Monikasvoinen Matti Kurikka – tietokirja piirtää pilkatusta ja palvotusta agitaattorista kiehtovan muotokuvan

19.10.2022
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Matti Kurikka toisen puolisonsa Hanna Räihän kanssa. Kuva: Museovirasto / Historian kuvakokoelma

KIRJAT | Utopistisesta Sointulastaan parhaiten tunnettu Matti Kurikka oli ristiriitainen hahmo, jolla oli silti vankkumattomia kannattajia aina kun hän jostain hankkeesta intoutui.

Lannistumaton-kokoelma voi olla hieman hajanainen ja viimeistelemätönkin, mutta se osoittaa kiistatta kuinka vaikutusvaltainen taustahahmo Kurikka aikanaan oli.”

ARVOSTELU

4.5 out of 5 stars

Lannistumaton: Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella

  • Kirjoittajat Sami Suodenjoki, Kirsti Salmi-Niklander, Mikko-Olavi Seppälä, Päivi Salmesvuori, Anna Rajavuori, Mikko Pollari ja Anne Heimo.
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022.
  • 293 sivua.
Osta kirja tai kuuntele sitä ääni­kirja­palveluista, tuet samalla Kulttuuri­toimitusta!
BookBeat Nextory Storytel

Inkerissä syntynyt toimittaja, kansalaisaktivisti ja kirjailija Matti Kurikka (1863–1915) tunnetaan ehkä parhaiten 1900-luvun alun utopistisesta Sointula-hankkeesta Kanadassa. Sointulasta piti tulla osuuskunnallinen ja omatoiminen ihmisyhteisö, jossa elettäisiin sulassa sovussa vapaana valtiovallasta, erilaisia maa- ja taloustöitä tehden, lähimain ilman rahaa ja ulkoista apua. Projekti epäonnistui ja kariutui muutamassa vuodessa, mutta jäi elämään paitsi legendana, myös esikuvana jälkipolville.

Sointula muistetaan paitsi synnyinseudullaan Kanadassa, jopa Pohjois-Karjalan Joensuussakin, missä toimii tänä päivänä Sointula-niminen maineikas ja varsinkin kulttuuriväen ja opiskelijoiden suosima ravintola.

Ennen Sointula-hanketta Kurikka ehti kokeilla utopia-yhteisöä Australiassa ja toimia vuosia paitsi kirjailijana ja toimittajana, myös varhaisen työväenliikkeen keskushahmona. Kurikka ei koskaan noussut liikkeen johtoon, vaikka oli karismaattinen puhuja ja agitaattori. Hän oli hyvin ristiriitainen, nykymittapuulla lähes ”adhd-idearikas” hahmo, jolla oli silti vankkumattomia kannattajia aina kun hän jostakin hankkeesta intoutui.

Kurikkaa on tutkittu paljon ja hän on mukana monissa myöhemmissä tutkimuksissa, fiktiivisissä romaaneissa ja erityisesti aikansa lehdistössä ja pilapiirroksissa: hänen näytelmiäänkin esitetään yhä. Myös Kalevi Kalemaan elämäkerralla vuodelta 1978 on suuret ansionsa, selkeästä asiavirheestä (muuttoajankohta Amerikan mantereelle) huolimatta.

Lannistumaton – Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereellateoksen (SKS, 2022) seitsemän kirjoittajan panos on koota yhteen monipuolisen persoonan eri toiminnat ja päähankkeet. Näin Kurikasta saadaan sellainen muotokuva, jota ei käsittääkseni ole ennen piirretty kirjoihin ja kansiin. Oikeastaan teoksessa vähemmälle huomiolle jää vain kuvaus aikansa ”naistenmiehestä”, komeasta ja hurmaamaan tottuneesta agitaattorista, joka oli erityisesti naisväen mieleen. Ei syyttä myös Australian ja Kanadan yhteisöt keräsivät paljon uhrautuvia, aktiivisia naisjäseniä, joista ilmeisesti useat olivat ihastuneet, jopa rakastuneet johtohahmoon. Kurikka osasi hyödyntää tämän vetovoimansa paitsi henkilökohtaisesti, myös poliittisesti.

Sukupuolikysymyksiä kirjassa käsitellään ajan teorioiden valossa, mutta Kurikan yksityiselämästä ja ihastuksista olisi mieluusti lukenut enemmänkin! Tiedä sitten, kuinka paljon lähteitä asiasta olisi vielä jäljellä reilun sadan vuoden viiveellä.

* *

Lannistumaton-kokoelma voi olla hieman hajanainen ja viimeistelemätönkin, mutta se osoittaa kiistatta kuinka vaikutusvaltainen taustahahmo Kurikka aikanaan oli. Hänestä kirjoitettiin valtavasti, ja sadat pilkka-ja pilapiirrokset olivat kansan yhteistä omaisuutta. Kohujournalismi tunnettiin Suomessa jo yli 100 vuotta sitten.

Kun Matti Kurikka tuomitsi aikanaan sortovuosien ns. Suuren adressin keisarille, sen vuoden 1899 kansalaiskeräyksen ”porvariston hankkeena”, hänestä tuli monelle suomalaiselle ”inkeriläinen Venäjän mielistelijä” ja lähimain maanpetturi. Ansaitsiko hän kaiken sen pilkan, koska ajoi vankkumattomasti silti työväen asiaa, omalla tavallaan.

Viaporin kapinan aikana vuonna 1905 Kurikka asettui hetkeksi jopa kannattamaan aseeellista vallankumousta. Monia muitakin ylilyöntejä Matti Kurikan kansalaistoiminta ja utopia-yhteisöjen rakentaminen sisälsi, mutta se ei poista karismaattisen työväenliikkeen miehen sädekehää eikä yhä elävää legendaa.

Lopullinen maanpakolaisuus ja varhainen kuolema Amerikassa olivat kenties looginen seuraus ja pelastus lopulliselta unohtamiselta. Tosin, kukapa tietää mitä kaikkea Kurikka olisi saanut aikaan vuosien 1917–18 kriisiaikoina, Suomen itsenäistyessä ja sitä seuraavassa kansalaissodassa?

Pentti Stranius

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua