Kuvat: Kemppinen.com / Art House
KIRJAT | Tekstin kohina -kirjaan on valittu lyhyitä katkelmia hyvistä kirjoista. Jukka Kemppinen kuvaa kokoelmaa eräänlaiseksi kirjallisuuden verkkokaupaksi.
”Ei sinusta tule lukemalla parempaa ihmistä eikä edes onnellisempaa. Lukemalla sinusta tulee enemmän oma itsesi.”
ARVOSTELU
Jukka Kemppinen (toim.): Tekstin kohina – Lukemisto kirjallisuuden ystäville
- Art House, 2023.
- 194 sivua.
Englannin kielessä on monikäyttöinen verbi ” to nudge”. Sanakirja kääntää sen ”töniä, tuuppia, töytäistä”. Verbin käyttöala mullistui, kun käyttäytymispsykologit kehittivät teorian ihmisen käyttäytymistä ohjaavista pienistä ulkoisista ”tuuppaavista” tekijöistä. Oleellista on, että käyttäytymiseen vaikuttava tekijä on kannustava, ei kieltävä.
Kulttuurivaikuttaja ja juristi Jukka Kemppisen toimittama Tekstin kohina -kokoelma (Art House, 2023) kokoelma maailmankirjallisuuden – ja suomalaisen kirjallisuuden – valioita on tarkoitettu tuuppaamaan ”lukiolaista tai vastaavassa vaiheessa olevaa” löytämään itselleen sopivaa luettavaa. Kirjaan on valittu lyhyitä katkelmia hyvistä kirjoista. Kemppinen kuvaa kokoelmaa eräänlaiseksi kirjallisuuden verkkokaupaksi. Osuvasti sanottu.
Kemppinen on valinnut kokoelmaan 17 muutaman sivun katkelmaa tunnettujen ja myös vähemmän tunnettujen kirjailijoiden teoksista. Aikajärjestyksessä luvan saa aloittaa Daniel Defoen Robinson Crusoe (1719) ja kokoelman päättää Ingmar Bergmanin Hyvä tahto (1991). Suomi mainittu: Zachris Topeliuksen Linnaisten kartanon viheriä kamari ja Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen edustavat kotimaista kirjallisuutta.
Jokaisen näytteen Kemppinen on varustanut lyhyellä kirjailijan ja teoksen/teoksien esittelyllä. Napakat tekstit ovat viimeisen päälle hiottuja ja oivaltavia tietopaketteja, joissa Kemppinen muutamalla tottuneella vedolla poimii oleellisen sekä kirjailijasta että teoksesta.
”Parhaita tekstejä” ei ole olemassa
Kemppisen lista olisi sellaisenaan omiaan antamaan aiheen kysellä, miksei tämä tai tuo kirja mahtunut mukaan. Tähän ei kuitenkaan ole mitään syytä mennä, ei varsinkaan kun jää pohtimaan Kemppisen lempeitä ja viisaita johdantoajatuksia:
”Voisit lukea näitä kirjojakin. Ainakin eräät niistä. –– Nämä eivät ole ’parhaita tekstejä’. Yksi syy lukea kirjoja on oppiminen. ’Parhaita tekstejä’ ei näet ole olemassa. Se mikä on parasta tai vaikka 100 parhaan joukossa sinulle, ei ole sitä jollekin toiselle. Lisäksi: kukaan toinen ei tiedä, mikä sinulle on parasta.”
Eli narinat pois; kyllä nuori tämän kokoelman johdatuksella aikanaan löytää myös Dickensin, Tolstoin, Hugon, Mannin, Woolfin, Böllin, Hemingwayn, Pekkasen, Linnan, Austerin ja Sebaldin. Vai unohdinko jonkun?
Aarrearkusta löytyy aina yllätyksiä
Robin Hood ja Tarzan lienevät kokoelman potentiaaliselle lukijakunnalle perin tuttuja elokuva- tai ainakin sarjakuvahahmoina. Siksikin on avartavaa tuoda heidät näytteille kirjallisuusvalioina.
Kaikki kokoelman tekstit edustavat aikakautensa kaunokirjallisuuden parhaimmistoa. Voisi ajatella, että jos nuorella jostain syystä olisi kaunokirjallisuuskammo, nämä tekstit olisivat omiaan kammoa häivyttämään; miten niin kaunista, kepeää, vetävää, surullista, jännittävää, koskettavaa, yllättävää ja ajatuksia herättävää kirjoista löytyykään!
Jukka Kemppinen kertoo lukeneensa kirjoja 75 vuoden ajan, joka päivä, ja ällistyneensä monta kertaa myös tätä teosta kootessaan. Saman ällistyksen tunteen uskon monen muun varttuneemman lukijankin kokevan tätä aarrearkkua penkoessaan. Itseeni kolahti voimallisesti G.K. Chestertonin Sininen Risti. Miten intensiivistä voikaan kirjoitettu teksti olla, lähes hypnoottista!
”Ei sinusta tule lukemalla parempaa ihmistä eikä edes onnellisempaa. Lukemalla sinusta tulee enemmän oma itsesi.”
Jukka Ahtela
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.