Kuvat: Avain / Juha Järvelä
KIRJAT | Nuoret tulenkantajat runoilivat ja kirjoittivat matkakertomuksia ja kaupunkiromaaneja. Joukossa oli säveltäjää ja kuvataiteilijaakin. He viettivät aikaa kahviloissa ja ravintoloissa parantamassa maailmaa.
ARVOSTELU
Juha Järvelä: Tulenkantajat – Taiteilijat ja kaupunki
- Avain, 2024.
- 256 sivua.
Tulenkantajista on kirjoitettu paljon. Heitä ja heidän tuotantoaan on tutkittu hartaasti. Nimi tulee Nuoren Voiman Liiton kirjallisen harrastuspiirin albumista vuodelta 1924. Harrastuspiiri organisoitui ja tuloksena oli muun muassa Tulenkantajat-lehti (1928) ja Tulenkantajain Seura (1929). Sittemmin käsite on kuvannut tiettyä taiteellista liikettä.
Ehkä kuuluisimman tulenkantajan Olavi Paavolaisen lisäksi ryhmittymään kuuluivat enemmän tai vähemmän Katri Vala, Väinö Kunnas, Yrjö Jylhä, Armas J. Pulla, Sulho Ranta, Elsa Enäjärvi, Martti Haavio, Pentti Haanpää, Anna Kaari, Arvi Kivimaa, Uuno Kailas, Unto Seppänen… ja monet muut.
Kaikki Juha Järvelän Tulenkantajat – Taiteilijat ja kaupunki -teoksessa (Avain, 2024) kuvatut kulttuurihenkilöt eivät kuitenkaan kuuluneet tulenkantajien sisäpiiriin.
Sanotaan, että tulenkantajat halusivat avata itsenäisyytemme alkuvuosina ikkunoita Eurooppaan. Matkustettiin Pariisiin ja myös Viroon. Juha Järvelän teos kuitenkin avaa tuon ajan ikkunoita Helsingin Töölöön, Kluuviin, Kruununhakaan, Kamppiin ja muihin kaupunginosiin.
Kirja on perusteellinen esitys tulenkantajien osoitteista aina sotiin saakka ja sen jälkeenkin. Etu- ja takakansilla on kartta, jossa selviää, missä tulenkantajat ovat asuneet – unohtamatta sitä, missä sijaitsivat ravintolat, kahvilat, hotellit ja matkustajakodit, joissa vietettiin aikaa.
Merkittävää on, että muuttoliike kortteerista toiseen oli vilkasta erityisesti Olavi Paavolaisen ja Uuno Kailaksen kohdall. Voi vain arvella, että taloudellisista syistä hakeuduttiin edullisiin asuntoihin usein alivuokralaiseksi.
Kirjoittaja Juha Järvelä on jyväskyläläinen historiantutkija ja kirjastoalan ammattilainen. Tulenkantajat – Taiteilijat ja kaupunki onkin perusteellinen teos aiheestaan viitteineen ja lähdeluetteloineen. Se on vetävästi kirjoitettu matkaopas sotia edeltävään Helsinkiin ja tulenkantajien tuotantoon ja elämään. Järvelä myös taustoittaa hyvin tulenkantajat-käsitettä, joten lukukokemus on siltäkin osin taattu.
Jukka Kallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Jaakko Yli-Juonikkaan Vaurioituneiden aivojen painajaiset sisältää esseitä hämärän rajamailta
KIRJAT | Kirjailijan ensimmäinen esseekokoelma sisältää tunnistettavan äänen mutta pakenee määrittelyjä.
Kuolemaa ja kummitustarinoita – arviossa Marianna Karttusen Karjalaista kalmanväkeä
KIRJAT | Ovatko kalmanväen mätänevät ruumiit toimineet esikuvina kauhuelokuvien zombie-hahmoille?
Niina Holopaisen maaginen realismi pysyy kasassa ja lumoaa vaikka enemmänkin sitä olisi saanut olla – arviossa Graniittijalka
KIRJAT | Satavuotias rintamamiestalo kertoo selviytyjänaisten tarinaa. Graniittijalka tarjoilee yllätyksiä ja synkkyyttä, mutta myös toiveikkuutta.
Arttu Tuomisen tarinoissa selviytyminen näyttää olevan sattumaa – arviossa Kide-trilogian toinen osa Hydra
KIRJAT | Arttu Tuomisen teokset ovat kotimaiseksi jännityskirjallisuudeksi harvinaisen vauhdikkaita; hän ei kirjoita suomalaisista keskivertorikoksista.