Kuvat: Liisa Takala / Teos
KIRJAT | Milja Sarkolan romaanin kertoja on näytelmäkirjailija, nainen, äiti ja homoseksuaali, joka on epävarma sekä ammatillisen että sukupuolisen identiteettinsä kanssa.
”Kirja laittaa ajatuksia liikkeelle alusta loppuun asti.”
ARVOSTELU
Milja Sarkola: Psykiatrini
- Teos, 2024.
- 166 sivua.
Miten riemastuttavaa lukea kirja, jonka tarkoitusperistä ei oikein pääse selville ja joka pitää lukijan koko ajan valppaana; ollaanko tässä ironisia vai herttaisia, onko kirjailija tosissaan, vai leikkiikö lukijalla. Mitään ylimielistä kerronnassa ei ole, mutta paljon arvoituksellisuutta ja aivojumpan aiheita – mikä on aika harvinaista.
Iso osa Psykiatrini-romaanista (Teos, 2024) tapahtuu psykiatrin vastaanotolla ja siihen liittyen. Kertoja on solmussa elämässään ja hakeutumassa Kelan korvaamaan terapiaan, johon tarvitaan muutamia tapaamiskertoja psykiatrin kanssa sekä tämän lausunto niiden perusteella.
Romaanin kertoja on näytelmäkirjailija, nainen, äiti ja homoseksuaali, joka tässä hetkessä on epävarma sekä ammatillisen että sukupuolisen identiteettinsä kanssa. Hän alkaa kuvitella psykiatrin elämää ja tekee sen pieniä yksityiskohtia myöden. Psykiatri saa perheen ja seksielämän, ystäväpiiriin ja miellyttäviä illanviettoja, paljon porvariston hillittyä charmia seurapeleineen ja taidekeskusteluineen.
Romaaninsa päähenkilön tavoin Milja Sarkola on näytelmäkirjailija ja osaa todellakin rakentaa uskottavia ja herkullisia henkilöhahmoja ja tapahtumia. Lukija pääsee mukaan tutustumaan näihin ihmisiin, näkee heidät mielessään ja alkaa pohtia asioita, joita hekin miettivät. Siis kirja, joka laittaa ajatuksia liikkeelle alusta loppuun asti.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.