Onnensymboli joutui vääriin käsiin – arviossa Teivo Teivaisen teos Hakaristin historia

Hakaristein kehystetty Aino-triptyykki on nykyisin Suomen Pankissa.

Nato-Suomi kursii itseään kansainväliseen kuntoon. Näin voi päätellä Karjalan lennoston uuden komentajan, eversti Tomi Böhmin YLElle elokuun lopussa antamasta lausunnosta. Hän kertoi Ilmavoimien poistavan hakaristit joukko-osastojensa lipuista.

Eversti tunnusti, että syynä ovat ulkoiset paineet. Näin siis nuori upseeripolvi nöyrtyy poliittisen paineen alla, kun ei halua enää joutua kiusallisiin tilanteisiin hakaristiensä kanssa. Oma, erittäin pitkä kansallinen perinne joutaa romukoppaan.

Karjalan ilmailumuseo kertoo verkkosivuillaan hakaristin eli swastikan historiaa. Symbolin kerrotaan olevan vuosituhansia vanha onnen vertauskuva, jota on käytetty monissa eri kulttuureissa.

Kattavan selvityksen lopuksi nettisivun lukijaa kehotetaan tarkkailemaan ympäristöään, koska saman symbolin voi nähdä monien vanhojen julkisten rakennusten ornamenteissa, ulko-ovissa, rappujen seinäkuvioissa ja niin edelleen.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on tarkastellut asiaa reippaasti rappukäytäviä laajemmin ja kertoo tutkimuksistaan kirjassa Hakaristin historia (SKS Kirjat, 2025). Tuloksena on sanoin ja kuvin esitettyä, erittäin mielenkiintoista tietoa, josta suurella yleisöllä on kovin kapea käsitys.

Teivainen kertoo, että juuri onnen symbolina Ilmavoimat hakaristinsä alun perin sai. Se tapahtui keväällä 1918, kun ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti valkoisille joukoille lentokoneen Suomen sisällissotaan. Kreivi piti hakaristiä omana kosmopoliitin elämänsä onnenmerkkinä ja maalautti sen sinisellä maalilla koneeseen.

Pienenä kuriositeettina käy ilmi, että juuri tuo von Rosenilta saatu kone tuhoutui huhtikuussa 1918 Tampereella pudottuaan Näsijärveen. Tampellan rantaan on nyttemmin pystytetty asiasta kertova kivipaasi kyltteineen.

Teivo Teivainen. Kuva: Linda Tammisto

Kiinnostavasti Teivainen kertoo von Rosenista tietoja, jotka eivät ole laajojen suomalaispiirien tuntemia. Kokonaiskuva jää kuitenkin jännittävästi ilmaan roikkumaan, sillä von Rosenista tuli kuin tulikin natsimielinen. Hänestä tuli jopa Adolf Hitlerin henkilökohtainen ystävä.

Suomen ilmavoimien tunnuksella näyttää olevan selvä linkki natseihin. Saattaa olla jopa niin, että Hitler omi merkin suomalaisilta. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Teivainen on tutkinut hakaristin historiaa kauas menneisyyteen. Kaikki taustat eivät ehkä kuitenkaan varmistu ikinä.

Kuva: SKS Kirjat

* *

Intiassa varhaisimmat kirjalliset viitteet vievät 2 500 vuoden taakse. Sana swastika juontaa juurensa sanskriitin kielen sanaan, joka tarkoittaa hyvinvointia. Teivaisen mukaan hänen kirjansa aihe on hakaristi laajemmin, koska hän käsittelee useita erilaisia, jokseenkin samanmuotoisia symboleita.

Jotakin, mutta mitä, taidemaalari Akseli Gallen-Kallela halusi ilmaista vuonna 1889, kun teetti Aino-triptyykilleen hakaristikehykset? Teivainen neuvoo välttämään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Ehkä taiteilijaan vaikutti vain fakta, että hakaristi oli tavallinen kuvio esimerkiksi vaatteisiin kuvioituna ja rakennusten hirsiin kaiverrettuna entisaikaisessa Karjalassa. Karelianismi levitti tunnuksen laajalle itsenäisyyttä tavoittelevaan Suomeen.

Teivainen keskittyy oivassa tutkimuksessaan hakaristiin, mutta lukijan ajatukset saattavat harhautua pohtimaan symbolimaailmaa laajemminkin. Erilaisten kuvioiden katsominen voi aiheuttaa vahvoja reaktioita.

Teivaisen teoksen myötä hakaristisymbolin tietämättömästi vain Hitleriin yhdistävät vaikuttavat säälittäviltä. Tulee mieleen ajatus, että Suomen Ilmavoimien ei pidä nöyrtyä typerysten edessä. Teivainen ei sentään ota näin suoraa kantaa asiaan.

Aila-Liisa Laurila

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua