Kuvat: Like / Anna-Liisa Nikus
KIRJAT | Inga Maggan kolmas romaani on parhaimmillaan liikkuessaan pohjoisen erämaissa ja seuratessaan päähenkilöidensä perhe-elämää Rovaniemellä.
”Välillä toivon, että kirja vain jatkuisi ja jatkuisi.”
ARVOSTELU

Inga Magga: Näkymätöntä kultaa
- Like, 2026.
- 300 sivua.
Asser etsii lähes pakonomaisesti kultaa ja saa siinä sivussa erämaiden ja pohjoisen yksinäisyyttä. Ei ole ihan varma, kumpi on hänelle tärkeämpää.
Mirjam tuntuu hyväksyvän miehensä kullankaivuumatkat, mutta on hänellä omakin elämä, josta ei pidä meteliä.
Molempien salat tulevat esiin vähitellen.
Lapsia on kaksi, Rim ja Ringo, molempien nimillä on oma hauska tarinansa. Pienen perheen odottaessa toista lasta Asser kipuili sen kanssa, saako tästä toivoa tervettä, tai sellaista, joka kehittyisi samaan aikaan ja samalla tavalla muiden lasten kanssa.
Näkymätöntä kultaa (Like, 2026) kertoo perheen tarinaa 1960-luvulta lähes meidän päiviimme asti. Perhe ei tarkoita pelkästään äitejä, isiä ja lapsia, vaan on laajempi käsite. Huolehditaan niistä, jotka jäävät yksin.
Näkymätöntä kultaa on parhaimmillaan liikkuessaan pohjoisen erämaissa Asserin kanssa ja seuratessaan tämän ja Mirjamin perhe-elämää Rovaniemellä.
Henkilökuvaukset antavat ihmisilleen kasvot ja äänen, he tuntuvat todellisilta ja heidän elämäänsä seuraa mielellään. Välillä toivon, että kirja vain jatkuisi ja jatkuisi.
Sen sijaan Mirjamin ja Asserin puolisalaisuudet ihmissuhteissa ja elämäntapahtumissa jäävät lukijalle melko hämäriksi; enemmänkin ne rikkovat kokonaisuutta kuin antavat sille jotakin. Kaikki se, mikä tapahtuu avoimesti ja auki kerrottuna tempaa mukaansa, muu harmittavasti vain hämmentää.
Näkymätöntä kultaa on Inga Maggan kolmas romaani.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Suomalaisen runouden ihmeaikuinen Ilpo Tiihonen on saanut ehdottomasti ansaitun elämäkerran
KIRJAT | Pirkko Vekkelin erinomainen teos Mies, leikki ja ikävä avaa Suomen kolmanneksi parhaan runoilijan tarinaa.
Historia tulee eläväksi ja esitettäväksi – arviossa Lars Huldénin Kajaaninlinna 1636
KIRJAT | Tuomo Holopaisen ja Jaakko Salemaan suomentama Kajaaninlinna 1636 on yksi suomenruotsalaisen nykyrunoilijan Lars Huldénin vähemmän tunnettuista teoksista.
Polkuja on paljon, mutta riittääkö patikoijalle enää polttopuita? Arviossa neljä opasta päiväretkeilijöille
KIRJAT | Retkeilyn suosio tuottaa kirjoja, joissa reitit on esitelty huolella ja kiinnostavasti, mutta toisiin on ahdettu turhaa tavaraa.
Veri ei kaipaa varjoja – Agatha Christien Surma suviyössä hylkää nordic noirin synkkyyden
KIRJAT | Pokkarina julkaistu novellikokoelma on klassinen, englantilaisen rikoskirjallisuuden taidonnäyte, jossa korostuvat älyllinen päättely sekä arvoituksen ratkaisijan rooli.




