Mirja Hämäläisen Avoimet suhteet haastaa ajattelemaan kaikki sosiaaliset suhteet uusiksi

11.11.2020

Mirja Hämäläinen. Kuva: Meri Björn

KIRJAT | Mirja Hämäläisen kirja on perusteellinen ja johdonmukainen katsaus avoimiin suhteisiin. Kirja ei oleta, moralisoi tai käännytä, vaan haastaa lukijan tutkimaan rehellisesti tunteitaan, arvojaan ja ennakkoluulojaan.

ARVOSTELU

5 out of 5 stars

Mirja Hämäläinen: Avoimet suhteet

  • Kosmos, 2020.
  • 327 sivua.
Osta kirja tai kuuntele sitä ääni­kirja­palveluista, tuet samalla Kulttuuri­toimitusta!
Adlibris BookBeat Nextory Storytel

Toimittaja ja konsultti Mirja Hämäläinen luonnehtii itseään ihmissuhdenörtiksi. Innostuneisuus ja perehtyneisyys huokuvat hänen tietokirjastaan Avoimet suhteet (Kosmos, 2020), mutta detaljeja pursuileva teos pysyy kasassa.

Sinkkuelämässäkin etsittiin ainoaa oikeaa

Vielä vuosituhannen alussa vuotta mediassa representoitu ihmissuhteiden kaava oli se, että nuoruudessa saa hummailla. Seikkailujen tavoite on kuitenkin löytää se ainoa oikea, jonka kanssa mennään naimisiin. Jos puolisot tuntevat vetovoimaa muita ihmisiä kohtaan, kyseessä on vähintään vakavan keskustelun paikka, pahimmillaan repivä kriisi. Ja jos kipinä hiipuu, sitä tulee elvyttää kynttiläillallisten ja niskahieronnan voimalla, ei vieraissa pedeissä loikkimalla.

Tässä hieman kärjistettynä sanoma, jota liberaalina ja rohkeana pidetty Sinkkuelämää-sarjakin toisti. Ryhmäseksiä näki toki pornossa, ja swingers-kulttuuri parinvaihtobileineen rantautui Suomeen 1960-luvulla. Ajatus emotionaalisesti syvästä suhteesta usean ihmisen kanssa oli kuitenkin 2000-luvun alun akateemisissakin piireissä melko vieras, yleisistä asenteista puhumattakaan.

2020-luvulle tultaessa termit avoin suhde, monogamia ja polyamoria alkoivat esiintyä suhdekeskusteluissa entistä useammin. Franklin Veaux’n ja Evelyn Rickertin Kahta kauniimmin – Opas eettiseen polyamoriaan -klassikkoteos julkaistiin suomeksi vuonna 2019. Nyt päivänvalon näkee tiettävästi ensimmäinen suomalainen tietokirja avoimista suhteista.

Monogamiaa ei voi perustella luonnollisuudella

Hämäläinen perkaa perusteellisesti auki yksiavioisuuden eli monogamian historiaa ja rakenteita. Monogamiaa perustellaan usein parhaana suhdemuotona niin luonnontieteellisen tutkimustiedon kuin moraalin ja psykologian perusteella.

Hämäläinen osoittaa, että myös monisuhteisuutta tukevia luonnontieteellisiä tutkimuksia löytyy runsaasti, jos haluaa käyttää tätä argumenttia. Yksiavioisuus ei ole luonnollinen suhdemuoto, vaan se on valikoitunut länsimaissa vallitsevaksi malliksi paljolti yhteiskunnan toimivuuden ja poliittisen stabiiliuden vuoksi. Naimakauppa oli pitkään kahden suvun välinen taloudellinen sopimus, ja yhteen ihmiseen sitoutuminen toi agraariyhteisöihin rauhaa ja selkeyttä.

Ensin taloudellisten intressien ja myöhemmin romanttisten tunteiden motivoima, heteroseksuaalinen yksiavioinen suhde on melko nuori luomus. On hämmentävää, miten tiukasti Väestöliitto, media ja monet pariterapeutit ajavat yksiavioisuutta parhaana ja suurimmalle osalle sopivana suhdemuotona.

Avoimet suhteet kuva kopio

Yksityiskohta kirjan kannesta. Kuva: Kosmos

Oletko todella monogaaminen?

Avoimia suhdemalleja esitellään kirjassa peräti seitsemän kappaletta. Kevyitä avoimia suhteita ovat esimerkiksi ystävä+ ja monogamish. Näissä suhteissa flirttailu, koskettelu ja seksi muiden kanssa on sallittua, mutta muut suhteet eivät ole emotionaalisesti tasa-arvoisia primäärisuhteen kanssa.

Jaottelu on kiinnostava, sillä sen mukaan harva suomalainen on täysin yksiavioisessa suhteessa. Monogamish-termi kuvaa yllättävän monia parisuhteita, mutta ihmiset eivät osaa aina sanoittaa suhteensa periaatteita.

Ystävä+ ja monogamish-suhteet voidaan kuitata vain sanalla ”säätö”, eikä säädöstä puhuta. Jo käytössämme oleva sanasto ohjaa meitä ajattelemaan, että yksiavioisuus on jotain tavoiteltavaa, normaalia ja stabiilia, muunlaiset suhteet taas epävakaita, outoja ja vähemmän arvokkaita.

Suhde on sopimus

Avointen suhteiden toisessa ääripäässä ovat polyamoria ja ihmissuhdeanarkia. Niissä sekä seksi että emotionaalinen yhteys useampiin ihmisiin on suhdemallin ytimessä. Ihmissuhdeanarkiassa seksi tuntemattoman kanssa voi olla ihmiselle yhtä merkittävä tai merkittävämpi kokemus kuin pitkä parisuhde, eikä ystävä ole vähemmän tärkeä ihminen kuin seurustelukumppani.

Hämäläisen haastattelemat ihmiset todistavat, että seitsemän päätyypin lisäksi avoimia suhdemuotoja on valtavasti. Yksi polyamoriseksi itsensä määrittelevä ihminen on useissa etäsuhteissa. Seksi ja fyysinen yhdessäolo eivät ole hänelle yhtä merkittäviä asioita, jollaisina parisuhdeoppaat ne esittävät. Haastatelluista löytyy myös parinvaihtoa harrastava pariskunta, jolle seksibileet ovat niin merkittävä osa elämäntyyliä, että naisen raskautta juhlittiin swingers-risteilyllä.

Avoin suhde muotoutuu sellaiseksi kuin osapuolet sopivat. Tämän vuoksi kommunikointi, tunteiden sanoittaminen ja käsittely ovat suhteiden keskiössä. Monogaamisissa suhteissa taas voi olla enemmän oletuksia ja epäselvyyksiä, jotka aiheuttavat monenlaista kipuilua.

Tietopaketti pysyy kasassa

Hämäläinen käsittelee teoksessaan niin toksista monogamiaa, seksibileitä kuin huumeita avoimissa suhteissa. Hän vastaa myös kysymykseen, miksi niin suuri osa polyamorikoista on roolipelaajia tai vihervasemmistolaisia.

Kirjassa ei ole kuvitusta, ja kappaleet ovat välillä pitkiä. Tämä tekee sisällöstä visuaalisesti hieman raskaan, mutta raskauden vaikutelma hälvenee, kun heittäytyy lukemaan. Sivupolkuja on, mutta ne eivät sekoita kirjan punaista lankaa. Hämäläinen popularisoi ja konkretisoi aiheensa taitavasti.

Kirjan sävy on älykäs ja paneutunut, mutta helppolukuinen. Ihme, että Avoimet suhteet ei ole yksi tieto-Finlandia-ehdokkaista.

Uusi näkökulma kaikkiin suhteisiin

Avoimet suhteet on ansiokas kirja ennen kaikkea siksi, että vaikka Hämäläinen kyseenalaistaa ja ristivalottaa vallitsevaa ajattelua, hän ei manifestoi. Avoin suhde ei ole sen parempi, kaikille sopiva patenttiratkaisu kuin monogamiakaan. Kaikki suhteet voidaan hoitaa hyvin tai huonosti. On ihmisiä, jotka kokevat yhdessä elämänvaiheessa monogamian parhaaksi suhdemuodoksi, toisessa taas avoimen suhteen.

Kaikissa suhdetyypeissä on myös etuoikeuksia ja rajoituksia. Monogaamisessa suhteessa elävän ei tarvitse kuunnella ulkopuolisten utelua ja moralisointia yhtä paljon kuin avoimessa suhteessa olevan. Polyamorian organisointi taas voi vaatia fyysistä tilaa ja aikaa, jota lapsiperhe-elämä, tiukka vuorotyö tai alhainen toimeentulo voivat rajoittaa.

Parhaimmillaan kirja auttaa lukijaa tutkimaan kaikkia sosiaalisia suhteitaan uudella tavalla ja näkemään niihin liittyvät mahdollisuudet ja rajoitukset. Jos tarkastelisimme parisuhteidemme lisäksi perhe- ja ystävyyssuhteitamme objektiivisemmin ja kommunikoisimme avoimemmin, maailma olisi aika paljon onnellisempi paikka.

Janica Brander

Avoimet suhteet kuva

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua