä alkuvuodesta 1938. SS-miehet iskevät myös Café Mozartin älykköpiiriin; maailma muuttuu yhtäkkiä aivan toiseksi, kuin mitä kukaan oli voinut kuvitellakaan. Painajainen on alkanut.
Johannes ja Matias lähipiireineen joutuvat luopumaan paljosta selvitäkseen. Elämänpiiri kapenee, kun natsihallinnon määräykset muuttuvat koko ajan mielipuolisemmiksi. Tätä kuvataan erittäin hyvin vanhojen natsitekstien avulla esimerkiksi näin: ”Juutalaisia, Mischlingejä ja mustalaisia kielletään omistamasta tai käyttämästä elektronisia tai optisia laitteita, polkupyöriä, kirjoituskoneita sekä äänilevyjä, ja heiltä evätään pääsy kirjastoihin”.
Romaanin kehyksenä toimivat juutalaisvainot, mutta se on myös kaunis kertomus ystävyydestä, rohkeudesta ja kekseliäisyydestä. Lukija saa rivien välistä tunteen siitä, että kaikki päättyy lähes kaikkien kohdalta hyvin, mikä tekee lukukokemuksesta myös kevyemmän.
Hitlerin hirmuteoista ja juutalaisvainoista on kirjoitettu lukematon määrä romaaneja – niin monia, että joukosta on vaikea erottua eikä Vastarinnan kirjoittajat ei ole mikään mieletön herättelijä. Mutta kuvaukset siitä, mihin pimeyteen viholliskuvien rakentaminen saattaa johtaa, ovat tässä ajassa tervetulleita.
Kirjailijan oikea nimi on John Matthews ja hänet tunnetaan erityisesti dekkarikirjailijana, kuten tämänkin romaanin päähenkilöt. Tämän kirjan hän kuitenkin halusi kirjoittaa isänsä juutalaisella nimellä aihepiirin vuoksi.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Patsaat puhuvat muinaisia kieliä – arviossa Emi Yagin Venus ja minä
KIRJAT | Emi Yagi kirjoittaa maagista realismia japanilaiseen tapaan. Suomi on mainittu, ja on lähetetty piiloterveiset Ylelle. Olisiko latinankieliset uutiset kannattanut säästää?
Elli Tompuri eli elämää ja teki teatteria intohimolla – arviossa Raija-Sinikka Rantalan kirjoittama elämäkerta
KIRJAT | Raija-Sinikka Rantalan kirjoittama elämäkerta näyttelijä Elli Tompurista on ansiokas, suorastaan täydellinen elämäkerta.
Täydellinen suomennos aistikkaasta renessanssiklassikosta ilmestyy jälleen – arviossa Giovanni Boccaccion Decamerone
KIRJAT | Suuri novellitaiteen luoja Giovanni Boccaccio kirjoitti Decameronen jo verrattain kypsällä iällä, jolloin hänen näkemyksensä rakkaudesta oli kiteytynyt.
Harry Salmenniemen Valohammas kertoo kiireettömästi arjesta, jonka tuoksut ja äänet pystyy aistimaan
KIRJAT | Harry Salmenniemi käyttää suomen kieltä omalaatuisella ja monipuolisella tavalla. Miksei kukaan ole koskaan aiemmin kirjoittanut näitä lauseita näillä sanoilla?
