Kuvat: Liisa Takala / Teos
KIRJAT | Milja Sarkolan romaanin kertoja on näytelmäkirjailija, nainen, äiti ja homoseksuaali, joka on epävarma sekä ammatillisen että sukupuolisen identiteettinsä kanssa.
”Kirja laittaa ajatuksia liikkeelle alusta loppuun asti.”
ARVOSTELU
Milja Sarkola: Psykiatrini
- Teos, 2024.
- 166 sivua.
Miten riemastuttavaa lukea kirja, jonka tarkoitusperistä ei oikein pääse selville ja joka pitää lukijan koko ajan valppaana; ollaanko tässä ironisia vai herttaisia, onko kirjailija tosissaan, vai leikkiikö lukijalla. Mitään ylimielistä kerronnassa ei ole, mutta paljon arvoituksellisuutta ja aivojumpan aiheita – mikä on aika harvinaista.
Iso osa Psykiatrini-romaanista (Teos, 2024) tapahtuu psykiatrin vastaanotolla ja siihen liittyen. Kertoja on solmussa elämässään ja hakeutumassa Kelan korvaamaan terapiaan, johon tarvitaan muutamia tapaamiskertoja psykiatrin kanssa sekä tämän lausunto niiden perusteella.
Romaanin kertoja on näytelmäkirjailija, nainen, äiti ja homoseksuaali, joka tässä hetkessä on epävarma sekä ammatillisen että sukupuolisen identiteettinsä kanssa. Hän alkaa kuvitella psykiatrin elämää ja tekee sen pieniä yksityiskohtia myöden. Psykiatri saa perheen ja seksielämän, ystäväpiiriin ja miellyttäviä illanviettoja, paljon porvariston hillittyä charmia seurapeleineen ja taidekeskusteluineen.
Romaaninsa päähenkilön tavoin Milja Sarkola on näytelmäkirjailija ja osaa todellakin rakentaa uskottavia ja herkullisia henkilöhahmoja ja tapahtumia. Lukija pääsee mukaan tutustumaan näihin ihmisiin, näkee heidät mielessään ja alkaa pohtia asioita, joita hekin miettivät. Siis kirja, joka laittaa ajatuksia liikkeelle alusta loppuun asti.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sallustius politikoi, ryösti provinssinsa asukkaita ja pyysi tekosiaan anteeksi
KIRJAT | Sallustiuksen teokset Catilinan salaliitto ja Jugurthan sota kuvaavat vauhdikkaasti Rooman hallintaa niin Pohjois-Afrikassa kuin itse imperiumin sydämessä.
Leena Krohn havainnoi terävästi nykypäivän arvoja ja ilmiöitä – arviossa Näköisyys
KIRJAT | Ronskin säväyksen ja humoristisen dialogin vastapainona on leikillisyyttä, joka ilmenee todellisuuden ja olemassaolon moninaisena pohdintana.
Sara Hildénin taidemuseon julkaisu esittelee Pentti Kaskipuron grafiikkaa 1950-luvulta 2000-luvulle
KIRJAT | Anna Hjorth-Röntysen ja Maria Laineen toimittama kirja on antoisa lähdeteos tutkijoille, tuleville taiteilijoille ja taiteen ystäville.
Vallan uudet kasvot – arviossa 21 Ranskan historiaan vaikuttanutta naista
KIRJAT | Katherine Pangonisin kirjassaan tarkastelemien naisten vaiheet todistavat kiistattomasti heidän lahjakkuutensa.