Oikeus elämään, oikeus kuolemaan – Aija Anderssonin runoteos Eutanasia

Kuvat: Kulttuurivihkot

Ihmiskunnan olemassaolon ajan meitä on riivannut kuolemanpelko, perusteeton toive kuolemattomuudesta. Kerran kaikki lähdemme, mitään aineellista emme saa mukaan matkalle, jonka päämäärää emme edes tiedä.

Kuolema lienee ainoa kunnon demokraatti. Hyvä kuolema, onko sitä? Ortodokseille paha äkkikuolema on kauhistus, samoin itsemurha. Elämä ei sittenkään ollut lahja, vaan piina.

Aija Anderssonin Eutanasia (Kulttuurivihkot, 2022) on suoraa puhetta, mutta surullisuudessaan myös kaunista tilitystä lähestyvästä kuolemasta. Tekstit ovat kaukana kuoleman kaunistelusta. Proosamaiset, lyhyet tiivistelmät ovat karuudessaan lähellä aforismeja.

”mennyt väistää katsettasi

 tulevan silmät harhailevat

hymy on tämä hetki,

kaareutuva aika-avaruus”

* *

Parantumaton sairaus, syöpä, syö ihmistä fyysisesti ja henkisesti. Lähestyvä kuolema on absoluutti. Sitä ei voi väistää, yhtä vähän pettää. Tampereen tuomiokirkon maalauksessa hymyilevät kuolemat kastelevat ruusutarhaa. Jokainen ruusu yksi meistä.

Aija Andersson on kirjoittanut kirjan, joka pysähdyttää lukijan.

Seppo Järvinen

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua