Kuva: markuspantsar.fi / Vastapaino
KIRJAT | Jalkapallon edellisiä MM-kisoja ja sen finaalia muisteleva kirja katsoo myös tulevaan Pohjois-Amerikan turnaukseen.
”Tänä vuonna jalkapallo konkretisoi elämän uutta arvoituksellisuutta. Trumpin nykivällä ja kääntyilevällä aikakaudella kaikki on mahdollista.”
ARVOSTELU
Markus Pantsar: Jalkapallon MM-kisojen kaikkien aikojen finaali
- Vastapaino, 2026.
- 91 sivua.
Jalkapallo on historiatietoisempi kuin mikään toinen suomalaisten tuntema urheilulaji. Kaksi harrastajaa pystyy muistelemaan menneitä pelejä ja erityisesti MM-kisoja vaikkapa aamuun saakka.
Näin joka neljäs vuosi on maailman suurin urheilutapahtuma, tällä kertaa Pohjois-Amerikassa pidettävät jalkapallon maailmanmestaruuskisat.
Markus Pantsarin Jalkapallon MM-kisojen kaikkien aikojen finaali (Vastapaino, 2026) on täydennystä hänen edelliselle kirjalleen Jalkapallon MM-kisojen suurimmat ottelut. Uutukaisessaan hän käy läpi edellisten kisojen loppuottelun, jossa olivat vastakkain Ranska ja mestariksi selvinnyt Argentiina.
Pantsarin arvio viime finaalin arvosta voi hyvin pitää paikkansa. Vastaavaa dramatiikkaa joutuu hakemaan kuudenkymmenen vuoden takaa, kun finaalissa olivat Englanti ja Länsi-Saksa. Englannin kolmannesta maalista väitellään yhä, vaikka yleisimmän kannan mukaan pallo ei koskaan mennyt maaliin saakka. Toinen ikimuistoinen finaali on vuodelta 1970, kun voittajaksi tuli Brasilia kenties kaikkien aikojen parhaalla jalkapallojoukkueella.
Viime kisoista Pantsar käy läpi sekä Argentiinan että Ranskan loppuotteluun johtaneet tiet. Draamaa oli esimerkiksi siinä, että Argentiina hävisi ensimmäisen pelinsä Saudi-Arabialle.
Parhaimmillaan jalkapallo on katsottuna eikä jälkikäteen selostettuna. Niinpä finaalia muisteleva voi hakeutua Pantsarin kuvauksen jälkeen finaalivideon äärelle, jota voi katsoa netistä.
* *
Albert Camus on sanonut, että kaiken ihmisen moraalista ja velvollisuuksista oppimansa hän on omaksunut jalkapallosta. Camus’n kokemusta ei tarvitse epäillä, mutta filosofisesta näkökulmasta jalkapalloa on tulkittu melko vähän.
Arvostettujenkin valmentajien haastattelut ovat yleensä tyhjää jorinaa, jonka sisältönä on hokemia ”meidän on oltava huolellisempia” tai ”peli ratkesi yksittäisiin virheisiin”.
Latteuteen liittyvää perusongelmaa Pantsar paikkaa kirjoittamalla menneiden Qatarin kisojen moraalisista ongelmista. Niissä onkin tutkimista. Jalkapallokisojen järjestäminen Qatarissa on yhtä järjetöntä kuin syöksylasku Hollannissa.
Kisapaikan valinta lienee ollut korruption maksimaalinen huipentuma. Kisat olivat ekologista hulluutta, ja eniten on puhuttu kuolleista siirtotyöläisistä.
Pantsar kirjaa tämän kaiken järjettömyyden, mutta hänkään ei sano aiheesta mitään uutta. Kaikkia totuuksia ei ole paljastettu. Kertauksena ja muistutuksena teksti tietysti toimii.
* *
Kesäkuun alussa spekuloidaan kiivaasti tulevaa voittajaa, tai enintään se on Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA, joka on kasvattanut kisat melkein maapalloa suuremmiksi. Ottelutulosten veikkaaminen on epäkiitollista kirjoitettavaa, koska kisojen jälkeen juuri kukaan ei pääse kehumaan sillä, että aavisti kaiken oikein.
Voittajankin tie kulkee monien yllätysten ja sattumien kautta. Pallo pomppii niin kuin pomppii. Tolppalaukaus menee maaliin tai ei mene sen mukaan, osuuko pallo yhden sentin vasemmalle vai oikealle. Tämän yhden sentin perusteella rakennetaan otsikoita ja luodaan sankareita.
Pantsar on kiinnostavimmillaan kirjoittaessaan tulevien kisojen taustasta ja oheisista. Tänä vuonna jalkapallo konkretisoi elämän uutta arvoituksellisuutta. Trumpin nykivällä ja kääntyilevällä aikakaudella kaikki on mahdollista.
Arto Köykkä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Rikkaasti kuvitettu kasvutarina – arviossa Taru Kumara-Moision ja Rimma Erkon Kaislankuiske
KIRJAT | Kaislankuiske on ajankohtainen, informatiivinen, hellyttävä, hauska, oivaltava ja tunnetaitoja opettava lastenkirja.
Waltarin tunne-elämän kriisit heijastuivat klassikkokirjan hahmoihin – arviossa Panu Rajalan Sinuhen synty
KIRJAT | Sinuhen synty on peräti 45. Panu Rajalan teos. Mika Waltarin lisäksi Rajala on tutkinut monia muitakin kotimaisen kirjallisuuden mestareita, kuten Sillanpäätä, Leinoa, Kiantoa ja Meriluotoa.
Markku Henrikssonin Yhdysvallat on toista maata -teos on valitettavan ajankohtainen
KIRJAT | Harva on se hetki, jolloin Yhdysvallat ja sen nykyinen johto eivät ole uutisvyöryssä. Toisaalta tämä demokratia täytti hiljattain peräti 250 vuotta.
Tarina rivien välistä – arviossa Marjo Katriina Saarisen Poispyyhityt rivit
KIRJAT | Poispyyhityt rivit vie matkalle Riikaan etsimään isomummun tarinaa, mutta muuttuu kolmen taiteilijan ihmissuhdevyyhdiksi ja älykkääksi kirjallisuuspohdinnaksi.