Kun työkeikka menee pahemman kerran pieleen – arviossa Ruth Waren Nollapäivä

Kuvat: Ollie Grove / Otava

Itä-Sussexin Lewesissä Englannissa vuonna 1977 syntynyt jännityskirjailija Ruth Ware on saanut psykologisine trillereineen nimeä jopa seuraavana Agatha Christienä. Erojakin kahden kirjailijan väliltä löytyy. Siinä missä Christien oman aikansa kuva sukelsi perusbrittiläisiin kartanomysteereihin eläköityneine eversteineen ja stereotyyppisine palveluskuntineen, liikkuu Ware vaihtelevasti nykymaailman ympäristöissä.

Vielä suurempi ero kirjailijoiden teosten välillä on se, ettei Ware pidä uskottavana rikosmysteerien osumista samojen päähenkilöiden kohdalle yhä uudelleen vaan luo jokaiseen kirjaansa uuden päähenkilön. Niinpä Waren kirjat eivät luo tuttua tarinaperhettä, mutta eivät myöskään lukittaudu edellisten tarinoiden käänteisiin.

Nollapäivä (suom. Elina Koskelin; Otava, 2024) kertoo pen-testauksia eli yritysten turvallisuuskartoituksia tekevästä pariskunnasta Jacintha Crossista ja Gabriel Medwaystä eli Jackistä ja Gabestä. Jack hoitaa fyysisen puolen ja Gabe hakkeroi ja ohjaa vaimoaan korvanapilla kuin Mission Impossiblessa konsanaan. Jackin tuorein turvajärjestelmien haastaminen aloittaakin kirjan kuin eturivin agenttitoimintaseikkailussa.

Totuus ei kuitenkaan ole ihan yhtä vauhdikas, vaikkakin ihan yhtä lailla hiuskarvan varassa. Poliisiasemareissun kautta kotiin saavuttuaan Jack löytää miehensä murhattuna, ja poliisin selvitystyön perusteella syyttävä sormi osoittaisi Jackin itsensä suuntaan. Sitkeä sankarimme on kuitenkin syytön ja päättää itse ottaa miehensä surmaajan kiinni, kun kerran poliisi tyytyy yksinkertaisempaan selitykseen.

Niinpä Jack saa peräänsä niin poliisit kuin mahdollisesti murhaajankin. Yksinäisen matkan varrella Jackille selviää, keneen pariskunnan lähipiiristä hän voi oikeasti luottaa ja keneen ei. Moninaisten käänteiden ja läheltä piti -tilanteiden jälkeen pahasti loukkaantunut Jack saa viimeisillä voimillaan kerättyä todisteet puhdistaakseen nimensä ja saattaakseen syyllisen käpälälautaan.

* *

Ware onnistuu hienosti rakentamaan uskottavan sankarin, jonka tärkein erityistaito on hyvä havainnointikyky ja joka joutuu selviytymään elämänsä pahimmasta tehtävästä ilman taustaresursseja. Kovasta fyysisestä kunnostakaan ei ole pidemmän päälle etua, kun Jack saa aitaa ylittäessään kunnon reiän nahkaansa.

Pienikokoisesta ja sitkeästä Jackista kasvaa kirjassa nopeasti Stieg Larssonin Lisbeth Salanderin kaltainen selviytyjä, vaikkei hänen elämänsä olekaan ihan yhtä raadollista eikä vastassa ole sentään valtion salainen poliisi. Samalla Jackin arkisempi tavallisuus viehättää – hän ei ole Salanderin kaltainen erityistapaus tai superihminen.

Paljon Waren taidosta kertoo se, kuinka kiehtovia hahmoja hän osaa rakentaa kerta toisensa jälkeen. Nollapäivä onnistuu hienosti pitämään loppuun asti kiinni huohottavasta jännitteestään, verkon kiristyessä ympärillä ja voimien kuluessa loppuun. Erinomainen trilleri.

Ilkka Valpasvuo

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua