Kertovan journalismin gurut jakavat oppejaan – arviossa Feature!

18.01.2023
Reetta Raty Tuomas Kaseva ja Olli Seuri kuva Heli Sorjonen

Räty, Kaseva & Seuri. Kuva: Heli Sorjonen

KIRJAT | Artikkelikokoelma opastaa kunnianhimoiseen kirjoittamiseen. Innostava teos osoittaa myös, miksi syvällinen journalismi on yhä tärkeää.

”Laadukas featurejuttu on kaiken nopean vastakohta. Sitä tehdään hitaasti, se palkitsee hitaasti. Se vaatii aina vaivaa ja aikaa.”

ARVOSTELU

5 out of 5 stars

Tuomas Kaseva, Reetta Räty & Olli Seuri (toim.): Feature! – Kirjoittamisen mestarikurssi

  • Teos, 2022.
  • 287 sivua.
Osta kirja tai kuuntele sitä ääni­kirja­palveluista, tuet samalla Kulttuuri­toimitusta!
Adlibris BookBeat Nextory Storytel

Paras tapa oppia kirjoittamaan on kirjoittaminen. Mutta jos kirjoittaa tyhjiössä, tyhmenee. Siksi vähintään yhtä tärkeää kuin kirjoittaminen on toisilta kirjoittajilta oppiminen. Hyvä kirjoittaja on nälkäinen paitsi oman tekstinsä myös toisten tekstien äärellä.

Tuomas Kasevan, Reetta Rädyn ja Olli Seurin toimittama Feature! – Kirjoittamisen mestarikurssi (Teos, 2022) muistuttaa, miten innostavaa ja uusia näkökulmia avaavaa teksteistä keskusteleminen ja niiden kanssa peuhaaminen voi olla. Kirjan ytimessä on ajatus loputtomasta uteliaisuudesta. Hyvä featuretoimittaja lähestyy uteliaasti niin maailmaa kuin tekstejäkin. Luettuaan hyvän jutun, hän pysähtyy ja kysyy: Miten tämä on tehty?

Feature!-kirjassa loistavan featurejutun anatomiaa ruotii vaikuttava tekijäjoukko. Kasevan, Rädyn ja Seurin lisäksi omia tärkeimpiä oppejaan ja omien juttujensa syntyprosesseja jakavat Ulla Ahvenniemi, Touko Hujanen, Elina Järvinen, Ilkka Karisto, Jaakko Lyytinen, Lauri Malkavaara, Tommi Nieminen, Anu Nousiainen, Emma-Leena Ovaskainen, Katriina Pajari, Sonja Saarikoski, Virpi Salmi ja Anu Silfverberg. Tiiviitä täsmävinkkejä antavat myös Annaleena Jalava, Juhani Karila, Niko Kettunen, Matti Kuusela, Anni Pasanen, Sanna Sommers sekä Ville Tietäväinen.

Kirja vastaa kolmeen isoon kysymykseen: mitä, miten ja miksi?

Mitä feature on?

Esipuheessaan kirjan toimittajat määrittelevät featuren ”kertovaksi, syventäväksi ja elämykselliseksi journalismiksi”. Omassa artikkelissaan Reetta Räty vertaa featurea uutisiin:

”Uutisen peruskauraa on asia. Feature tunnistaa myös tunteen. – – Uutiset tarjoavat tietoa. Feature pyrkii kohti ymmärrystä.” (s. 12)

Sellaiset sanat kuin tulkitseva ja taustoittava tuntuvat olennaisilta. Myös tonkiminen: featuretoimittaja kaivaa aina vähän syvemmältä. Hän katsoo ohi, pikkuisen sivuun – sinne, minne muut eivät tajua tai ehdi katsoa. Eksyminen on hänelle lahja.

”Feature” on tuntunut minusta aiemmin jotenkin hähmäiseltä termiltä, josta on ollut vaikea saada otetta. Luettuani tämän kirjan ote on pitävämpi. Ajattelen nyt ainakin näin: Kunnianhimoinen feature on ihmettelemistä ja kyseenalaistamista. Se syntyy paneutumisesta, tiedonjanosta, kokeilemisesta ja sinnikkyydestä. Se luottaa siihen, että ihmiset haluavat tietää ja ymmärtää, eläytyä, päästä lähemmäs. Ilman tarkkaa ja taidokasta (narratiivista) kirjoittamista ei olisi featurea.

Miten hyvä featurejuttu tehdään?

Feature! on ensisijaisesti opaskirja featuren kirjoittamiseen, joten kysymykseen miten se paneutuu laajasti. Kirja koostuu artikkeleista, joissa kukin kirjoittaja vastaa johonkin tarkemmin rajattuun miten-kysymykseen.

Esimerkiksi Tommi Nieminen paljastaa omassa artikkelissaan, miten merkityksellistä tietoa hankitaan. Ilkka Karisto pohtii jutun rakennetta ja Elina Järvinen aiheen rajaamista. Tuomas Kaseva avaa editoinnin saloja, Ulla Ahvenniemi kertoo, miten kirjoitetaan vetävä henkilöjuttu.

Reportaaseihin erikoistunut toimittaja Katriina Pajari paneutuu erinomaisessa artikkelissaan läsnäoloon: millä keinoilla juttuun saa rakennettua tunteen kuin lukija olisi itse läsnä jutun tapahtumapaikalla? Pajari kertoo käytännönläheisesti, miten hän työskentelee reportaasimatkoillaan. Yksityiskohdat ovat tiheän featurejutun ydintä:

”Olen lukemattomia kertoja tuntenut kirjoitusvaiheessa kiitollisuutta oudontuntuisista muistiinpanoistani. Mitään ei voi keksiä jälkeenpäin, joten keikalla kirjaan usein ylös järjettömältä vaikuttavia asioita, joita en todennäköisesti edes käytä jutussani. Lasken ohimennen, montako askelta portilta on kotiovelle. Kokeilen, jääkö seinästä tikkuja käteen. Nuuhkaisen sohvan selkänojaa. Tunnustelen, onko lasinen ikkunaruutu sormenpäihin viileä, jos ulkona on yli 40 astetta.” (s. 95)

Anu Silfverbergin älykäs ja hauska artikkeli lähtee liikkeelle kliseisestä kysymyksestä ”miten löytää oma ääni?”. Kirjoittajan äänen sijaan Silfverberg päätyy kuitenkin käsittelemään kertojan ääntä, mikä onkin paljon kiinnostavampi aihe. Miten valita oikea kertoja juuri tälle tekstille?

Feature!-kirjan artikkelit avaavat featurejournalismin eri puolia todella kattavasti. Viimeisessä osiossa kurkistetaan myös featuren sovellutuksiin: miten featuren opit toimivat kuvareportaasissa, mobiilissa, audiona tai livenä lavalla?

Miksi featurea kannattaa tehdä?

Lopuksi se kaikkein tärkein kysymys. Miksi? Kysymys lävistää koko kirjan, vaikka sitä ei otsikoihin nostetakaan.

Meidän aikamme on levottomuuden, pikavoittojen ja klikkiotsikoiden aikaa. Hidas, syvällinen journalismi ei sovi alkuunkaan tähän ”enemmän, helpommalla ja halvemmalla” -kuvioon. Laadukas featurejuttu on kaiken nopean vastakohta. Sitä tehdään hitaasti, se palkitsee hitaasti. Se vaatii aina vaivaa ja aikaa.

Mutta juuri siksi se on ensiarvoisen tärkeää.

Ihminen tarvitsee yhä paikan, jossa pysähtyä, keskittyä, oppia rauhassa uusia asioita. Maailma tarvitsee sitä. Sonja Saarikoski huomauttaa artikkelissaan, että selvästikään pelkät kliiniset uutiset tai tutkimustulokset eivät riitä siihen, että ihminen heräisi.

”Tutkittua tietoa ilmastonmuutoksen peruuttamattomista vaikutuksista on ollut saatavilla kymmeniä vuosia. Siitä huolimatta uutisoinnissa korostuivat pitkään yksittäiset metsäpalot ja jäävuorenirtoamiset, eikä kirjoittamisen tapa ole useinkaan kehottanut lukijaa asettumaan osallisen asemaan. – – On syytä kysyä: näyttäisikö maailma toisenlaiselta, jos ilmastonmuutoksesta olisi kerrottu eri tavalla?” (s. 221–222)

Kirjan kirjoittajat puhuvat laadukkaasta featurekirjoittamisesta niin painokkaasti, intohimoisesti ja suurella rakkaudella, että välillä melkein herkistyn. Kirjan ulkoasu on pelkistetty, värejä tai kuvia ei ole. Kun teksti on hyvää, se voi yhä riittää. Ja se riittää.

Suosittelen kaikille kirjoittajille.

Maisku Myllymäki

featurekansikuva

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua