Perhetarina, joka kulkee moneen suuntaan – arviossa Aslak Noren Meren hautausmaa

Kuvat: Agnete Brun / Gummerus

Hurtigruten on norjalainen rannikkokaupunkien välinen laivareitti ja Meren hautausmaa -romaanin (suom. Aki Räsänen; Gummerus, 2023) sydän. Syksyllä 1940 reitillä upposi höyrylaiva ja sen mukana menestyvä laivanvarustaja Thor Falck, jonka kaikki liikesuhteet eivät olisi kestäneet päivänvaloa ainakaan nykyaikana. Thorin vaimo Vera ja pariskunnan vastasyntynyt Olav-poika selviytyivät kuin ihmeen kaupalla haaksirikosta. Kerros kerrokselta selviää, mitä kaikkea on tapahtunut, ennen kuin Vera päätyy itsemurhaan 80 vuotta myöhemmin.

Falckin perhe on vauras ja vaikutusvaltainen ja pitää yhtä; salaisuuksia ei kerrota ulkopuolisille, vaikka niistä riittäisi kaikenmoista. Veran pojantytär Sasha alkaa kuitenkin tutkia isoäitinsä itsemurhaa ja joutuu lopulta päättämään rehellisyyden ja valheen välillä. Romaanissa mietitään paljon uskollisuuden, avoimuuden ja rehellisyyden teemoja eikä lopputulos ole kovin kaunis – joskus raha ja valta voittavat rehellisyyden, vaikka henkilö olisikin aina vannonut toisin.

Romaanin henkilögalleria on mielenkiintoinen, joskin osittain kliseemäinen. On vanha matriarkka ja tämän patriarkaksi kasvanut konservatiivinen poika, jonka lapsista yksi on kunnollinen ja tunnollinen, toinen isälleen pettymys ja kolmas pitelemätön ja moneen suuntaan lahjakas. Lisäksi on setä, joka on lääkärinä pelastanut siviilejä maailman monilla sotatantereilla ja tämän elämänkertakirjuri, kansainvälisten konfliktien rikkoma sielu.

Aslak Nore on ennen kirjailijan uraansa tehnyt työtä toimittajana ja tuntee sen kautta sekä Afganistania että Lähi-itää. Hän on palvellut myös norjalaisissa eliittijoukoissa Bosniassa. Kuvaukset Beirutista, Irakin Kurdistanista ja Afganistanista ovat asiantuntevia ja uskottavia – vaikka ihan kaikkea ei olisi ehkä tarvinnut yhteen ja samaan romaaniin saada mukaan. Noren kieli on sujuvaa toimittajan kirjoittamaa tekstiä, josta ei tarvitse etsiä kömpelyyksiä sen paremmin kuin kirkkaimpia kirjallisia helmiäkään.

Aki Räsäsen suomennos kulkee notkeasti ja ongelmitta ja tekee omalta osaltaan kirjasta kesäisen lukunautinnon.

* *

Meren hautausmaan ongelma on turhan laaja juonikäänteiden kirjo. Varakkaan norjalaisen laivanvarustajasuvun tarinaan punoutuvat Norjaa miehittäneet natsit toisen maailmansodan aikana, norjalaisen salaisen poliisin tekemiset 1970-luvulla, Israelin tekemät joukkomurhat palestiinalaisten pakolaisleireissä Beirutissa 1980-luvulla, norjalaisjoukkojen osallistuminen operaatioihin Afganistanissa ja ISIS-kalifaatti Irakissa ja Syyriassa meidän aikanamme. Paljon juonittelua ja miljardikonserni sekä humanitaarinen säätiö, joka on muutakin kuin julkisuudessa tiedetään.

Kaiken taustalla on lisäksi kadonnut testamentti ja pinnan alla olevat riidat perinnöstä, jotka liikuttelevat palasia milloin minnekin.

Aihe norjalaisesta mahtisuvusta vie helposti ajatukset ruotsalaisen Jan Guilloun Suuri vuosisata -sarjaan, joka niin ikään seurasi varakasta norjalaissukua. Guilloukin kuljetti henkilöitään ympäri maailmaa, mutta hän pystyy Norea paremmin sitomaan tapahtumat kirjojen juoniin ja luomaan henkilöistään eläviä olentoja. Guilloun 10-osaista romaanisarjaa leimaavaa huumoria ei Noren sarjan ensimmäisessä osassa ole, sen sijaan löytyy Guilloun tavoin yhteiskunnallista kritiikkiä, joka ulottuu myös kansainvälisiin tapahtumin.

Kirjan kannen mukaan tässä on sarjan ensimmäinen osa. Uskon ilman muuta lukevani toisenkin osan ja vaikka enemmänkin, sillä mielenkiintoisia roolihenkilöitä riittää, kuten myös kertojalla taitoja. Uskottavuudelle olisi hyvä, jos kudelma ei leviäisi niin paljon.

Leena Reikko

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua