Kuvat: Avain / Juha Järvelä
KIRJAT | Nuoret tulenkantajat runoilivat ja kirjoittivat matkakertomuksia ja kaupunkiromaaneja. Joukossa oli säveltäjää ja kuvataiteilijaakin. He viettivät aikaa kahviloissa ja ravintoloissa parantamassa maailmaa.
ARVOSTELU
Juha Järvelä: Tulenkantajat – Taiteilijat ja kaupunki
- Avain, 2024.
- 256 sivua.
Tulenkantajista on kirjoitettu paljon. Heitä ja heidän tuotantoaan on tutkittu hartaasti. Nimi tulee Nuoren Voiman Liiton kirjallisen harrastuspiirin albumista vuodelta 1924. Harrastuspiiri organisoitui ja tuloksena oli muun muassa Tulenkantajat-lehti (1928) ja Tulenkantajain Seura (1929). Sittemmin käsite on kuvannut tiettyä taiteellista liikettä.
Ehkä kuuluisimman tulenkantajan Olavi Paavolaisen lisäksi ryhmittymään kuuluivat enemmän tai vähemmän Katri Vala, Väinö Kunnas, Yrjö Jylhä, Armas J. Pulla, Sulho Ranta, Elsa Enäjärvi, Martti Haavio, Pentti Haanpää, Anna Kaari, Arvi Kivimaa, Uuno Kailas, Unto Seppänen… ja monet muut.
Kaikki Juha Järvelän Tulenkantajat – Taiteilijat ja kaupunki -teoksessa (Avain, 2024) kuvatut kulttuurihenkilöt eivät kuitenkaan kuuluneet tulenkantajien sisäpiiriin.
Sanotaan, että tulenkantajat halusivat avata itsenäisyytemme alkuvuosina ikkunoita Eurooppaan. Matkustettiin Pariisiin ja myös Viroon. Juha Järvelän teos kuitenkin avaa tuon ajan ikkunoita Helsingin Töölöön, Kluuviin, Kruununhakaan, Kamppiin ja muihin kaupunginosiin.
Kirja on perusteellinen esitys tulenkantajien osoitteista aina sotiin saakka ja sen jälkeenkin. Etu- ja takakansilla on kartta, jossa selviää, missä tulenkantajat ovat asuneet – unohtamatta sitä, missä sijaitsivat ravintolat, kahvilat, hotellit ja matkustajakodit, joissa vietettiin aikaa.
Merkittävää on, että muuttoliike kortteerista toiseen oli vilkasta erityisesti Olavi Paavolaisen ja Uuno Kailaksen kohdall. Voi vain arvella, että taloudellisista syistä hakeuduttiin edullisiin asuntoihin usein alivuokralaiseksi.
Kirjoittaja Juha Järvelä on jyväskyläläinen historiantutkija ja kirjastoalan ammattilainen. Tulenkantajat – Taiteilijat ja kaupunki onkin perusteellinen teos aiheestaan viitteineen ja lähdeluetteloineen. Se on vetävästi kirjoitettu matkaopas sotia edeltävään Helsinkiin ja tulenkantajien tuotantoon ja elämään. Järvelä myös taustoittaa hyvin tulenkantajat-käsitettä, joten lukukokemus on siltäkin osin taattu.
Jukka Kallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
László Krasznahorkain tarinakokoelma kuvaa kauneuden tavoittelua – arviossa Seiobo tuolla alhaalla
KIRJAT | Mahdottomuus nähdä todella yhdistää unkarilaisen Nobel-kirjailijan kuvauksia naurettavuudessaan rimpuilevista ihmisistä.
Valkokaulusrikollisuus kukoistaa, kun sille annetaan mahdollisuus – arviossa Lilja Sigurdardóttirin Verkko
KIRJAT | Lilja Sigurdardóttir jatkaa kylmän talousrikollisuuden ja sen verkkoon joutuneen Sonjan kujanjuoksun seuraamista Islannin pankkikriisin ja tulivuorenpurkauksen jälkimainingeissa.
Rasputin heilui kuin Elon Musk ja johdatti hallitsijasuvun valtansa loppusuoralle – arviossa Rasputin ja Romanovien tuho
KIRJAT | Antony Beevorin teos risupartaisesta ja palavasilmäisestä siperialaismunkista saa lukijan hellittämään kahvoista ja tempautumaan tarinaan mukaan.
Tytön kesässä yksityinen muuttuu universaaliksi – arviossa Annie Ernaux’n Tytön tarina
KIRJAT | Jokainen on joskus ollut 17–18-vuotias. Annie Ernaux kuvaa pelkistetyllä tavallaan tytön kokemuksia samastuttavasti ja koskettavasti.