Jukka Kemppisen Tekstin kohina on kulttuuriteko – lempeää ja tarpeellista tuuppausta kirjojen maailmaan

Kuvat: Kemppinen.com / Art House

Englannin kielessä on monikäyttöinen verbi ” to nudge”. Sanakirja kääntää sen ”töniä, tuuppia, töytäistä”. Verbin käyttöala mullistui, kun käyttäytymispsykologit kehittivät teorian ihmisen käyttäytymistä ohjaavista pienistä ulkoisista ”tuuppaavista” tekijöistä. Oleellista on, että käyttäytymiseen vaikuttava tekijä on kannustava, ei kieltävä.

Kulttuurivaikuttaja ja juristi Jukka Kemppisen toimittama Tekstin kohina -kokoelma (Art House, 2023) kokoelma maailmankirjallisuuden – ja suomalaisen kirjallisuuden – valioita on tarkoitettu tuuppaamaan ”lukiolaista tai vastaavassa vaiheessa olevaa” löytämään itselleen sopivaa luettavaa. Kirjaan on valittu lyhyitä katkelmia hyvistä kirjoista. Kemppinen kuvaa kokoelmaa eräänlaiseksi kirjallisuuden verkkokaupaksi. Osuvasti sanottu.

Kemppinen on valinnut kokoelmaan 17 muutaman sivun katkelmaa tunnettujen ja myös vähemmän tunnettujen kirjailijoiden teoksista. Aikajärjestyksessä luvan saa aloittaa Daniel Defoen Robinson Crusoe (1719) ja kokoelman päättää Ingmar Bergmanin Hyvä tahto (1991). Suomi mainittu: Zachris Topeliuksen Linnaisten kartanon viheriä kamari ja Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen edustavat kotimaista kirjallisuutta.

Jokaisen näytteen Kemppinen on varustanut lyhyellä kirjailijan ja teoksen/teoksien esittelyllä. Napakat tekstit ovat viimeisen päälle hiottuja ja oivaltavia tietopaketteja, joissa Kemppinen muutamalla tottuneella vedolla poimii oleellisen sekä kirjailijasta että teoksesta.

”Parhaita tekstejä” ei ole olemassa

Kemppisen lista olisi sellaisenaan omiaan antamaan aiheen kysellä, miksei tämä tai tuo kirja mahtunut mukaan. Tähän ei kuitenkaan ole mitään syytä mennä, ei varsinkaan kun jää pohtimaan Kemppisen lempeitä ja viisaita johdantoajatuksia:

”Voisit lukea näitä kirjojakin. Ainakin eräät niistä. –– Nämä eivät ole ’parhaita tekstejä’. Yksi syy lukea kirjoja on oppiminen. ’Parhaita tekstejä’ ei näet ole olemassa. Se mikä on parasta tai vaikka 100 parhaan joukossa sinulle, ei ole sitä jollekin toiselle. Lisäksi: kukaan toinen ei tiedä, mikä sinulle on parasta.”

Eli narinat pois; kyllä nuori tämän kokoelman johdatuksella aikanaan löytää myös Dickensin, Tolstoin, Hugon, Mannin, Woolfin, Böllin, Hemingwayn, Pekkasen, Linnan, Austerin ja Sebaldin. Vai unohdinko jonkun?

Aarrearkusta löytyy aina yllätyksiä

Robin Hood ja Tarzan lienevät kokoelman potentiaaliselle lukijakunnalle perin tuttuja elokuva- tai ainakin sarjakuvahahmoina. Siksikin on avartavaa tuoda heidät näytteille kirjallisuusvalioina.

Kaikki kokoelman tekstit edustavat aikakautensa kaunokirjallisuuden parhaimmistoa. Voisi ajatella, että jos nuorella jostain syystä olisi kaunokirjallisuuskammo, nämä tekstit olisivat omiaan kammoa häivyttämään; miten niin kaunista, kepeää, vetävää, surullista, jännittävää, koskettavaa, yllättävää ja ajatuksia herättävää kirjoista löytyykään!

Jukka Kemppinen kertoo lukeneensa kirjoja 75 vuoden ajan, joka päivä, ja ällistyneensä monta kertaa myös tätä teosta kootessaan. Saman ällistyksen tunteen uskon monen muun varttuneemman lukijankin kokevan tätä aarrearkkua penkoessaan. Itseeni kolahti voimallisesti G.K. Chestertonin Sininen Risti. Miten intensiivistä voikaan kirjoitettu teksti olla, lähes hypnoottista!

”Ei sinusta tule lukemalla parempaa ihmistä eikä edes onnellisempaa. Lukemalla sinusta tulee enemmän oma itsesi.”

Jukka Ahtela

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua