Kuvat: Jonne Räsänen / Otava
KIRJAT | Nausikaa-runoteoksessa korostuu paitsi kehollisuus ja taktiilisuus, myös tila- ja liikevaikutelmat. Runojen puhuja kokee ja muuttuu saumattomasti osana aineellista ja aineetonta maailmaa.
”Lukukokemuksena Nausikaa on vapauttava, se rohkaisee ja innoittaa aistien ja luutuneiden totunnaisuuksien availuun.”
ARVOSTELU
Pauliina Haasjoki: Nausikaa
- Otava, 2022.
- 116 sivua.
”…olen kokonaan
aineellinen ja todellinen, voin milloin
tahansa koskea maailman muuta ainetta.Näen kyllä: yhtäällä hybris, toisaalla
suru…”(Haasjoki 2022, s. 28)
* *
Pauliina Haasjoen Nausikaa-runoteoksessa (Otava, 2022) korostuu paitsi kehollisuus ja taktiilisuus, myös tila- ja liikevaikutelmat. Runojen puhuja kokee ja muuttuu saumattomasti osana aineellista ja aineetonta maailmaa. Kyky tuntea ja vaikuttua rakentaa teokseen tarunhohtoisen, sankarillisen todellisuuden.
Rakenteeltaan päiväkirjamainen teos jakautuu löyhästi osiin kahdeksan päivämäärän alle. Sisältö kasvaa orgaanisen omapainoisesti – runot vaihtelevat sirpaleproosasta yksittäisiin lauseisiin ilman toistuvia säännönmukaisuuksia. Muodon ja rakenteen vapaus tukee osaltaan ajatusta kokemusmaailman vapaudesta ja omalakisuudesta.
Haasjoen havaintojen ja kielen tarkkuus sekä tietynlainen analyyttisyys tekee kehollisen kokemisen estetiikasta voimakasta. Vaikka keholliseen kokemiseen upotaan paikoin solutason syvyydellä, erilaiset näkökulmat tuovat havaintoihin vapauttavaa liikettä ja tilaa:
”Annoin mieleni laskeutua kämmeneen ja kämmenen
liikkeen hidastua
etteikö saa useaa elämää?
värekarvat kiinni sen värekarvoissa.Ovi aukesi, takki aukesi, kynnyksellä ja tupakeittiössä seisoi
joku joka olin”(Haasjoki 2022, s. 35)
* *
Lukemisen edetessä runoista muotoutuu hahmo, Nausikaa, joka on lopputekstin mukaan saanut vaikutteita ainakin Hayao Miyazakin elokuvasta Tuulen laakson Nausicaä sekä antiikin Kreikan tarustosta. Muistikuvat Miyazakin elokuvasta vaikuttivat myös väistämättä omaan lukukokemukseen, tematiikan ajankohtaisuudenkin vuoksi.
Elokuvassa prinsessa Nausicaä koettaa selviytyä sodan ja saastemeren kurimuksista. Väkivaltaisen taistelun sijaan Nausicaä pyrkii sopuisaan rinnakkaiseloon kaikkien olentojen kanssa. Huolimatta maailman pahuudesta, jokaisen sisältä löytyy hyvyyttä – ja tällä hyvyydellä on lopulta merkitystä.
Samat teemat voi halutessaan lukea runokokoelmasta eräänlaisena sisäisenä tarinana. Uuvuttavien ristiriitaisuuksien ja hybristen vastavoima löytyy sisältä, pelottomasta herkkyydestä, mahdollisuudesta kokea ja tuntea tämänhetkisesti – ja kyvystä myös iloita siitä.
* *
Lukukokemuksena Nausikaa on vapauttava, se rohkaisee ja innoittaa aistien ja luutuneiden totunnaisuuksien availuun.
”Hän on verraton sankari, hän kasvaa, moninkertaistuu,
hän opettelee ympäristöään ja elää siinäHän antaa tuntea itsensä”
(Haasjoki 2022, s. 55)
Päivi Röppänen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.