Kuvat: Jonne Räsänen / Otava
KIRJAT | Nausikaa-runoteoksessa korostuu paitsi kehollisuus ja taktiilisuus, myös tila- ja liikevaikutelmat. Runojen puhuja kokee ja muuttuu saumattomasti osana aineellista ja aineetonta maailmaa.
”Lukukokemuksena Nausikaa on vapauttava, se rohkaisee ja innoittaa aistien ja luutuneiden totunnaisuuksien availuun.”
ARVOSTELU
Pauliina Haasjoki: Nausikaa
- Otava, 2022.
- 116 sivua.
”…olen kokonaan
aineellinen ja todellinen, voin milloin
tahansa koskea maailman muuta ainetta.Näen kyllä: yhtäällä hybris, toisaalla
suru…”(Haasjoki 2022, s. 28)
* *
Pauliina Haasjoen Nausikaa-runoteoksessa (Otava, 2022) korostuu paitsi kehollisuus ja taktiilisuus, myös tila- ja liikevaikutelmat. Runojen puhuja kokee ja muuttuu saumattomasti osana aineellista ja aineetonta maailmaa. Kyky tuntea ja vaikuttua rakentaa teokseen tarunhohtoisen, sankarillisen todellisuuden.
Rakenteeltaan päiväkirjamainen teos jakautuu löyhästi osiin kahdeksan päivämäärän alle. Sisältö kasvaa orgaanisen omapainoisesti – runot vaihtelevat sirpaleproosasta yksittäisiin lauseisiin ilman toistuvia säännönmukaisuuksia. Muodon ja rakenteen vapaus tukee osaltaan ajatusta kokemusmaailman vapaudesta ja omalakisuudesta.
Haasjoen havaintojen ja kielen tarkkuus sekä tietynlainen analyyttisyys tekee kehollisen kokemisen estetiikasta voimakasta. Vaikka keholliseen kokemiseen upotaan paikoin solutason syvyydellä, erilaiset näkökulmat tuovat havaintoihin vapauttavaa liikettä ja tilaa:
”Annoin mieleni laskeutua kämmeneen ja kämmenen
liikkeen hidastua
etteikö saa useaa elämää?
värekarvat kiinni sen värekarvoissa.Ovi aukesi, takki aukesi, kynnyksellä ja tupakeittiössä seisoi
joku joka olin”(Haasjoki 2022, s. 35)
* *
Lukemisen edetessä runoista muotoutuu hahmo, Nausikaa, joka on lopputekstin mukaan saanut vaikutteita ainakin Hayao Miyazakin elokuvasta Tuulen laakson Nausicaä sekä antiikin Kreikan tarustosta. Muistikuvat Miyazakin elokuvasta vaikuttivat myös väistämättä omaan lukukokemukseen, tematiikan ajankohtaisuudenkin vuoksi.
Elokuvassa prinsessa Nausicaä koettaa selviytyä sodan ja saastemeren kurimuksista. Väkivaltaisen taistelun sijaan Nausicaä pyrkii sopuisaan rinnakkaiseloon kaikkien olentojen kanssa. Huolimatta maailman pahuudesta, jokaisen sisältä löytyy hyvyyttä – ja tällä hyvyydellä on lopulta merkitystä.
Samat teemat voi halutessaan lukea runokokoelmasta eräänlaisena sisäisenä tarinana. Uuvuttavien ristiriitaisuuksien ja hybristen vastavoima löytyy sisältä, pelottomasta herkkyydestä, mahdollisuudesta kokea ja tuntea tämänhetkisesti – ja kyvystä myös iloita siitä.
* *
Lukukokemuksena Nausikaa on vapauttava, se rohkaisee ja innoittaa aistien ja luutuneiden totunnaisuuksien availuun.
”Hän on verraton sankari, hän kasvaa, moninkertaistuu,
hän opettelee ympäristöään ja elää siinäHän antaa tuntea itsensä”
(Haasjoki 2022, s. 55)
Päivi Röppänen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Tällainen elämä sattuu” – Jere Vartiaisen kokoelmassa ovat sosiaalisuuden konseptit sekaisin
KIRJAT | Joillakin Etäisyys, leikki -teoksen sivuilla on vain yksi säe, esimerkiksi se, jonka luin istuessani tamperelaisella terassilla seuranani vain lasi valkoviiniä ja tonnikalaleipä: ”mitä jos ei tarvitsisi aina olla ihan yksin?”
Veera Antsalon runoissa mekaniikkapojat palavat ja ruumiit käyvät yökerhossa – arviossa Nimettömästä
KIRJAT | Veera Antsalon runot voivat vaikuttaa pintapuolin helposti lähestyttäviltä, mutta tarkemmin luettuna ne nyrjäyttävät todellisuutta jatkuvasti uusiin muotteihin.
Piispoja ja vanhapiikoja – tutkijat hämmentävät varhaismodernin ajan henkilöhistoriaa
KIRJAT | Turkulaiset ja tamperelaiset historiantutkijat porautuvat varhaismodernin ajan henkilöhistoriaan ja kehittävät sen tutkimusmenetelmiä.
Eemeli Hakoköngäs kirjoitti kelpo tietokirjan Suomen työmarkkinahistorian eräästä avainvuosikymmenestä
KIRJAT | 1990-luvulle osui valtava määrä taloutta, työmarkkinoita ja koko yhteiskuntaa muuttaneita tapahtumia, joiden vaikutukset ulottuvat tähän päivään asti.