Kuvat: Jonne Räsänen / Otava
KIRJAT | Nausikaa-runoteoksessa korostuu paitsi kehollisuus ja taktiilisuus, myös tila- ja liikevaikutelmat. Runojen puhuja kokee ja muuttuu saumattomasti osana aineellista ja aineetonta maailmaa.
”Lukukokemuksena Nausikaa on vapauttava, se rohkaisee ja innoittaa aistien ja luutuneiden totunnaisuuksien availuun.”
ARVOSTELU
Pauliina Haasjoki: Nausikaa
- Otava, 2022.
- 116 sivua.
”…olen kokonaan
aineellinen ja todellinen, voin milloin
tahansa koskea maailman muuta ainetta.Näen kyllä: yhtäällä hybris, toisaalla
suru…”(Haasjoki 2022, s. 28)
* *
Pauliina Haasjoen Nausikaa-runoteoksessa (Otava, 2022) korostuu paitsi kehollisuus ja taktiilisuus, myös tila- ja liikevaikutelmat. Runojen puhuja kokee ja muuttuu saumattomasti osana aineellista ja aineetonta maailmaa. Kyky tuntea ja vaikuttua rakentaa teokseen tarunhohtoisen, sankarillisen todellisuuden.
Rakenteeltaan päiväkirjamainen teos jakautuu löyhästi osiin kahdeksan päivämäärän alle. Sisältö kasvaa orgaanisen omapainoisesti – runot vaihtelevat sirpaleproosasta yksittäisiin lauseisiin ilman toistuvia säännönmukaisuuksia. Muodon ja rakenteen vapaus tukee osaltaan ajatusta kokemusmaailman vapaudesta ja omalakisuudesta.
Haasjoen havaintojen ja kielen tarkkuus sekä tietynlainen analyyttisyys tekee kehollisen kokemisen estetiikasta voimakasta. Vaikka keholliseen kokemiseen upotaan paikoin solutason syvyydellä, erilaiset näkökulmat tuovat havaintoihin vapauttavaa liikettä ja tilaa:
”Annoin mieleni laskeutua kämmeneen ja kämmenen
liikkeen hidastua
etteikö saa useaa elämää?
värekarvat kiinni sen värekarvoissa.Ovi aukesi, takki aukesi, kynnyksellä ja tupakeittiössä seisoi
joku joka olin”(Haasjoki 2022, s. 35)
* *
Lukemisen edetessä runoista muotoutuu hahmo, Nausikaa, joka on lopputekstin mukaan saanut vaikutteita ainakin Hayao Miyazakin elokuvasta Tuulen laakson Nausicaä sekä antiikin Kreikan tarustosta. Muistikuvat Miyazakin elokuvasta vaikuttivat myös väistämättä omaan lukukokemukseen, tematiikan ajankohtaisuudenkin vuoksi.
Elokuvassa prinsessa Nausicaä koettaa selviytyä sodan ja saastemeren kurimuksista. Väkivaltaisen taistelun sijaan Nausicaä pyrkii sopuisaan rinnakkaiseloon kaikkien olentojen kanssa. Huolimatta maailman pahuudesta, jokaisen sisältä löytyy hyvyyttä – ja tällä hyvyydellä on lopulta merkitystä.
Samat teemat voi halutessaan lukea runokokoelmasta eräänlaisena sisäisenä tarinana. Uuvuttavien ristiriitaisuuksien ja hybristen vastavoima löytyy sisältä, pelottomasta herkkyydestä, mahdollisuudesta kokea ja tuntea tämänhetkisesti – ja kyvystä myös iloita siitä.
* *
Lukukokemuksena Nausikaa on vapauttava, se rohkaisee ja innoittaa aistien ja luutuneiden totunnaisuuksien availuun.
”Hän on verraton sankari, hän kasvaa, moninkertaistuu,
hän opettelee ympäristöään ja elää siinäHän antaa tuntea itsensä”
(Haasjoki 2022, s. 55)
Päivi Röppänen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Juha Hurme ohjasi kirjan Radiopuhelimista – arviossa Radiopuhelimet palasina
KIRJAT | Suomalaisen vaihtoehtorockin legenda analysoi itseään Juha Hurmeen johdolla. Bändi ei ole erillään muusta elämästä vaan keskeinen osa sitä.
Kullankaivuuta ja perhe-elämää – arviossa Inga Maggan Näkymätöntä kultaa
KIRJAT | Inga Maggan kolmas romaani on parhaimmillaan liikkuessaan pohjoisen erämaissa ja seuratessaan päähenkilöidensä perhe-elämää Rovaniemellä.
Risto Malinin Torpeedoryhmä Kymijoki kuljettaa murhatarinaa ympäri Kymenlaaksoa ja ulottuu aina taistolaisuuteen saakka
KIRJAT | Risto Malinin kolmas dekkariromaani yhdistelee historiaa ja fiktiota; keksityt henkilöt kietoutuvat Suomen todelliseen historiaan.
Kollektiivinen tragedia ja sydämen haavat – arviossa Fernando Aramburun Poika
KIRJAT | Aramburu zoomaa katseen joukkotragedian kohdanneeseen perheeseen ja näyttää, miten räjähdys luo paineaaltoja ihmisten mieliin, toimintaan ja keskinäisiin suhteisiin.