Kuvat: SKS
KIRJAT | Kun tutustuu Tuomo Kesäläisen kirjan avulla kaikkiin 27 kansallismaisemaan, ei voi kuin ihmetellä Suomen luonnon monimuotoisuutta.
”Kun nykyihminen pyyhältää maantietä tai rautatietä pitkin yli sadan kilometrin nopeudella, hän näkee vain pusikoituneen maiseman.”
ARVOSTELU
Tuomo Kesäläinen: Kansallismaisemat – Retkeilijän opas
- SKS Kirjat, 2023.
- 173 sivua.
Kansallismaisemat – Retkeilijän opas (SKS, 2023) on läpileikkaus paitsi suomalaisen luonnon monimuotoiseen kirjoon, myös maamme historian ja kulttuurin vaiheisiin. Tuomo Kesäläisen runsaasti kuvitetussa opaskirjassa esitellään kaikki 27 virallista kansallismaisemaa etelästä pohjoiseen tiiviisti ja havainnollisesti.
Kesäläinen on Naantalissa asuva tietokirjailija ja luonto-opas. Hän on julkaissut useita oppaita muun muassa suomalaisista luolista, rotkoista, pyhistä paikoista ja tarinakivistä, linnoista ja muinaiskohteista. Käytännölliset oppaat auttavat retkikohteiden suunnittelussa ja ovat myös mukavia nojatuoliretkeilijän lukupaketteja.
Kansallismaisemat esittelee parin–kolmen aukeaman verran kutakin kansallismaisemaa. Kesäläinen on kuvannut maisemia itse, mutta hyödyntää myös muiden valokuvaajien otoksia. Valokuvista saa hyvän käsityksen maisemien ominaispiirteistä. Tekstit ovat tiiviitä kuvaten kunkin kansallismaiseman keskeiset nähtävyydet. Karttakuvat näyttävät kohteiden sijainnin sopivina patikointi-, pyöräily-, autoilu- tai joissain paikoin vaikka melontareitteinä. Kartat ovat kuitenkin viitteellisiä ja merkinnät pienellä präntillä, ne eivät sovellu paikan päällä kulkijalle.
Ympäristöministeriö valitsi kansallismaisemat suuren kansalaiskyselyn perusteella vuonna 1992 Suomen täyttäessä 75 vuotta. Kansallismaisemien haluttiin ilmentävän paitsi Suomen luonnon ominaispiirteitä, myös kulttuurin ja historian vaiheita. Maisemien joukossa onkin niin ikonisia luonnonmaisemia, kuten Koli, Punkaharju, Oulankajoki, Aavasaksa tai Pallastunturi, kuin historiallisia maaseutu- ja kaupunkimaisemia, kuten Turun Aurajokilaakso, merellinen Helsinki, teollinen Tammerkoski tai Hämeenkyrön, Vanajaveden, Köyliönjärven ja Porvoonjokilaakson kulttuurimaisemat. Moderni erikoisuus maisemien joukossa on Espoon Tapiola.
Kansallismaisemat eivät ole lailla suojeltuja, ne muuttuvat ajan myötä. Osa sijoittuu kyllä kansallispuistoihin, kuten Pallastunturi, Oulankajoen kanjoni tai Saaristomeren kansallismaisema ja saa näin lain suojaa. Jotkin maisemat sen sijaan ovat jopa uhanalaisia, kuten Pohjois-Karjalan vaarakylät, jotka saattavat pusikoitua, kun talot autioituvat ja lehmät ja lampaat eivät enää laidunna niityillä. Myös kaupunkimaisemat muuttuvat, esimerkkinä vaikkapa Tammerkoski, jonka rannalta purettiin vielä kansallismaiseman tunnuksen saamisen jälkeen 2000-luvun alkuvuosina Finlaysonin vanha värjäämö ja rakennettiin tilalle asuinkerrostaloja. Näistä kansallismaisemien uhkista ja muutoksista olisi mieluusti lukenut Kesäläisen oppaasta, mutta hän tyytyy esittelemään kohteita hieman ylevällä matkailumainosten tyylillä.
Jos haluaa perusteellisemmin tutustua kansallismaisemien historiaan ja merkitykseen, tarjolla on Oulun yliopiston historian professori Jouko Vahtolan ja rehtori Lauri Lajusen teos Suomen kansallismaisemat (Väylä-kirjat, 2022) tai ympäristöministeriön asiantuntijoiden Tapio Heikkilän ja Risto Timosen kirjoittama Suomalainen kansallismaisema (Otava, 2003).
* *
Mikä on kansallismaisemien merkitys tänä päivänä? Kun tutustuu Kesäläisen kirjan avulla kaikkiin 27 kansallismaisemaan, ei voi kuin ihmetellä Suomen luonnon monimuotoisuutta. Ei ole vain yhtä Suomea, vaan meren ja saaristojen Suomi, jokilaaksojen ja avarien peltomaisemien Suomi, harjujen ja järviselänteiden Suomi, vaarametsien ja korpisoiden Suomi, Lapin tuntureiden ja erämaiden Suomi. Parhaimmillaan ihmisen luoma kulttuuri on vain syventänyt ja monipuolistanut luonnon kirjoa, pahimmillaan turmellut ja tuhonnut sen ainutlaatuisuutta.
Kun nykyihminen pyyhältää maantietä tai rautatietä pitkin yli sadan kilometrin nopeudella, hän näkee vain pusikoituneen maiseman. Kansallismaisemat tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä ja kulkea hiljakseen sisälle Suomen luontoon ja sen historiaan. Kuten akateemikko Martti Rapola on sanonut: ”Maisemasta ei selvitä katselemalla, maisemassa ollaan, eletään, vaelletaan… Maisemaan upotaan kuin Brahmsin tai Franckin sinfoniaan tai Sibeliuksen Tapiolaan.”
Pauli Välimäki
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Tällainen elämä sattuu” – Jere Vartiaisen kokoelmassa ovat sosiaalisuuden konseptit sekaisin
KIRJAT | Joillakin Etäisyys, leikki -teoksen sivuilla on vain yksi säe, esimerkiksi se, jonka luin istuessani tamperelaisella terassilla seuranani vain lasi valkoviiniä ja tonnikalaleipä: ”mitä jos ei tarvitsisi aina olla ihan yksin?”
Veera Antsalon runoissa mekaniikkapojat palavat ja ruumiit käyvät yökerhossa – arviossa Nimettömästä
KIRJAT | Veera Antsalon runot voivat vaikuttaa pintapuolin helposti lähestyttäviltä, mutta tarkemmin luettuna ne nyrjäyttävät todellisuutta jatkuvasti uusiin muotteihin.
Piispoja ja vanhapiikoja – tutkijat hämmentävät varhaismodernin ajan henkilöhistoriaa
KIRJAT | Turkulaiset ja tamperelaiset historiantutkijat porautuvat varhaismodernin ajan henkilöhistoriaan ja kehittävät sen tutkimusmenetelmiä.
Eemeli Hakoköngäs kirjoitti kelpo tietokirjan Suomen työmarkkinahistorian eräästä avainvuosikymmenestä
KIRJAT | 1990-luvulle osui valtava määrä taloutta, työmarkkinoita ja koko yhteiskuntaa muuttaneita tapahtumia, joiden vaikutukset ulottuvat tähän päivään asti.