Ruotsiksi on ilmestynyt tämän uutukaisen suomennoksen jälkeen jo neljä Jidhoff-tarinaa. Kuva: Marita Salonen
KIRJAT | Denise Rudbergin älykäs hienostorouva ratkaisee tyynesti ihmisten kohtaloita Kahdeksan askelta pimeässä -kirjassa. Torsten on yhä lääpällään ihanaan Marianneen.
”Rudberg tuo äkkiä ihan puskista rankan teeman juuri sillä hetkellä, kun lukija on sortumassa kepeän kerronnan vähättelyyn.”
ARVOSTELU

Denise Rudberg: Kahdeksan askelta pimeässä
- Suomentanut Anu Koivunen.
- Into Kustannus, 2021.
- 250 sivua.
Jopa vuosikymmeniä sitten kadonneen tytön arvoitus selviää, jos rikostutkijalla on hoksottimet kunnossa ja seurapiirirouva Marianne Jidhoffilla on! Hän hoitaa Tukholman keskustassa sijaitsevaa kerrostaloaan rakkaudella ja maksaa omasta pussistaan matalalla profiililla toimivan tutkijaryhmänsä huoneiston kalliin sisustuksen, jotta ”kaikilla olisi mukava työskennellä”.
Tässä toimistossa ei kitkerää poliisikahvia ryystetä, vaan Mariannen kivitaloon asumaankin muuttanut rikostutkija Torsten Ehn on oppinut arvioimaan, milloin maistuu espresso, cappuccino tai kenties macchiato. Torsten ei ole syntynyt kultalusikka suussa, mutta hän on yhä niin lumoutunut Mariannen viehätysvoimasta, ettei ylenpalttinen hienostelukaan häiritse.
Denise Rudbergin kevyt dekkarisarja onnistuu jälleen kerran nostamaan kaiken sampanjanhuuruisen kimalluksen keskeltä myös vakavia yhteiskunnallisia aiheita. Ryhmä saa tutkittavakseen vanhan mysteerin: Ruotsin yhden tunnetuimman perheen tytär katosi 30 vuotta sitten kesken sisarensa häiden. Kahdeksan askelta pimeässä -tarinassa (Into, 2022) konstaapeli Augustin Madrid jää lähes kokonaan syrjään tästä tutkinnasta, kun hänen vanha koulukaverinsa joutuu rikoksen uhriksi ja pyytää apua.
Rudberg tuo äkkiä ihan puskista rankan teeman juuri sillä hetkellä, kun lukija on sortumassa kepeän kerronnan vähättelyyn. Kun mies raiskaa miehen, uhri saattaa vaieta tapahtuneesta koko loppuelämänsä.
Rikkaiden ihmisten vanhat rikokset ratkeavat lopulta nopeasti. Marianne käyskentelee Tukholman rannoilla ja seurapiireissä, mutta hänen terävät aivonsa raksuttavat koko ajan ja löytävät oikeat kysymykset. Kun käytössä on lisäksi Torsten Ehnin vilpitön ja kuunteleva kuulustelutaito, on ihan selvää, että vuosikymmeniä vaienneet ihmiset alkavat avautua.
Marianne Jidhoffin kuntoilukin edistyy, sillä hän saa siistin ja koulutetun labradorinnoutajan hoitoonsa. Nyt työpäiviä rytmittävät paitsi herkkusuklaan kanssa salaa poltetut pikkusikarit myös koiralenkit, joille Torsten enemmän kuin mielellään osallistuu. Saattaa olla, että tapaamme Britta-koiran myös tarinassa numero 9.
Kahdeksan askelta pimeässä on nopealukuinen kevyt dekkari, mutta se on myös hyvä kirja.
Marita Salonen
* *
Denise Rudberg
- Syntynyt 1971.
- Asuu Tukholmassa perheensä kanssa.
- Opiskellut elokuvaa ja dramaturgiaa New Yorkissa.
- Työskenteli ennen kirjailijanuraa yökerhoyrittäjänä Tukholmassa.
- Vierailee usein Suomessa.
- Myynyt yli neljä miljoonaa kappaletta Marianne Jidhoff -kirjoja.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Jaakko Yli-Juonikkaan Vaurioituneiden aivojen painajaiset sisältää esseitä hämärän rajamailta
KIRJAT | Kirjailijan ensimmäinen esseekokoelma sisältää tunnistettavan äänen mutta pakenee määrittelyjä.
Kuolemaa ja kummitustarinoita – arviossa Marianna Karttusen Karjalaista kalmanväkeä
KIRJAT | Ovatko kalmanväen mätänevät ruumiit toimineet esikuvina kauhuelokuvien zombie-hahmoille?
Niina Holopaisen maaginen realismi pysyy kasassa ja lumoaa vaikka enemmänkin sitä olisi saanut olla – arviossa Graniittijalka
KIRJAT | Satavuotias rintamamiestalo kertoo selviytyjänaisten tarinaa. Graniittijalka tarjoilee yllätyksiä ja synkkyyttä, mutta myös toiveikkuutta.
Arttu Tuomisen tarinoissa selviytyminen näyttää olevan sattumaa – arviossa Kide-trilogian toinen osa Hydra
KIRJAT | Arttu Tuomisen teokset ovat kotimaiseksi jännityskirjallisuudeksi harvinaisen vauhdikkaita; hän ei kirjoita suomalaisista keskivertorikoksista.




