Kuvat: Art House / Veikko Somerpuro
KIRJAT | Harva on se hetki, jolloin Yhdysvallat ja sen nykyinen johto eivät ole uutisvyöryssä. Toisaalta tämä demokratia täytti hiljattain peräti 250 vuotta.
”Henrikssonin teoksen suurin ansio on, että se opettaa tarkastelemaan Yhdysvaltoja 50 osavaltion liittona, eikä yhtenä könttänä.”
ARVOSTELU
Markku Henriksson: Yhdysvallat on toista maata
- Art House, 2026.
- 260 sivua.
Yhdysvallat on maailman vanhin yhtäjaksoisesti samalla perustuslailla toiminut tasavalta ja liittovaltio. Sen perustuslaki tuli voimaan vuonna 1789 ja se on edelleen voimassa – tosin siihen on tehty lisäyksiä eli perustuslain muutoksia.
Markku Henriksson on Pohjois-Amerikan tutkija. Hän on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain-tutkimuksen McDonnell-Douglas-professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti.
Henriksson hehkutti Yle Radio 1:n ohjelmassa Kalle Haatasen vieraana (3.7.2026) oikeutetusti sitä, että Yhdysvallat on pysynyt demokratiana koko sen ajan, kun Euroopassa on nähty monenlaisia tyrannioita ja autoritaarisia johtajia hirmuisin seurauksin. Ja edelleen Euroopassa on valtioita, jotka ovat kaikkea muuta kuin demokratioita.
Henrikssonin Yhdysvallat on toista maata -teoksen (Art House, 2026) suurin ansio on, että se opettaa tarkastelemaan Yhdysvaltoja 50 osavaltion liittona, eikä yhtenä könttänä, kuten meillä suomalaisilla kenties on tapana. Ehkä se johtuu siitä, että ”United States of America” käännetään suomeksi muotoon Yhdysvallat, kun oikeampi ja valtiota tarkemmin kuvaava nimitys olisi suora käännös ”Amerikan yhdistyneet valtiot”.
Sana yhdistyneet korostaa, että maa muodostui alun perin useista valtioista (osavaltioista), jotka liittyivät yhteen liittovaltioksi. Lisäksi valtio viittaa siihen, että osavaltioilla on edelleen oma perustuslakinsa, lainsäädäntövaltansa ja laaja itsehallintonsa. Osavaltioilla on omat armeijansakin, kansalliskaartit, Henriksson korostaa. Monet osavaltiot noudattavat myös esimerkiksi omaa terveydenhoitojärjestelmäänsä, eivätkä siten ole nykyisen kiistellyn terveysministerin Robert F. Kennedy Jr:in johtaman liittovaltion terveysministeriön alaisia.
Yhdysvallat ei oikeudellisesti ole itsenäisten valtioiden liitto (konfederaatio), vaan liittovaltio (federaatio). Konfederaatiossa jäsenvaltiot säilyttävät täyden suvereniteettinsa ja voivat yleensä erota liitosta. Mutkat suoraksi venyttäen Euroopan Unionia voidaan kutsua konfederaatioksi. Sveitsin nimi on latinaksi Confoederatio Helvetica, mistä tulee lyhenne CH. Maa oli konfederaatio, mutta vuoden 1848 perustuslain jälkeen siitä tuli käytännössä federaatio.
Yhdysvalloissa suvereniteetti jakautuu liittovaltion ja osavaltioiden kesken. Osavaltiot eivät voi yksipuolisesti erota liitosta, mikä vahvistui erityisesti Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen.
Pitkään on voinut ihmetellä, miksi mediassa ja ihmisten keskusteluissa suorastaan solvataan Amerikan yhdistyneiden valtioiden nykypolitiikkaa ja erityisesti retoriikkaa. Pitäisi muistaa, että Eurooppa on toisen maailmansodan jälkeen ollut vapaamatkustaja ja hyötynyt huomattavasti Amerikan monipuolisesta tuesta. Vapaamatkustajuus on noussut poikkeuksellisen vahvaan asemaan nykyisessä republikaanisessa ja Trumpin johtamassa turvallisuuspoliitikassa.
Markku Henriksson korostaa, että Yhdysvaltoja ei voi ymmärtää vain presidentin tai Washingtonin kautta, vaan maan historiaa, taloutta ja liittovaltioluonnetta tarkastelemalla. Hän myös vahvistaa, että Yhdysvalloissa on jo pitkään esiintynyt ajatus, jonka mukaan Eurooppa on hyötynyt Yhdysvaltain turvallisuustakuista enemmän kuin on osallistunut niiden kustannuksiin. Tämä ajattelu ei ole syntynyt vasta Trumpin myötä, vaan sillä on pidempi historia erityisesti konservatiivien keskuudessa ja osassa republikaanista politiikkaa.
Jukka Kallio
Kirjoittaja on saanut kritiikkien kirjoittamiseen Suomen tietokirjailijat ry:n apurahan.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Jaakko Yli-Juonikkaan Vaurioituneiden aivojen painajaiset sisältää esseitä hämärän rajamailta
KIRJAT | Kirjailijan ensimmäinen esseekokoelma sisältää tunnistettavan äänen mutta pakenee määrittelyjä.
Kuolemaa ja kummitustarinoita – arviossa Marianna Karttusen Karjalaista kalmanväkeä
KIRJAT | Ovatko kalmanväen mätänevät ruumiit toimineet esikuvina kauhuelokuvien zombie-hahmoille?
Niina Holopaisen maaginen realismi pysyy kasassa ja lumoaa vaikka enemmänkin sitä olisi saanut olla – arviossa Graniittijalka
KIRJAT | Satavuotias rintamamiestalo kertoo selviytyjänaisten tarinaa. Graniittijalka tarjoilee yllätyksiä ja synkkyyttä, mutta myös toiveikkuutta.
Arttu Tuomisen tarinoissa selviytyminen näyttää olevan sattumaa – arviossa Kide-trilogian toinen osa Hydra
KIRJAT | Arttu Tuomisen teokset ovat kotimaiseksi jännityskirjallisuudeksi harvinaisen vauhdikkaita; hän ei kirjoita suomalaisista keskivertorikoksista.