Merenrantakaupungissa tapahtuu kummia – Thomas Taylorin Kammovarjo on vetävää seikkailukirjallisuutta

Kuvat: thomastaylor-author.com / WSOY

Suomessa julkaistaan monentasoista lasten- ja nuortenkirjallisuutta, ja käännöksinäkin kustantajilta tulee ulos sellaista tuubaa, että joskus miettii lukeeko näitä kukaan ennen kustannuspäätöstä. Voi olla ettei lue, jos kirjailijalla on sujuvapuheinen messuagentti.

Onneksi Thomas Taylorin kirjat ovat aivan toista maata kuin monet kököt, juonettomat, poukkoilevat ja väsyneenä raahustavat lastenkirjat.

Thomas Taylor sai heti koulun penkiltä valmistuttuaan kuvituskeikan, jossa hänen piti tehdä kansikuva tuiki tuntemattoman esikoiskirjailijan teokseen. Kirjailija oli J.K. Rowling ja teos Harry Potter ja viisasten kivi.

Taylorin ura lähti saman tien nousuun, mutta hän ei halunnut olla pelkkä kuvittaja. Taylor on tehnyt lasten kuvakirjoja, ja kirjoittanut ja kuvittanut omaa Aaveranta-sarjaansa.

* *

Haaveranta-nimisen (Cheerie-on-Sea) merenrantakaupungin ensimmäinen kirjain putoaa tavan takaa kaupungin kyltistä pois. ”Aaveranta” (Eerie-on-Sea) on kesäisin iloinen turistikaupunki, jossa riittää vilskettä ja ihmisiä, mutta kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat aina talvikauteen, jolloin kaupunki on hiljainen ja umpimielinen. Vanhassa kaupungissa on omat kertomuksensa ja uskomuksensa, ja meren syvyyksissä piileskelee mitä merkillisimpiä otuksia, uskokoon ken tahtoo.

Kaupungin paikannimet ja henkilöiden nimet (herra Nilviäinen, neiti Kraken, herra Mirilokki) viittaavat kaikki mereen ja luovat teokseen utuisen talvipäivän tunnelman, jossa kylmät aallot vyöryvät rantakiviin, pimeällä rannalla vaeltaa erikoisia tyyppejä ja jäinen viima puree luihin ja ytimiin vanhan kivikaupungin sokkeloisilla kujilla.

Kirjojen päähenkilö on hotelli Vanhan Nautiluksen löytötavaratoimiston nuori hoitaja Herbert Sitrus. Aisaparinaan hänellä on Orvokki Parma sekä kissa nimeltä Erwin, jolla on tapana lausua yllättävällä hetkellä jokin viisaus, vaikka eiväthän kissat osaa puhua, vai osaavatko?

* *

Taylorin kirjat ovat kepeästi ja hauskasti kirjoitettuja. Huumori ja kauhuainekset vuorottelevat, mutta kertomus ei äidy missään vaiheessa liian pelottavaksi. Kammovarjo (WSOY, 2021) on vetävä lasten- ja varhaisnuorten kauhutarina, jonka luvut päättyvät aina cliffhangeriin.

Kirjasarjan kolmannessa osassa Aaverantaan tupsahtaa taikuri nimeltä Caliastra, joka sanoo olevansa Herbien täti. Herbie ottaa ainoan elävän sukulaisensa ilolla ja hämmennyksellä vastaan, mutta Orvokki on sitä mieltä, että Caliastra on huijari. Asia on hienosti kirjoitettu, sillä edes aikuislukija ei pysty arvaamaan kumpi lapsista on oikeassa. Arvoitus pitää pihdeissään loppuratkaisuun saakka.

Aaveranta-sarjan aiemmat teokset ovat Malamanteri sekä Gargantis.

Petri Hänninen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua