Kuvat: Jonne Räsänen / Otava
KIRJAT | Nausikaa-runoteoksessa korostuu paitsi kehollisuus ja taktiilisuus, myös tila- ja liikevaikutelmat. Runojen puhuja kokee ja muuttuu saumattomasti osana aineellista ja aineetonta maailmaa.
”Lukukokemuksena Nausikaa on vapauttava, se rohkaisee ja innoittaa aistien ja luutuneiden totunnaisuuksien availuun.”
ARVOSTELU
Pauliina Haasjoki: Nausikaa
- Otava, 2022.
- 116 sivua.
”…olen kokonaan
aineellinen ja todellinen, voin milloin
tahansa koskea maailman muuta ainetta.Näen kyllä: yhtäällä hybris, toisaalla
suru…”(Haasjoki 2022, s. 28)
* *
Pauliina Haasjoen Nausikaa-runoteoksessa (Otava, 2022) korostuu paitsi kehollisuus ja taktiilisuus, myös tila- ja liikevaikutelmat. Runojen puhuja kokee ja muuttuu saumattomasti osana aineellista ja aineetonta maailmaa. Kyky tuntea ja vaikuttua rakentaa teokseen tarunhohtoisen, sankarillisen todellisuuden.
Rakenteeltaan päiväkirjamainen teos jakautuu löyhästi osiin kahdeksan päivämäärän alle. Sisältö kasvaa orgaanisen omapainoisesti – runot vaihtelevat sirpaleproosasta yksittäisiin lauseisiin ilman toistuvia säännönmukaisuuksia. Muodon ja rakenteen vapaus tukee osaltaan ajatusta kokemusmaailman vapaudesta ja omalakisuudesta.
Haasjoen havaintojen ja kielen tarkkuus sekä tietynlainen analyyttisyys tekee kehollisen kokemisen estetiikasta voimakasta. Vaikka keholliseen kokemiseen upotaan paikoin solutason syvyydellä, erilaiset näkökulmat tuovat havaintoihin vapauttavaa liikettä ja tilaa:
”Annoin mieleni laskeutua kämmeneen ja kämmenen
liikkeen hidastua
etteikö saa useaa elämää?
värekarvat kiinni sen värekarvoissa.Ovi aukesi, takki aukesi, kynnyksellä ja tupakeittiössä seisoi
joku joka olin”(Haasjoki 2022, s. 35)
* *
Lukemisen edetessä runoista muotoutuu hahmo, Nausikaa, joka on lopputekstin mukaan saanut vaikutteita ainakin Hayao Miyazakin elokuvasta Tuulen laakson Nausicaä sekä antiikin Kreikan tarustosta. Muistikuvat Miyazakin elokuvasta vaikuttivat myös väistämättä omaan lukukokemukseen, tematiikan ajankohtaisuudenkin vuoksi.
Elokuvassa prinsessa Nausicaä koettaa selviytyä sodan ja saastemeren kurimuksista. Väkivaltaisen taistelun sijaan Nausicaä pyrkii sopuisaan rinnakkaiseloon kaikkien olentojen kanssa. Huolimatta maailman pahuudesta, jokaisen sisältä löytyy hyvyyttä – ja tällä hyvyydellä on lopulta merkitystä.
Samat teemat voi halutessaan lukea runokokoelmasta eräänlaisena sisäisenä tarinana. Uuvuttavien ristiriitaisuuksien ja hybristen vastavoima löytyy sisältä, pelottomasta herkkyydestä, mahdollisuudesta kokea ja tuntea tämänhetkisesti – ja kyvystä myös iloita siitä.
* *
Lukukokemuksena Nausikaa on vapauttava, se rohkaisee ja innoittaa aistien ja luutuneiden totunnaisuuksien availuun.
”Hän on verraton sankari, hän kasvaa, moninkertaistuu,
hän opettelee ympäristöään ja elää siinäHän antaa tuntea itsensä”
(Haasjoki 2022, s. 55)
Päivi Röppänen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Nautinnollinen runsaudensarvi – arviossa Kevin Chenin Aavekaupunki
KIRJAT | Aavekaupunki on Helsinki Lit -tapahtumaan saapuvan taiwanilaiskirjailijan läpimurtoteos ja se on löyhästi omaelämäkerrallinen.
Miksi ei on tärkeämpi sana kuin kyllä? Arviossa tietokirja Kuka kasvattaisi lapsesi
KIRJAT | Keijo Tahkokallio ja lahtelainen erityisopettaja Aulikki Uski käyvät kahdeksan kirjeen keskustelun, jota suosittelen vaatimattomasti jokaikisen luettavaksi.
Sankaritarina vie kotimaisen elokuvan naistekijät voittoon vaikeuksien kautta – arviossa Neitoperhot ja pahanhautojat
KIRJAT | Jaana Semeri ja Leena Virtanen muistuttavat asiallisessa tietokirjassaan, että naiset eivät suinkaan ole olleet historiallisesti kummajaisia elokuvantekijöinä.
Novellikokoelmassa menneisyys palaa takaisin aaveiden muodossa – arviossa Mariana Enríquezin Sängyssä tupakoimisen vaarat
KIRJAT | Kolmas Mariana Enríquezilta suomennettu teos käsittelee niin nuorten naisten ahdistusta kuin yhteiskunnan haluttomuutta käsitellä menneisyyttään.
