Naomi Klein. Kuvat: Kourosh Keshiri / Into
KIRJAT | Naomi Klein ei koskaan tyydy vain jakamaan faktoja, vaan kutsuu ihmisiä toimintaan. Niin myös ensimmäisessä nuortenkirjassaan.
”Kleinin kantaaottava ääni kuuluu vahvana ja varmasti hänen nimensä myy.”
ARVOSTELU
Naomi Klein & Rebecca Stefoff: Näin pelastamme planeetan
- Suomentanut Laura Kalmukoski.
- Into, 2023.
- 309 sivua.
Kun uutiset täyttyvät Etelä-Euroopassa riehuvista maastopaloista ja somessa kauhistellaan ilmastomuutoksen hillintää vaativien poliitikkojen osallistumista kerosiininpoltto-ohjelmaan, tämä kirja on oiva opus ottaa käteen. Kyse on nuortenkirjasta, jonka selkeä esitystapa avaa ilmastonmuutokseen liittyviä monimutkaisia kysymyksiä myös aikuiselle.
Näin pelastamme planeetan (suom. Laura Kalmukoski; Into, 2023) on tunnetun yhteiskunnallisen kirjoittajan ja aktivistin, Naomi Kleinin, ensimmäinen nuortenkirja. Kleinin kantaaottava ääni kuuluu vahvana ja varmasti hänen nimensä myy.
Klein ei koskaan tyydy vain jakamaan faktoja, vaan kutsuu ihmisiä toimintaan. Niin tässäkin kirjassa. Nyt nuoria rohkaistaan suurieleisesti: ”Nuoret voivat muuttaa kaiken”. Kirjan toinen kirjoittaja on palkittu nuortenkirjailija Rebecca Stefoff.
Olen lukenut aikamoisen pinon ilmastonmuutosta käsittelevää kirjallisuutta. Siinä joukossa pidän tästä teoksesta paljon. Kirjassa on onnistuttu kertomaan selkeästi, miksi maapallo tarvitsee apua. Se antaa myös selviä ohjeita siihen, mitä nuoret voivat tehdä.
Kirja ei myöskään syyllisty monen ilmastonmuutoskirjan pohjattomaan synkistelyyn, joka saa usein jättämään kirjan lukemisen puoliväliin. Klein ja Stetoff kertovat voimaannuttavia tarinoita, joissa nuori ihminen on onnistunut saamaan aikaan muutoksen sinnikkyydellä ja vastuullisuudella.
Missä olemme, minne menemme?
Näin pelastamme planeetan jakaantuu kolmeen osaan: Missä olemme nyt? Miten päädyimme tähän? Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Missä olemme nyt? -luku alkaa kertomuksella siitä, miten maaliskuussa 2019 järjestettiin Greta Thunbergin liikkeelle saama ensimmäinen maailmanlaajuinen koululakko ilmaston puolesta. Yli puolitoista miljoonaa nuorta eri puolilla maailmaa lähti kaduille, koska he ”tunnistivat syvän ristiriidan siinä, mitä he olivat oppineet maailmasta”. Koulukirjat ja dokumentit olivat näyttäneet maapallon ihmeellisyyksiä, joista iso osa oli kuitenkin jo kadonnut ilmastonmuutoksen seurauksena ja jatkoi katoamistaan.
Kirjassa käydään selkeästi lävitse syitä siihen, miksi ilmaston lämpeneminen aiheuttaa vaikkapa tulvien, paahtavien helleaaltojen ja kylmien talvimyrskyjen kaltaisia ääri-ilmiöitä. Kirja lisää ymmärrystä siitä, miksi Etelä-Euroopassa riehuvat maastopalot.
Kun ilma lämpenee, se sitoo itseensä enemmän vettä maaperästä. Myös kasveista haihtuu vettä tavallista enemmän ja maa kuivuu. Tämä tekee maaperästä otollisen maastopaloille. Ehkä yllättävää, mutta lämpenemisen seurauksena tapahtuva vesihöyryn lisääntyminen ilmakehässä voimistaa myös muita sääilmiöitä. Kun ylimääräinen kosteus tulee vetenä tai lumena alas, tuloksena on tulvia ja rajuja lumimyrskyjä.
Klein muistuttaa myös ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, joka usein jää sivuun ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. Sen tavoitteena on tehdä turvallisesta tulevaisuudesta mahdollinen kaikille. Toinen tärkeä viesti on muistutus siitä, että on vaihtoehtoja. Asioita voi muuttaa, jos uskaltaa. On vain löydettävä oma tapa vaikuttaa.
Miten päädyimme tähän? -luku alkaa ilmastonmuutoksen historian rakentamisen vuodesta 1757 ja skotlantilaisen John Wattin rakentamasta höyrykoneesta. Matka jatkuu aina tämän päivän maailmanlaajuisiin ilmastosopimuksiin. Luvussa kritisoidaan myös vahvasti kapitalismia ja sen olennaista osaa, kuluttamista – molemmat Kleinin jo aiemmissa teoksissaan ruotimia aiheita. Hän ei kuitenkaan tyydy masentavan maailmankuvan rakentamiseen, vaan korostaa kansalaisten aktivismin voimaa käytännön esimerkeillä.
Hyvinvointi on talouskasvua tärkeämpää
Mitä tapahtuu seuraavaksi? -luku on ilahduttavasti täynnä toivoa. ”Meidän täytyy rakentaa yhteiskunta, jossa ihmisten ja luonnon hyvinvointi on tärkeämpää kuin talouskasvu”, sanovat kirjoittajat ja haastavat hylkäämään kuluttamiseen keskittyvän elämäntavan. Tämä ei onneksi jää vain tyhjäksi lauseeksi, vaan asiasta innostuneille nuorille on kirjan lopussa ”NNuoren aktivistin työkalupakki”.
Mitä siitä pakista löytyy? Vaadi ilmastotiedettä koulun opetussuunnitelmaan, pyydä rehtorilta vierailevia puhujia kouluun, osallistu ilmastomarssiin, boikotoi tuotteita tai televisio-ohjelmia (!), osta kirjat paikallisista kirjakaupoista tai lainaa kirjastosta, liiku luonnossa, siivoa luontoa, osallistu politiikkaan, käytä oikeusjärjestelmää, tee vihreää taidetta, liity ilmastoliikkeeseen tai synnytä sellainen… Lista, josta jokainen meistä ”vanhuksistakin” voi poimia asioita omalle ilmastonmuutosagendalleen.
Kirjailijat muistuttavat viimeisessä luvassa, miten elämme käännekohtaa maailmanhistoriassa ja kysyvät lukijoiltaan: ”Oletko valmis muuttamaan kaiken?” Kysymys esitetään nuorille, mutta jokainen meistä voi miettiä omaa vastaustaan.
Klein aloittaa kirjan kertomalla, miten hän vei 4-vuotiaan Tom-poikansa Australian Isolle valliriutalle. Se on maailman suurin elävistä eläimistä – pienenpienistä korallieläimistä – koostuva rakennelma. Klein kertoo, miten hänen tunteisiinsa sekoittui iloa ja surua, koska hän tiesi, että juuri kun Tom alkoi nähdä maailman kauneutta, se oli jo katoamassa.
Niinpä. Meistä jokaisen on syytä muistaa velkamme tuleville sukupolville ja toimia. Siksi tämä kirja sopii yhtä hyvin nuorille kuin aikuisille.
Marja Heinonen
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
Taku Hoon elämä oli isän käsissä, ja se meni pala palalta rikki – arviossa Kenelle kertoisin
KIRJAT | Pieni ja vaatimaton runokirja avaa lapsen kokemusmaailmaa perheessä, jossa kasvamisen keskiössä on mielenterveyspotilas, oma isä.