Kuvat: Avain / Juha Järvelä
KIRJAT | Nuoret tulenkantajat runoilivat ja kirjoittivat matkakertomuksia ja kaupunkiromaaneja. Joukossa oli säveltäjää ja kuvataiteilijaakin. He viettivät aikaa kahviloissa ja ravintoloissa parantamassa maailmaa.
ARVOSTELU
Juha Järvelä: Tulenkantajat – Taiteilijat ja kaupunki
- Avain, 2024.
- 256 sivua.
Tulenkantajista on kirjoitettu paljon. Heitä ja heidän tuotantoaan on tutkittu hartaasti. Nimi tulee Nuoren Voiman Liiton kirjallisen harrastuspiirin albumista vuodelta 1924. Harrastuspiiri organisoitui ja tuloksena oli muun muassa Tulenkantajat-lehti (1928) ja Tulenkantajain Seura (1929). Sittemmin käsite on kuvannut tiettyä taiteellista liikettä.
Ehkä kuuluisimman tulenkantajan Olavi Paavolaisen lisäksi ryhmittymään kuuluivat enemmän tai vähemmän Katri Vala, Väinö Kunnas, Yrjö Jylhä, Armas J. Pulla, Sulho Ranta, Elsa Enäjärvi, Martti Haavio, Pentti Haanpää, Anna Kaari, Arvi Kivimaa, Uuno Kailas, Unto Seppänen… ja monet muut.
Kaikki Juha Järvelän Tulenkantajat – Taiteilijat ja kaupunki -teoksessa (Avain, 2024) kuvatut kulttuurihenkilöt eivät kuitenkaan kuuluneet tulenkantajien sisäpiiriin.
Sanotaan, että tulenkantajat halusivat avata itsenäisyytemme alkuvuosina ikkunoita Eurooppaan. Matkustettiin Pariisiin ja myös Viroon. Juha Järvelän teos kuitenkin avaa tuon ajan ikkunoita Helsingin Töölöön, Kluuviin, Kruununhakaan, Kamppiin ja muihin kaupunginosiin.
Kirja on perusteellinen esitys tulenkantajien osoitteista aina sotiin saakka ja sen jälkeenkin. Etu- ja takakansilla on kartta, jossa selviää, missä tulenkantajat ovat asuneet – unohtamatta sitä, missä sijaitsivat ravintolat, kahvilat, hotellit ja matkustajakodit, joissa vietettiin aikaa.
Merkittävää on, että muuttoliike kortteerista toiseen oli vilkasta erityisesti Olavi Paavolaisen ja Uuno Kailaksen kohdall. Voi vain arvella, että taloudellisista syistä hakeuduttiin edullisiin asuntoihin usein alivuokralaiseksi.
Kirjoittaja Juha Järvelä on jyväskyläläinen historiantutkija ja kirjastoalan ammattilainen. Tulenkantajat – Taiteilijat ja kaupunki onkin perusteellinen teos aiheestaan viitteineen ja lähdeluetteloineen. Se on vetävästi kirjoitettu matkaopas sotia edeltävään Helsinkiin ja tulenkantajien tuotantoon ja elämään. Järvelä myös taustoittaa hyvin tulenkantajat-käsitettä, joten lukukokemus on siltäkin osin taattu.
Jukka Kallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tatu Vaaskivi leimusi kuin tähdenlento – Miika Siironen kirjoittaa säkenöivästä kriitikko-kirjailijasta, jonka jälkimaailma unohti
KIRJAT | Nero ja Narkissos -elämäkerta avautuu mahtavaksi ikkunaksi 1930-luvun suomalaiseen kulttuurielämään, Tulenkantajien sukupolveen ja sen kuuluisiin edustajiin.
Lapset tappajina – arviossa Anu Kaajan Siluetinleikkaaja
KIRJAT | Anu Kaaja opetteli leikkaamaan siluetteja, jotta ymmärtäisi paremmin teoksensa hahmoja.
Matti Pesolan Horjumaton Varjonen on kunnianosoitus vaikeiden aikojen suunnannäyttäjälle
KIRJAT | Horjumaton Varjonen -kirjan luettu on helppo todeta: tämän kirjan Unto Varjonen on totta vie ansainnut.
Liiankin runsas lukuromaani – arviossa Chris Whitakerin Kaikki pimeän värit
KIRJAT | Chris Whitakerin 700-sivuisen romaanin ydin on pimeä kellari, jossa kaksi lasta kohtaa hirvittävissä olosuhteissa.