Kätevät känsäkourat tekivät lauluja, joita soitetaan vieläkin – Hannu Linkolan teos kertoo Kasevasta kaiken tarpeellisen

Kaseva tammikuussa 1982. Kuva: Jouko Järvisen kotialbumi

Kaseva-yhtye syntyi virallisesti vuonna 1974. Aikaisemmin pojat olivat soittaneet yhdessä tai erikseen lukemattomissa yhtyeissä. He nimittivät itseään känsäkouriksi, koska olivat ammatiltaan konelatoja, autopeltiseppä, sekatyömies ja kaksi kirjanpitäjää.

Soittaminen oli kaiken vapaa-ajan vievä intohimo. Kasevaa verrattiin usein muihin tamperelaisiin yhtyeisiin, joiden musiikki oli huomattavasti yksinkertaisempaa, vaikka noissa muissa porukoissa soitti jopa akateemisesti koulutettua porukkaa

1970-luvun musiikissa oli kaikuja 1960-luvun popyhtyeistä, jotka soittivat peruspoppia ja kertoivat tarinoita rakkaudesta. Kasevan soittajien selkeä esikuva oli The Beatles – stemmalaulantaa ja hyvin sovitettuja kokonaisuuksia.

Jokainen Kasevan soittaja oli muusikko jo ennen yhtyeen perustamista. He esiintyivät rock- ja popyhtyeissä ja säestivät yhdessä ja erikseen 1960-luvun iskelmä- ja poptähtiä.

Kiitos noiden kokemusten ja lahjakkuuden yhtyeessä osattiin säveltää, soittaa ja sanoittaa. Asko Raivion ja Mikko Jokelan sävelkulut olivat tunnelmallisia ja kauniita, sanoitukset rankkojakin tarinoita elämästä. Yhtyeen musiikkia luokiteltiin folkiksi, folkrockiksi tai poprockiksi.

Kasevan tuotanto sisältää vain 43 sävelmää. Se on huomattavasti pienempi kuin monilla aikakauden levyttäneillä yhtyeillä. Tähän voi lisätä vanhan viisauden: ei se määrä vaan se laatu.

Kaikki alkaa Tampereen puutalojen, tehdastyöläisten ja keskiluokan kaupunginosista, joissa suurin osa Kasevan pojista lapsena ja nuorena asui. Mikko Jokela oli liian nuori pelaamaan pihalla killiä, joten hän istui sisällä ja soitti ikkuna auki levyjä. Jos Mikko soitti jazzia, pihalla pelaava porukka pyysi vaihtamaan sen suomalaisiin laulajiin, kuten Olavi Virtaan ja Tapio Rautavaaraan.

Jokelan veljesten, Mikon ja rumpali Nilsin, äiti oli Pohjanmaalta ja isä Pirkanmaalta. Jokeloille syntyi kaikkiaan 9 lasta. Mikon lapsuus oli hyvä.

Asko Raivion perhe eli keskiluokkaisesti ja pärjäsi taloudellisesti paremmin, isä oli johtaja. Ongelmat olivat kuitenkin suuria, niin äidin alkoholismi kuin isän puhumattomuus. Isosisko Aila huolehti Askosta koko tämän lapsuuden.

Kitaristi Tapio Rauma syntyi Kaustisella, mutta muutti jo nuorena Tampereelle isän töiden perässä. Isä Rauma soitti pelimannimusiikkia paikallisissa kansanmusiikkipoppoissa.

Basisti Jouko Järvinen syntyi Luopioisissa, mutta muutti Tampereelle jo parivuotiaana.

Kaikkien Kasevan alkuperäisten jäsenten musikaalisuus huomattiin jo kouluaikana.

Kaseva vuonna 1976 Iltatähti-ohjelman kuvauksissa. Kuva: Reijo Viitanen

* *

Mikko Jokelan ja Asko Raivion säveltämät ja sanoittamat kappaleet olivat alun perin englanninkielisiä. Love Recordsin Atte Blom sai Kasevan demonauhan innostui vielä silloin vielä nimettömän yhtyeen musiikista. Love Recordsin keksi ensimmäisen levyn julkaisijaksi toimittaja Kalle Pursiainen. Blomin pyynnöstä pojat käänsivät kappaleensa, ensin pitkin hampain, sanasta sanaan suomeksi ja onnistuivat sovittamaan tarinat alkuperäiseen sanomaan.

Ensimmäinen levy Silloin kun ilmestyi vuonna 1974. Måns Groundstroem tuotti, tosin hänen roolinsa jäi pieneksi Mikko Jokelan toimiessa topakasti levyn varsinaisena tuottajana.

Levyn valmistuttua Jokelan veljesten sisko Britta löysi Nykysuomen sanakirjasta sanan ”kaseva”, joka tarkoittaa kätevää. Ensin nimi oli ”Caseva” mutta se kääntyi pian ymmärrettävämpään suomenkieliseen muotoon.

Silloin kun -levylle Kaseva teki muun muassa kappaleet Tyhjää, Vanha mies ja Striptease tanssija, kaikki hittejä silloin ja radiokanavien vakiosoitettavia yhä. Paljon soitettuja ovat myös seuraavaksi ilmestyneen, Otto Donnerin tuottaman Kun maailma elää -levyn (1976) kappaleet. Kolmas albumi Meidän huoneessa ilmestyi vasta vuonna 1982.

Kasevalla oli treenikämppiä eri paikoissa Tampereella, ja usein yhtye soitti myös Jokelan veljesten vuokraamassa maatilalla Lempäälässä, jossa yhtye sai olla rauhassa ja kappaleita syntyi. Pitkät harjoitusajat toki johtivat joskus pieniin katastrofeihin, joihin alkoholillakin oli osuutta.

Keikoilla Kaseva oli luotettava. Koreografiaa ei ollut, mutta ei sitä tarvittukaan. Alussa yhtye soitti paljon Beatlesia ja muita lainakappaleita, mutta vähitellen niiden tilalle alkoi tulla omaa tuotantoa. Bändi soi livenä yhtä hyvin kuin levyillä. Keikkoja ja konsertteja riitti ja vähitellen tilillä alkoi näkyä tuloja.

Hannu Linkola ja kirjan kansi. Kuvat: S&S

Hannu Linkolan Kaseva – jykeen kiven lämpö (S&S, 2024) on tarkka kertomus nuorten miesten innosta, tahdosta ja taidoista kokonaisvaltaiseen musiikin tekemisen suhteen. Kasevan ajatus oli suunnitella kappaleet niin valmiiksi, ettei niitä tarvitsisi enää muokata levyttäessä. Ajatus toimi, kunnes musiikin tekeminen ja esittäminen kävi vaikeammaksi ongelmien kasaantuessa alkoholin ja parisuhteiden kierteessä.

Asko Raivio hukkui vuonna 1989 ja Tapio Rauma kuoli 2019. Yhtye aloitti keikkailun uudelleen 2000-luvun alussa. Alkuperäisistä soittajista keikkakokoonpanossa ovat nykyään mukana Nils Jokela ja Jouko Järvinen (bassokitara).

Jokaisella 1970-luvun nuorella ja aikuisella on mielipide Kasevan musiikista. Usein puhutaan siitä, miten hyvin se on kestänyt aikaa. Kasevan musiikkia oli ja on helppo kuunnella, tanssia ja nauttia.

Kirja on täynnä tietoa, joka selittää yhtyeestä oleellisen. Se on malliesimerkki hyvin ja kattavasti kerrotusta tarinasta, joka alkaa aivan alusta, lapsuudesta, ja etenee yhtyeen päätökseen lopettaa ja edelleen uuteen alkuun.

Jokainen Kasevan jäsen osasi oikeasti soittaa. Sävelten ja sanoitusten harmonia on soittajien oivalluksista ja taidosta lähtöisin. Noiden täydellisyyteen pyrkivien miesten musiikki ja konsertit käyvät esimerkistä jälkipolvillekin.

Hannu Linkola (s. 1978) on maantieteestä väitellyt tietokirjailija. Hän on kirjoittanut aiemmin teoksen Du & jag Kent (2017), joka kertoo ruotsalaisen Kent-yhtyeen historian. Muun muassa Soundi-lehteen kirjoittanut Linkola on tehnyt myös radioesseitä.

Maija Kääntä

Lue Päivi Vasaran haastattelu Kaseva-kirjailija Hannu Linkolasta täältä.

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua