Risteilyalus tarjoaa herkullisen näkymän laumakäyttäytymiseen – arviossa Emmy Abrahamsonin Kuinka risteillä ja lentää yli laidan

Emmy Abrahamson. Kuva: Jenny Bäcklin / Gummerus

”Tuolien lomassa kulkee valkoasuisia tarjoilijoita keräämässä pois tyhjiä laseja sekä ottamassa tilauksia niiltä, jotka eivät jaksa kävellä baaritiskille asti. Suurin osa niistä, jotka eivät tuijota puhelintaan, lukee joko James Pattersonia (miehet) tai Sophie Kinsellaa (naiset).”

Tällaisen kuvan Emmy Abrahamsson maalaa risteilyaluksen kannella loikoilevista auringonpalvojista vasta käännetyssä romaanissaan Kuinka risteillä ja lentää yli laidan (suom. Outi Menna; Gummerus, 2024).

Miten kiinnostava viittaus erittäin suosittuihin kirjailijoihin! Patterson ja Kinsella mielletään viihdekirjallisuudeksi, johon on helppo tarttua myös leppeällä lomalla. Myös Abrahamsonin tuotanto mielletään feelgood-kirjallisuudeksi. Termi on yleistynyt viime vuosina kuvaamaan kirjallisuutta, joka viihdyttää ja tarjoaa runsaasti tunnehavaintoja. Parikymmentä vuotta sitten hänen kirjojaan olisi kutsuttu chick litiksi, ennen kuin käsite leimautui liian seksistiseksi.

Mikä on se voima, joka päättää, mikä kirja on feelgoodia ja mikä nimetään ihan vain kaunokirjallisuudeksi? Miksi esimerkiksi Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu, Anni Saastamoisen Sirkka tai Sally Rooneyn Normaaleja ihmisiä eivät kuulu tähän kategoriaan, vaikka ne ovat naisten kirjoittamia ja suosimia (vrt. chick lit), ja niissä käsitellään arjen havaintoja, tunteita ja pohdintoja? Sitten taas Henriikka Rönkkösen Määmatka ja Bikinirajatapaus ovat saaneet feelgood-leiman ainakin BookBeatissa.

Kustantamot, kirjakaupat, kirjastot sekä e- ja äänikirjapalvelut käyttävät luokituksia ja avainsanoja, jotka perustuvat osittain teosten aihepiirille, mutta jonkin verran myös niiden herättämille tunteille. Ihan oma hupinsa on selailla näitä kategorioita ja miettiä, voiko lukija luottaa kirjan olevan esimerkiksi ”ajatuksia herättävä” tai ”koskettava”, puhumattakaan siitä, tuleeko teoksesta hyvä mieli eli ”feel good”.

* *

Monet chick litiksi tai feelgoodiksi nimetyt kirjat ovat paitsi viihdyttäviä, myös syväluotaavia, vaikka niistä edelleen puhutaan hieman vähättelevään sävyyn. Kehtaako itseään sivistyneenä pitävä ihminen julkisesti edes kertoa lukevansa sellaisia?

Jos nauttii nokkelista havainnoista, joita Emmy Abrahamsonin kaltaiset kirjailijat tekevät ympäristöstään ja ihmisistä, ilman muuta kehtaa, eikä se ole osoitus tylsämielisyydestä tai huonosta mausta. Hyvän kirjallisuuden ei tarvitse olla vaikeaa, vaan myös helposti nieltävä pilleri voi sisältää arvokasta rohtoa ja oivalluksen voimaa.

Abrahamson osaa kirjoittaa niin, että lopputulos ei ole siirappista oman navan tutkiskelua tai höttöistä pseudofilosofiaa. Hän kertoo vaikeista aiheista niin, että niiden äärellä pystyy aidosti nauramaan.

* *

Kuinka risteillä ja lentää yli laidan on Abrahmsonin Kuinka-sarjan kolmas osa ja jatkaa edellisten romaanien kirpeänhauskalla tyylillä. Äiti ja tytär lähtevät Kreikan-risteilylle, ja matkan aikana he etsivät yhteyttä toisiinsa ja itseensä. Miljöönä satamasta toiseen kiertävä kelluva hotelli on parahultaisen klaustrofobinen, ja mieleen hiipivät Ruben Östlundin Triangle of Sadness -elokuvan (2022) absurdit siirtymät tunnelmasta toiseen. Tosin senioreilla lastattu Dreamcatcher of the Seas on kaikkea muuta kuin luksuspaatti.

Abrahamson ei hukkaa risteilyaluksen tarjoamia herkullisia näköaloja laumakäyttäytymiseen: seuramatka paljastaa ihmisistä piirteitä, jotka satunnaisissa kohtaamisissa voivat jäädä huolella ylläpidettyjen kulissien taakse.

Päähenkilö on nimetty suureellisesti Jacqueline Coco Marilyniksi ja on aina ollut ikonisen nimensä vanki. Loma äidin kanssa avaa lukkoja, jotka ovat keski-ikään päästyä kiristyneet äärimmilleen. Yksi niistä on kuvitelma siitä, että pikkuporvarillisuuden ihannetta vaaliva äiti on pohjattoman pettynyt tyttäreensä.

Nadia Paavola

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua