Portti demonien riivaamaan historiaan – arviossa Miikka Tammisen Keskiajan demonit

20.11.2026
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Yksityiskohta kirjan kannesta.

KIRJAT | Miikka Tamminen johdattaa lukijan asiantuntevasti keskiajalle, jolloin demoneiden, riivaajien ja paholaisen ajateltiin olevan totisinta totta.

”Kuinka kauaksi olemme lopulta päässeet ja kuka tai mikä on tämän ajan paholainen?”

ARVOSTELU

5 out of 5 stars

Miikka Tamminen: Keskiajan demonit

  • Gaudeamus, 2026.
  • 311 sivua.

Keskiajan demonit (Gaudeamus, 2026) on kirja, joka ei totisesti jätä kylmäksi, vaan kiehauttaa tujut paholaiskahvit helvetin liekeissä lämmitetyllä ritilällä. Heti ensimmäisiltä sivuilta käy ilmi, että keskiajalla elo on ollut yhtä hässäkkää ja monelle epäilyttäväksi koetulle asialle on haettu selitystä uskomuksista.

Jos vaikkapa keskiajalla nainen rohkeni kertoa kysymättä mielipiteensä, oli selvää, että nyt se paholaisen kuvatus on mennyt riivaamaan ja perkelöittänyt meidän Ritvan. Ammoisina aikoina nimittäin hourailtiin vakavissaan, että naiset olisivat luonnostaan huokoisia, ja näin ollen on vain ajan kysymys milloin demoni asettuu kroppaan riehumaan. Kaikenlaista!

Huokoisia naisia -kappale on vain yksi aihealue, joka esittelee tilanteita, joissa paholaiskortti on viuhautettu esiin. Miikka Tammisen kokoamat historialliset kertomukset vievät helposti mukanaan ja kaltaiseni kauhujuttujen ystävä kokee samanlaista mieltä kutkuttavaa seikkailua kuin lapsena ikivihreää Noidan käsikirjaa lukiessa.

Miikka Tammisen Keskiajan demonit on toki vähän eri luokan kirja kuin kevyempi Noidan käsikirja, sillä kyseessä on laadukas vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu. Kirjassa onkin mainion asiantuntijamainen pohjavire. Voidaan todeta, että tieteellinen julkaisu on onnistuneesti popularisoitu kaltaiselleni ei-akateemiselle lukijalle. Hyvä rakenne ja selkeästi viipaloidut aihealueet tekevät lukukokemuksesta vaivattoman.

Keskiajan demonit ei ota kantaa uskonnollisiin kysymyksiin, vaan lähestyy aihetta historian ja tieteen kautta. Miikka Tammisen teos tuo reilusti esille aikansa asenteita ongelmien avaamiseksi ja tarkastelee mennyttä maailmaa ja ihmisen monimutkaista suhdetta paholaiseen. Vuoroin paholaisella selitellään vallankäyttöä ja pelkoja, oikeutetaan naisvihaa tai käsitellään ihan silkkaa omasta sielusta kumpuavaa hirviömäisyyttä. Nahkasiipien ja sarvipäiden elähdyttämät kauhutarinat kerrotaan sellaisenaan kuin ne muistijälkiin ovat tallentuneet, ja lukijan on hyvä muistaa asettaa ne niiden historiallista taustaa vasten. Eihän meillä nyt enää tällaista ole…

Vai onko? Kirjaa lukiessa ei voi välttyä pohtimasta valta-asetelmia ja peilaamasta niitä tämän päivän vääntöihin ja jännitteisiin. Kuinka kauaksi olemme lopulta päässeet ja kuka tai mikä on tämän ajan paholainen? Kuinka paljon oikeutamme toimintaamme vedoten korkeampiin voimiin? Pahuus ei maailmasta ole tuntunut katoavan minnekään.

* *

Kirjan kruunaa erittäin tyylikäs taitto ja kuvitus. Paholaisia vilisevät vanhat maalaukset heräävät tarinoiden keskellä uuteen elämään ja niiden paljastavat yksityiskohdat kertovat omanlaistaan tarinaa. Pahuuden kuvaamiseen on nähty aikaa ja vaivaa. Sitä on pelätty, mutta sitä on myös kunnioitettu.

Maalaukset esittelevät toinen toistaan häiriintyneempiä kuvatuksia. Vai mitä tuumaatte tyypistä, jolla on liskon kieli, linnun siivet, miehen kädet ja yläruumis sekä pedon jalat ja kynnet? Demonien kuninkaana pidetty Asmodeushan se on. Ehdottomasti näkemisen arvoinen kunkku. Tuntuu oikeastaan hiukan hassulta, että nykyään niin monesti paholainen näyttäytyy punaisena ja sarvekkaana Disney-piruna. Historialliset taiteet esittelevät demonit visuaalisesti huomattavasti rikkaampana ja mielikuvituksellisina surrealistina sekoiluolentoina. Inspiraatiota piisaa moneen junaan.

Kirjan kirjoittanut Miikka Tamminen on keskiajan kulttuurihistorian dosentti ja tutkinut aiemmin muun muassa keskiajan ristiretkiä, sotapropagandaa, oikeutetun sodan problematiikkaa ja hirviömäisiä olentoja. Jälkimmäisistä julkaistiin vuonna 2021 teos Keskiajan hirviöt, joka oli ehdolla vuoden tiedekirjaksi. Hirviö-kirjan tunnelmiin voi palata yhdellä klikkauksella Kulttuuritoimituksessa vuonna 2021 julkaistun Hirviövisan merkeissä.

Jani Tuovinen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Evästeinfo
Kulttuuritoimitus

Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle tämän tekemän sivustovierailun yhteydessä. Evästeitä tallennetaan ainoastaan niiltä sivustoilta, joita olet käynyt katsomassa. Evästeisiin ei sisälly henkilökohtaisia tietoja ja ne ovat sivustojen kävijöille vaarattomia: ne eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä niitä voi käyttää haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjän henkilötietoja ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla.

Evästeet vaikuttavat positiivisesti mm. käyttäjäystävällisyyteen, sillä niiden avulla valitsemasi sivusto avautuu jatkossa nopeammin vrt. ensimmäinen vierailukerta.

Evästeet voidaan ryhmitellä pakollisiin sekä ns. toiminnallisiin evästeisiin, jotka liittyvät esim. tuotekehitykseen, kävijämäärien seurantaan, mainonnan kohdentamiseen ja raportointiin.

PAKOLLISET EVÄSTEET

Pakollisia evästeitä ei voi estää, sillä ne liittyvät tietoturvaan ja sivuston teknisen toiminnan mahdollistamiseen. Esim. tällä sivustolla käytössä olevat sosiaalisen median jakonapit ovat oleellinen ja itsestäänselvä osa nykypäivän modernin sivuston teknistä rakennetta - siksi sosiaalisen median laajennuksia ei voi erikseen aktivoida tai deaktivoida. Käyttämällä kyseisiä jakolinkkejä hyväksyt sen, että somepalvelujen ylläpitäjät saavat tapahtumasta tiedon, jota ne voivat yhdistää muihin toisaalta kerättyihin tietoihin.

TOIMINNALLISET EVÄSTEET

Tällä sivustolla on käytössä ainoastaan yksi erikseen lisätty toiminnallinen eväste Google Analytics, joka on mahdollista sulkea pois päältä.

Pakolliset

Ilman näitä sivuston tekniseen toimintaan voi tulla ongelmia.

Google Analytics

Sivustoon on liitetty Google Analyticsin tuottama eväste, jolla seuraamme verkkosivuston vierailumääriä ja sivuston yleistä käyttöä.