Kuvat: Teos
KIRJAT | Politiikan ammattilaisten yhteisromaanin aihe ei juuri ajankohtaisemmaksi voisi muuttua. Tarinaan on kirjoitettu mukaan niin ympäristönsuojelujärjestö kuin Ukrainan sotakin.
”Aika ajoin vaikuttaa siltä, että teksti hakee rytmiään päälausevetoisen ilmaisun ja kuvailevan viipyilevyyden välillä.”
ARVOSTELU
Rosa Meriläinen & Kari Häkämies: Epäpyhä liitto
- Teos, 2022.
- 318 sivua.
Täytyy sanoa, että odotukseni Rosa Meriläisen ja Kari Häkämiehen yhdessä kirjoittamalle dekkarille olivat korkealla. Kovaksi keitetyt politiikan ammattilaiset ovat ehtineet kumpikin julkaista useita kirjoja, ja erityisesti Häkämies tunnetaan rikoskirjallisuuden tekijänä. Pettymys oli suuri, kun yhteisromaani Epäpyhä liitto (Teos, 2022) ei lunastanut odotuksia.
Kirjan aihe ei juuri ajankohtaisemmaksi voisi muuttua. Valtion omistaman energiayhtiö Podex Powerin johto vaikuttaa sotkeutuneen hämäräperäisiin kuvioihin, joihin liittyy myös turvallisuuspoliittinen uhka. Tarinaan on kirjoitettu mukaan niin ympäristönsuojelujärjestö kuin Ukrainan sotakin – sekä tietysti ruumis.
Freelancer-toimittaja Timo Ruuti löytää itsensä tapahtumien keskipisteestä, kun saa nimettömältä lähteeltä vihiä energiayhtiön valtapeleistä. Kun konsernijohtaja murhataan, tapaus saa uusia kierroksia. Rikosta selvittää työtehtävissä vammautunut kokenut ylikomisario Sara Silas.
Henkilöhahmot esitellään romaanin alussa taitavin vedoin, mutta hahmot eivät oikein ehdi saada lisäsyvyyttä tarinan edetessä. Ehkä Häkämiehellä ja Meriläisellä on suunnitelmissa jatko-osa, jossa heistä kuullaan lisää?
Dekkarille tyypillisesti tapahtumat etenevät nopeasti, eli pitkäveteisyydestä kirjaa ei voi moittia. Harmillisesti tekstiä leimaa hutiloinnin tuntu, aivan kuin hyvää aihiota ei olisi maltettu hioa valmiiksi asti.
Tämä saattaa toki johtua myös siitä, että kirjoittajia on kaksi, jolloin ilmaisutyylien yhteensovittamisen hankaluus näkyy lukijalle helposti viimeistelemättömyytenä. Aika ajoin vaikuttaa siltä, että teksti hakee rytmiään päälausevetoisen ilmaisun ja kuvailevan viipyilevyyden välillä.
Paljon olisi voinut korjata vielä editointivaiheessa: esimerkiksi kielioppivirheiden korjaamisesta ei paranisi tinkiä edes äänikirjojen kulta-aikana, jos tavoitteena on miellyttävä lukukokemus.
Helsingin Sanomat julkaisi kirjailijoista syyskuussa yhteishaastattelun, jossa romaania kuvailtiin eroottiseksi trilleriksi. Luokittelu vaikuttaa liioittelulta, koska erotiikka rajoittuu lähinnä ensimmäisen luvun seksikuvaukseen. Muutoin kirjasta on vaikea löytää eroottista latausta, jos aiheen mediaseksikkyyttä ei lasketa.
Nadia Paavola
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kiintoisa näkymä sotien välisen ajan Helsinkiin ja sen värikkäisiin kulttuuripiireihin – arviossa Tanna Elon Taru Minervasta
KIRJAT | Tanna Elo rakentaa romaaninsa päähenkilöistä Valmasta ja Paavosta hienovireiset ja uskottavat kuvaukset, lämmöllä.
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.
Esikoisromaani palaa koronakevääseen ja etätyösuositusten aikaan – arviossa Tuula Salovaaran Tuija-aidan vanki
KIRJAT | Romaanin pääjuonen herkullinen potentiaali hautautuu loputtomiin yksityiskohtiin, takaumiin ja sivujuoniin.