Kuvat: Teos
KIRJAT | Politiikan ammattilaisten yhteisromaanin aihe ei juuri ajankohtaisemmaksi voisi muuttua. Tarinaan on kirjoitettu mukaan niin ympäristönsuojelujärjestö kuin Ukrainan sotakin.
”Aika ajoin vaikuttaa siltä, että teksti hakee rytmiään päälausevetoisen ilmaisun ja kuvailevan viipyilevyyden välillä.”
ARVOSTELU
Rosa Meriläinen & Kari Häkämies: Epäpyhä liitto
- Teos, 2022.
- 318 sivua.
Täytyy sanoa, että odotukseni Rosa Meriläisen ja Kari Häkämiehen yhdessä kirjoittamalle dekkarille olivat korkealla. Kovaksi keitetyt politiikan ammattilaiset ovat ehtineet kumpikin julkaista useita kirjoja, ja erityisesti Häkämies tunnetaan rikoskirjallisuuden tekijänä. Pettymys oli suuri, kun yhteisromaani Epäpyhä liitto (Teos, 2022) ei lunastanut odotuksia.
Kirjan aihe ei juuri ajankohtaisemmaksi voisi muuttua. Valtion omistaman energiayhtiö Podex Powerin johto vaikuttaa sotkeutuneen hämäräperäisiin kuvioihin, joihin liittyy myös turvallisuuspoliittinen uhka. Tarinaan on kirjoitettu mukaan niin ympäristönsuojelujärjestö kuin Ukrainan sotakin – sekä tietysti ruumis.
Freelancer-toimittaja Timo Ruuti löytää itsensä tapahtumien keskipisteestä, kun saa nimettömältä lähteeltä vihiä energiayhtiön valtapeleistä. Kun konsernijohtaja murhataan, tapaus saa uusia kierroksia. Rikosta selvittää työtehtävissä vammautunut kokenut ylikomisario Sara Silas.
Henkilöhahmot esitellään romaanin alussa taitavin vedoin, mutta hahmot eivät oikein ehdi saada lisäsyvyyttä tarinan edetessä. Ehkä Häkämiehellä ja Meriläisellä on suunnitelmissa jatko-osa, jossa heistä kuullaan lisää?
Dekkarille tyypillisesti tapahtumat etenevät nopeasti, eli pitkäveteisyydestä kirjaa ei voi moittia. Harmillisesti tekstiä leimaa hutiloinnin tuntu, aivan kuin hyvää aihiota ei olisi maltettu hioa valmiiksi asti.
Tämä saattaa toki johtua myös siitä, että kirjoittajia on kaksi, jolloin ilmaisutyylien yhteensovittamisen hankaluus näkyy lukijalle helposti viimeistelemättömyytenä. Aika ajoin vaikuttaa siltä, että teksti hakee rytmiään päälausevetoisen ilmaisun ja kuvailevan viipyilevyyden välillä.
Paljon olisi voinut korjata vielä editointivaiheessa: esimerkiksi kielioppivirheiden korjaamisesta ei paranisi tinkiä edes äänikirjojen kulta-aikana, jos tavoitteena on miellyttävä lukukokemus.
Helsingin Sanomat julkaisi kirjailijoista syyskuussa yhteishaastattelun, jossa romaania kuvailtiin eroottiseksi trilleriksi. Luokittelu vaikuttaa liioittelulta, koska erotiikka rajoittuu lähinnä ensimmäisen luvun seksikuvaukseen. Muutoin kirjasta on vaikea löytää eroottista latausta, jos aiheen mediaseksikkyyttä ei lasketa.
Nadia Paavola
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
