Kuvat: Maiju Pohjanheimo / Tammi
KIRJAT | Iida Ahon romaani kertoo 1970-luvun suomalaisesta maaseudusta sekä niistä, jotka ovat lähteneet hakemaan Ruotsista parempaa elämää.
”Jollakin tavalla romaanista tulevat mieleen kesäteattereiden maalaiskomediat.”
ARVOSTELU
Iida Aho: Kesän tango
- Tammi, 2024.
- 490 sivua.
Lähimenneisyydestä kirjoittaminen on vaikeaa varsinkin sille, joka sitä ei ole elänyt, sillä aikalaisia on paljon huomauttelemassa milloin mistäkin, minkä itse muistaa tai on kokenut eri tavalla.
Iida Ahon Kesän tango (Tammi, 2024) kertoo 1970-luvun suomalaisesta maaseudusta sekä niistä, jotka ovat lähteneet hakemaan Ruotsista parempaa elämää. Itselleni sekä tuon ajan maaseutu että Ruotsin siirtolaisuus ovat omakohtaisesti koettuja, mutta romaanin kuvaukset tuntuvat vierailta.
Tekstissä toistetaan vanhoja kliseitä; maalla ihmiset höpöttävät asiansa jokaiselle vastaan tulijalle ja ovat paljon uteliaampia kuin ihmiset keskimäärin. Ruotsissa töissä olevista suurin osa liioittelee siellä menestymistään ja leuhkii tyhjästä. Suomi-lomalla maataan sukulaisten passattavina ja juopottelun lisäksi ahmitaan makkaraa ja sitruunasoodaa, koska niitä ei Ruotsissa saa.
Teos ei tuo uutta näihin vanhoihin mielikuviin, joista osa ehkä on totta, mutta joista on jo kerrottu kyllästykseen asti aivan samalla tavalla. Jollakin tavalla romaanista tulevat mieleen kesäteattereiden maalaiskomediat.
Romaanin päähenkilö on muutaman Ruotsissa tehdastöissä vietetyn vuoden jälkeen kotiin pohjanmaalaiseen Pääskyniemeen palaava Kristiina. Kotiinpaluu antaa hetkeksi suloisen onnen tunteen, mutta heti perään elämä on yhtä sotkua: pitää elää taas saman katon alla äidin kanssa, miettiä tulevaisuutta ja selvitä kunnialla kahden miehen loukussa.
1970-luvun kuvailu tuntuu päälle liimatulta ja tyhjältä ehkä siksi, että autenttisuutta varmistamaan on heitelty tuotenimiä margariineista autoihin, muodista televisiosarjoihin ja pesuaineisiin. Tekstissä vilisevät Anglia, Simca, Cortina, Peyton Place ja Mum-deodorantti eivät sinällään anna sisältöä kertomukseen.
Kesän tangon parasta antia on Kristiinan ja äidin välisen suhteen kuvaus. Kesän mittaan naiset löytävät toisistaan ja samalla itsestään uusia puolia ja tätä on mielenkiintoista seurata. Romaani olisi hyötynyt tiivistämisestä; 500 sivua tuntuu pitkältä, kun tarina ei kovasti kehity.
Kustantajan mukaan Kesän tango on ensimmäinen osa tuloillaan olevasta Pääskyniemi-sarjasta.
Iida Aho on nivalalaisen Tanja Kaarlelan kirjailijanimi. Häneltä on aiemmin ilmestynyt kolme romaania ja yksi nuortenkirja.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hajonneen perheen toipumista ja uusia ruumiita – arviossa Satu Rämön Rakel
KIRJAT | Hildur-sarjan neljännessä osassa avataan perheen äidin kohtaloa ja selvitellään siihen kytkeytyviä nykypäivän rikoksia.
Kuka puolustaisi paperittomia – arvioitavana Anneli Kannon Kaivatut
KIRJAT | Afgaanitytön katoaminen ei virkavaltaa kiinnosta, joten Noora Näkijä päätyy selvittelemään paperittoman maahanmuuttajan katoamista Näkijä-trilogian päätösosassa.
Sinkkuus – epätoivoa vai auvoa? Henna Karppinen-Kummunmäki kirjoittaa parisuhteettomuudesta ennen ja nyt
KIRJAT | Ilman parisuhdetta elävien määrä on Suomessa koko ajan lisääntynyt. Henna Karppinen-Kummunmäki esittelee pariutumattomien elämää ja seurustelukulttuuria eri aikoina.
Minuuden jakautuminen – arviossa Anna-Kaari Hakkaraisen Marraseliö
KIRJAT | Finlandia-ehdokkaaksi nostetun teoksen keskiössä kulkee Ingmar Bergmanin elokuva Persona.