Kuvat: Avain / Juha Järvelä
KIRJAT | Nuoret tulenkantajat runoilivat ja kirjoittivat matkakertomuksia ja kaupunkiromaaneja. Joukossa oli säveltäjää ja kuvataiteilijaakin. He viettivät aikaa kahviloissa ja ravintoloissa parantamassa maailmaa.
ARVOSTELU
Juha Järvelä: Tulenkantajat – Taiteilijat ja kaupunki
- Avain, 2024.
- 256 sivua.
Tulenkantajista on kirjoitettu paljon. Heitä ja heidän tuotantoaan on tutkittu hartaasti. Nimi tulee Nuoren Voiman Liiton kirjallisen harrastuspiirin albumista vuodelta 1924. Harrastuspiiri organisoitui ja tuloksena oli muun muassa Tulenkantajat-lehti (1928) ja Tulenkantajain Seura (1929). Sittemmin käsite on kuvannut tiettyä taiteellista liikettä.
Ehkä kuuluisimman tulenkantajan Olavi Paavolaisen lisäksi ryhmittymään kuuluivat enemmän tai vähemmän Katri Vala, Väinö Kunnas, Yrjö Jylhä, Armas J. Pulla, Sulho Ranta, Elsa Enäjärvi, Martti Haavio, Pentti Haanpää, Anna Kaari, Arvi Kivimaa, Uuno Kailas, Unto Seppänen… ja monet muut.
Kaikki Juha Järvelän Tulenkantajat – Taiteilijat ja kaupunki -teoksessa (Avain, 2024) kuvatut kulttuurihenkilöt eivät kuitenkaan kuuluneet tulenkantajien sisäpiiriin.
Sanotaan, että tulenkantajat halusivat avata itsenäisyytemme alkuvuosina ikkunoita Eurooppaan. Matkustettiin Pariisiin ja myös Viroon. Juha Järvelän teos kuitenkin avaa tuon ajan ikkunoita Helsingin Töölöön, Kluuviin, Kruununhakaan, Kamppiin ja muihin kaupunginosiin.
Kirja on perusteellinen esitys tulenkantajien osoitteista aina sotiin saakka ja sen jälkeenkin. Etu- ja takakansilla on kartta, jossa selviää, missä tulenkantajat ovat asuneet – unohtamatta sitä, missä sijaitsivat ravintolat, kahvilat, hotellit ja matkustajakodit, joissa vietettiin aikaa.
Merkittävää on, että muuttoliike kortteerista toiseen oli vilkasta erityisesti Olavi Paavolaisen ja Uuno Kailaksen kohdall. Voi vain arvella, että taloudellisista syistä hakeuduttiin edullisiin asuntoihin usein alivuokralaiseksi.
Kirjoittaja Juha Järvelä on jyväskyläläinen historiantutkija ja kirjastoalan ammattilainen. Tulenkantajat – Taiteilijat ja kaupunki onkin perusteellinen teos aiheestaan viitteineen ja lähdeluetteloineen. Se on vetävästi kirjoitettu matkaopas sotia edeltävään Helsinkiin ja tulenkantajien tuotantoon ja elämään. Järvelä myös taustoittaa hyvin tulenkantajat-käsitettä, joten lukukokemus on siltäkin osin taattu.
Jukka Kallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Suomen- ja vironkieliset runot välittävät tunnelmia yli kielirajojen – arviossa Heidi Iivarin Meidän suvun miehet
KIRJAT | Monenlaiset suhteet kattava perhe on Virossa pitkään asuneen, tartonsuomalaisen Heidi Iivarin toisen kokoelman keskiössä.
Veri virtaa Välimerellä, ja maanosan kohtalo on veitsenterällä – Titus Livius kertoo eurooppalaisesta suursodasta 2 200 vuotta sitten
KIRJAT | Puunilaissodan tapahtumat avautuvat eeppisinä eteemme roomalaisen historioitsijan Titus Liviuksen säilyneissä kirjoituksissa.
Luokkahäpeän anatomia – arviossa Didier Eribonin mestarillinen Paluu Reimsiin
KIRJAT | Työväenluokkaisesta perheestä Pariisin akateemisiin piireihin paennut kirjailija palaa tarkastelemaan taustaansa ja sen tuottamaa häpeää sekä muita luokkanousun synnyttämiä ristiriitoja.
Matti Hannikainen kuvaa tarkasti SDP:n puoluekoneiston navigointia – arviossa Uudistuva puolue ja hyvinvointivaltio
KIRJAT | Matti Hannikaisen teos on joka suhteessa laatutyötä. Kirjan rakenne ja jäsentely ovat tarkkaan harkittuja ja selkeitä.
