Kuvat: Teos / Liisa Takala
KIRJAT | Matti Purasen teos luo ajankohtaisen katsauksen tekoälyn vaikutukseen moderniin sotaan ja kertoo, mitä eettisiä, oikeudellisia ja inhimillisiä kysymyksiä älykkäät asejärjestelmät nostavat esiin.
”Viimeistään Trumpin Yhdysvaltojen pommitukset Iraniin herättivät: älysota on täällä.”
ARVOSTELU

Matti Puranen: Älysota
- Teos, 2025.
- 432 sivua.
Viime sodissamme Mannerheim luotti sodanjohtamisessa kenraali Aksel Airoon siinä määrin, ettei päästänyt tätä edes lomille päämajasta Mikkelistä. Airo puolestaan nukkui yöpöydällään kiinalaisen filosofin Sun Tzun Sodankäynnin taito (Sunzi bingfa). Sun Tzun mielestä sodan strategiat ja taktiikat ovat tärkeitä, mutta sodan välttäminen ja ristiriitojen ratkaiseminen on vieläkin tärkeämpää, puhumattakaan tiedustelusta ja hämäämisestä.
Matti Puranen ei unohda toista suurta sotateoreetikkoa Carl von Clausewitziakaan. Hänen kuuluisa mietelmänsä sodasta on: ”Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin.” Sodankäynti on kaoottista, kompleksista ja kitkaista, jatkuvan satunnaisuuden alaista toimintaa, jota Clausewitz näki voitavan johtaa ainoastaan sotilaallisella ”neroudella”.
Herra meitä varjelkoon tuollaiselta neroudelta! Ei tarvitse kauaksi katsoa ja kysyä, minkälaiset nerot juuri tällä hetkellä johtavat iskuja siviiliväestöön, infrastruktuuriin, sotilaallisiin ja muunlaisiin kohteisiin päivästä päivään ja yöstä yöhön. Vai ovatko he niitä Sun Tzun peräämiä hyviä hämääjiä?
Puranen kirjaa Älysota-teoksessaan (Teos, 2025) sodankäynnin kehitystä ja sen liittymistä nykyteknologiaan hyvin perusteellisesti. Mutta kovin empaattinen hän ei ole sen paremmin kuin olivat hänen mainitsemansa sotateoreetikot. Tällä tarkoitan, että hän ei kuvaa sodan inhimillistä ja luontoa kohtaavaa tuhoa.
Kirja selostaa piinallisen tarkasti, miten maailma menee kohti kohti tekoälysovellusten asteittaisesta tunkeutumisesta miltei kaikille sodankäynnin ja Yhdysvaltojen ja Kiinan suurvaltakilpailun osa-alueille.
Tässä vaiheessa voikin kysyä, kuka on Matti Puranen. Hän on on apulaisprofessori Maanpuolustuskorkeakoulussa, erityisalanaan Kiinan ulkopolitiikka ja sotilasstrategia. Älysota-kirjaa varmaan luetaan lähiajat puolustusvoimissa. Se kiinnostaa varmasti sotahistoriasta ja sotatekniikasta innostuneita, reserviläispiireistä puhumattakaan.
Puranen on selvästi alan asiantuntija. Hän vyöryttää läpi kirjan kasvavan joukon nykysodankäynnin johtamiseen ja tiedusteluun liittyvä terminologiaa.
Kirjan lopussa on kattavat hakemistot loppuliitteistä henkilöihin. Sanastoon kylläkin olisi voinut lisätä enemmän termejä.
Jukka Kallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Runollinen romaani elämästä ja kuolemasta pikkukylässä – arviossa Malgorzata Lebdan Ahnaat
KIRJAT | Puolalaiskirjailija kantaa lukijaa lempeästi ja tarkkanäköisesti pitkin maaseutua, vaihtuvia vuodenaikoja, luonnon omavauhtista kulkua, sairautta ja kuolemaa.
Hajanaisia muistikuvia säästöpankkikriisistä – arviossa Häikiön ja Sinkon Suomen Säästöpankin tuho
KIRJAT | Teoksesta välittyy kuva säästöpankkiryhmästä uhrina, mikä on varsin kaukana historiallisesta totuudesta. Lähdeluettelon kapeus johtaa eräänlaiseen historiattomuuteen.
Rautanyrkki paperilla – Carl von Clausewitzin Sodankäynnistä opettaa yhä sodan dynamiikkaa
KIRJAT | ”Tähän mennessä kukaan ei ole kyennyt tarjoamaan Clausewitzia vakaampaa teoreettista perustaa yrityksille ymmärtää sotaa”, Ilmari Käihkö kirjoittaa johdannossa.
Hämmentävä ensiromaani – arviossa Antti Arvajan Jotain virheistäni
KIRJAT | Antti Arvajan esikoisromaani Jotain virheistäni on hämmentävä teos, joka ei pysy uskollisena aloittamilleen aiheille.




