Kuvat: Jonne Räsänen / Otava
KIRJAT | Nausikaa-runoteoksessa korostuu paitsi kehollisuus ja taktiilisuus, myös tila- ja liikevaikutelmat. Runojen puhuja kokee ja muuttuu saumattomasti osana aineellista ja aineetonta maailmaa.
”Lukukokemuksena Nausikaa on vapauttava, se rohkaisee ja innoittaa aistien ja luutuneiden totunnaisuuksien availuun.”
ARVOSTELU
Pauliina Haasjoki: Nausikaa
- Otava, 2022.
- 116 sivua.
”…olen kokonaan
aineellinen ja todellinen, voin milloin
tahansa koskea maailman muuta ainetta.Näen kyllä: yhtäällä hybris, toisaalla
suru…”(Haasjoki 2022, s. 28)
* *
Pauliina Haasjoen Nausikaa-runoteoksessa (Otava, 2022) korostuu paitsi kehollisuus ja taktiilisuus, myös tila- ja liikevaikutelmat. Runojen puhuja kokee ja muuttuu saumattomasti osana aineellista ja aineetonta maailmaa. Kyky tuntea ja vaikuttua rakentaa teokseen tarunhohtoisen, sankarillisen todellisuuden.
Rakenteeltaan päiväkirjamainen teos jakautuu löyhästi osiin kahdeksan päivämäärän alle. Sisältö kasvaa orgaanisen omapainoisesti – runot vaihtelevat sirpaleproosasta yksittäisiin lauseisiin ilman toistuvia säännönmukaisuuksia. Muodon ja rakenteen vapaus tukee osaltaan ajatusta kokemusmaailman vapaudesta ja omalakisuudesta.
Haasjoen havaintojen ja kielen tarkkuus sekä tietynlainen analyyttisyys tekee kehollisen kokemisen estetiikasta voimakasta. Vaikka keholliseen kokemiseen upotaan paikoin solutason syvyydellä, erilaiset näkökulmat tuovat havaintoihin vapauttavaa liikettä ja tilaa:
”Annoin mieleni laskeutua kämmeneen ja kämmenen
liikkeen hidastua
etteikö saa useaa elämää?
värekarvat kiinni sen värekarvoissa.Ovi aukesi, takki aukesi, kynnyksellä ja tupakeittiössä seisoi
joku joka olin”(Haasjoki 2022, s. 35)
* *
Lukemisen edetessä runoista muotoutuu hahmo, Nausikaa, joka on lopputekstin mukaan saanut vaikutteita ainakin Hayao Miyazakin elokuvasta Tuulen laakson Nausicaä sekä antiikin Kreikan tarustosta. Muistikuvat Miyazakin elokuvasta vaikuttivat myös väistämättä omaan lukukokemukseen, tematiikan ajankohtaisuudenkin vuoksi.
Elokuvassa prinsessa Nausicaä koettaa selviytyä sodan ja saastemeren kurimuksista. Väkivaltaisen taistelun sijaan Nausicaä pyrkii sopuisaan rinnakkaiseloon kaikkien olentojen kanssa. Huolimatta maailman pahuudesta, jokaisen sisältä löytyy hyvyyttä – ja tällä hyvyydellä on lopulta merkitystä.
Samat teemat voi halutessaan lukea runokokoelmasta eräänlaisena sisäisenä tarinana. Uuvuttavien ristiriitaisuuksien ja hybristen vastavoima löytyy sisältä, pelottomasta herkkyydestä, mahdollisuudesta kokea ja tuntea tämänhetkisesti – ja kyvystä myös iloita siitä.
* *
Lukukokemuksena Nausikaa on vapauttava, se rohkaisee ja innoittaa aistien ja luutuneiden totunnaisuuksien availuun.
”Hän on verraton sankari, hän kasvaa, moninkertaistuu,
hän opettelee ympäristöään ja elää siinäHän antaa tuntea itsensä”
(Haasjoki 2022, s. 55)
Päivi Röppänen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Jukka Pakkasen Oma ääni -teoksessa hahmottuu eräänlainen yritys omaksi kuvaksi, ja hyvinkin onnistunut sellainen
KIRJAT | Oma ääni -teoksessa on kyse elämästä, sen rajallisuudesta, siitä mitä elämästämme muistamme ja mitä meistä jää jäljelle, mitä meistä lopuksi muistetaan.
Suomihevin pioneerit saavat arvoisensa elämäkerran – arviossa Tero Karjalaisen Zero Nine
KIRJAT | Koillismaan pohjoisimmasta nurkasta tuli bändi, joka hallitsi suvereenisti raskasta rockia 1980-luvun Suomessa. Kokeneen toimittajan kirjasta selviää, miten se oli mahdollista.
Suomen suuntaa etsimässä – arviossa tietokirjauutuus Selviytyvän Suomen suunta
KIRJAT | Martti Hetemäki, Sixten Korkman, Elina Pylkkänen ja Vesa Vihriälä arvioivat Suomen mahdollisuuksia menossa olevassa murroksessa.
Jukka Itkonen sanoitti yli tuhat laulua ja kirjoitti yli 50 kirjaa – arviossa Antti Ahon ja Suonna Konosen kirjoittama elämäkerta
KIRJAT | Jukka Itkosen elämäkerta koostuu hänen suuren tuttavapiirinsä haastatteluista sekä hänen omista ajatuksistaan elämästä ja olemisesta elämän ja taiteen moniottelijana.