Mitä Jeesuksesta tiedetään ja mitä kuvitellaan – arviossa Historian Jeesus ja salaliittoteoriat

Kuva: Warelia

Kustantajan on turha toivoa kirjalle myyntimenestystä, jos sen nimenä on ”Raamatuntutkimuksen vakiintuneita tuloksia”. Niinpä Raamattua käsitelleille kirjoille on annettu nimiä, jotka eivät kenties ole täyttä huijausta, mutta ovat ainakin eräänlaisia klikkiotsikoita. 

Nimiongelma on myös Matti Kankaanniemen kirjassa Historian Jeesus ja salaliittoteoriat – Nasaretilaisen haaste (Warelia, 2026). Teos kieltämättä käsittelee erilaisia salaliittoteorioita, mutta teoksen varsinaiseen aiheeseen eli historialliseen Jeesukseen ne eivät liity, eivät ainakaan nykyaikaisessa mielessä. Esimerkiksi Dan Brownin jännäri Da Vinci -koodi rakentuu salaliittoteorian varaan, mutta siihen kirjassa ei paneuduta.

Kankaanniemen teoksessa on paljon omaelämäkerrallista ainesta. Kansanomaiseen ilmaisuun liittyvänä se parantaa luettavuutta, mutta muodikkaissa kielikuvissa on vaaransa. Tehdasasetuksista puhuminen kenties tuntuu raikkaalta kirjan ilmestymishetkellä, mutta se voi ärsyttää jo parin vuoden kuluttua.

Tuskin olen ainoa lukija, jolle vapaa-otteluun pohjautuvat havainnollistamiset eivät toimi. Toisaalta mukana on myös kielellisiä herkkupaloja. On oivaltavaa puhua siitä, että kolmion kuvaamiseen ei riitä vain yhden kulman tunnistaminen. Näinkin voi ilmaista sen ajatuksen, että minimaalisista lähtökohdista ei pidä tehdä maksimaalisia johtopäätöksiä.

* *

Muotoon liittyvien varausten jälkeen on syytä sanoa, että kirja on lukemisen arvoinen, jos on kiinnostunut Jeesus Nasaretilaisen historiallisuudesta. Kankaanniemen ajattelu on kiihkotonta ja johdonmukaista. Hän perustelee näkemyksensä hyvin ja antaa tilaa vastatulkinnoille. Myönnän, että Kankaanniemen helluntailainen tausta arvelutti minua, mutta kirjaa lukiessa varauksellisuuteni osoittautui vääräksi ennakkoluuloksi.

Denialismin käsitteellä Kankaanniemi viittaa niihin tutkijoihin, jotka kieltävät Jeesuksen historiallisuuden. Tulee hyvin esille, että denialismi ja ateismi ovat erillisiä ilmiöitä. Ainakaan ateismista ei välttämättä seuraa denialismia. On normaalia, että ateistiajattelijat tunnustavat Jeesuksen historiallisuuden.

Kankaanniemi lähestyy aihettaan ennen muuta ottelemalla yhdysvaltalaisen historioitsijan Richard Carrierin kanssa, joka pitää Jeesusta myyttisenä, epähistoriallisena hahmona. Carrierin näkemyksiä vastassa on tutkijoiden suuri enemmistö, joiden kumoaminen on työläs tehtävä. Carrierin on selitettävä kovin monta asiaa toisin kuin tutkijat yleensä.

Kankaanniemen kirjassa on paljon yksityiskohtaista tietoa, johon on vaikea viitata lyhyessä kritiikissä. Niihin voi tutustua vain lukemalla kirjan ihan itse.

* *

Yleissivistykseen kuuluut tieto siitä, että käsitys Jeesus Nasaretilaisen historiallisuudesta on tutkijapiireissä vakiintunut: Hän syntyi muutama vuosi ennen ajanlaskun alkua Galileassa, ja hänen uskonnollinen taustansa oli juutalaisuudessa. Julkinen toiminta kesti noin kolme vuotta, ja sen aikana hän kokosi ympärilleen joukon oppilaita, joita ei voi tarkasti nimetä. Parantajan maineellaan ja opetuksellaan hän teki vaikutuksen ihmisiin. Hänen ajatuksensa olivat suunnilleen sellaisia kuin kolmessa ensimmäisessä evankeliumissa on kerrottu. Hänet teloitettiin ristillä luultavimmin vuonna 30 jKr. Hänen oppilaansa olivat vakuuttuneita siitä, että hän ilmestyi elävänä seuraajilleen kuolemansa jälkeen.

Näistä historian faktoista on vielä pitkä matka kirkon oppeihin. Siihen loikkaan tarvitaan uskoa.

Arto Köykkä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua