Kuva: WSOY
KIRJAT | Onnistuvatko uudet tekijät sukeltamaan onnistuneesti Neiti Marplen nahkoihin, kun tarinan pituuskin on rajallinen?
”Yhden naisen Scotland Yard pyörii jälleen.”
ARVOSTELU
Eri kirjoittajia: Agatha Christie – Neiti Marplen jäljillä
- Suomentanut Saara Pääkkönen.
- WSOY, 2023.
- 366 sivua.
Englantilainen kirjailija Agatha Mary Clarissa Christie, omaa sukuaan Miller (1890–1976), tunnetaan Rikosten kuningattarena. Erityisesti hänen salapoliisihahmonsa, hienostunut, Englantiin kotiutunut belgi Hercule Poirot ja maalaiskylässään St. Mary Meadissa puutarhastaan huolehtiva ja murhia ratkova ikäneito Jane Marple, ovat jääneet elämään rikoskirjallisuuden ikonisina hahmoina.
Kartanoromantiikan ja murhamysteerien herkullinen keitos leimaa molempien tarinamaailmaa, mutta siinä missä kaikki, mukaan lukien sankari itse, pitävät Poirotia mestarisalapoliisina, kärsii neiti Marple ikuista vähättelyä sympaattisena vanhana mummelina.
Nyt Christien kaikkien ikäneitojen sankariin, terävä-älyiseen ja tarkkaavaiseen Marpleen tarttuvat kaksitoista eturivin naiskirjailijaa. Toisaalta kyse on tutulla hahmolla ja tarinamaailmalla lypsämisestä joulumarkkinoille. Toisaalta, kukapa ei haluaisi lukea vielä muutamaa Marple-tarinaa, jos herttaisen hahmon ympyröihin on ihastunut?
Kynnyskysymykseksi nousee, onnistuvatko nykypäivän sanasepot heittäytymään Marple-maailmaan siten, että maisema on looginen mutta myös oma kädenjälki näkyy. Entä kuinka hyvin novellimaiset lyhärit toimivat juonellisesti?
Vastaus molempiin kysymyksiin on onneksi positiivinen. Seikkailipa Marple sitten omissa nurkissaan St. Mary Meadissä, jälleen yhden laajan ystäväpiirinsä naisen vieraana, tai eksoottisemmin Manhattanilla tai Hongkongissa, kirjoitukset tukeutuvat tuttuun Christien luomaan tarinamaailmaan, jossa veljenpoika Raymond on paras esimerkki pitämään tätiään höpsähtäneenä vanhuksena, vaikka sankarimme silmät rekisteröivät edelleen lähes kaiken, kuulokin on aika tarkka ja huomiokyky ja ihmistuntemus erinomaisia.
Marple näkee ihmisten pimeän puolen eikä luota kultaiseenkaan ulkokuoreen. Uuden ihmisen tavatessaan Marple itsekin pelkää, että toinen kohtaaminen voi olla uudelle tuttavuudelle kohtalokas.
Novellimuoto on toki haasteellinen, sillä monessa kohtaa tarinat ovat ikään kuin ylimääräisistä rönsyistä riisuttuja painoksia pidemmistä Marple-tarinoista. Paikoittain tekijät toki onnistuvat myös luomaan kokonaisuuksia, jotka ovat juuri oikean pituisia, mutta osasta olisi voinut saada pidempinä parempia. Oma ansionsa kirjan kääntymisessä positiiviseksi on toki suomentaja Saara Pääkkösellä, joka on joutunut luovimaan samaan aikaan niin Christien kuin kahdentoista muun kirjailijan tyylikeinojen parissa. Pääkköselle voikin antaa puhtaat paperit urakastaan.
Naomi Alderman, Leigh Bardugo, Alyssa Cole, Lucy Foley, Elly Griffiths, Natalie Haynes, Jean Kwok, Val McDermid, Karen M. McManus, Dreda Say Mitchell, Kate Mosse ja Ruth Ware tuovat onnistuneesti oman kädenjälkensä ikoniseen hahmoon. Vaikka Neiti Marplen jäljillä ei varsinaisesti pidä sisällään uusia potentiaalisia klassikoita, kannattaa ainakin fanien ilman muuta tarkistaa, miten nykykynäilijät Marplen maailman näkevät ja siihen sukeltavat. Yhden naisen Scotland Yard pyörii jälleen.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Patsaat puhuvat muinaisia kieliä – arviossa Emi Yagin Venus ja minä
KIRJAT | Emi Yagi kirjoittaa maagista realismia japanilaiseen tapaan. Suomi on mainittu, ja on lähetetty piiloterveiset Ylelle. Olisiko latinankieliset uutiset kannattanut säästää?
Elli Tompuri eli elämää ja teki teatteria intohimolla – arviossa Raija-Sinikka Rantalan kirjoittama elämäkerta
KIRJAT | Raija-Sinikka Rantalan kirjoittama elämäkerta näyttelijä Elli Tompurista on ansiokas, suorastaan täydellinen elämäkerta.
Täydellinen suomennos aistikkaasta renessanssiklassikosta ilmestyy jälleen – arviossa Giovanni Boccaccion Decamerone
KIRJAT | Suuri novellitaiteen luoja Giovanni Boccaccio kirjoitti Decameronen jo verrattain kypsällä iällä, jolloin hänen näkemyksensä rakkaudesta oli kiteytynyt.
Harry Salmenniemen Valohammas kertoo kiireettömästi arjesta, jonka tuoksut ja äänet pystyy aistimaan
KIRJAT | Harry Salmenniemi käyttää suomen kieltä omalaatuisella ja monipuolisella tavalla. Miksei kukaan ole koskaan aiemmin kirjoittanut näitä lauseita näillä sanoilla?