Yksityiskohta kirjan kannesta.
KIRJAT | | Jukka Sakin kirjoittama oletetusti vaikeatajuisten sivistyssanojen sanakirja jää surullisen kauas korkeatasoisista, paremmista esikuvistaan.
ARVOSTELU
Jukka Sakki: Ylvästele – käänteinen sivistyssanakirja
- Reuna, 2022.
- 179 sivua.
Sivistykseen ja sivistyssanoihin liittyviä humoristisia sanakirjoja on julkaistu ennenkin. Äkkiseltään tulevat mieleen ranskalaiskirjailija Gustave Flaubertin (1821-1880) Valmiiden ajatusten sanakirja, jota sen tekijä kutsui ”inhimillisen typeryyden ensyklopediaksi”. Teokseensa Flaubert kokosi laajan määrän kliseitä ja absurditeetteja. Flaubertin tarkoitus oli koota kaikki ne ajatukset kaikista mahdollisista aiheista, joita sopi ilmaista, jos halusi ”käydä säädyllisestä ja miellyttävästä ihmisestä”. Satiirina sivistyneistön oletetusta ajatusmaailmasta Flaubert tuli tehneeksi latteuksien aakkostetun kokoelman. Sen perimmäinen tarkoitus on olla sosiaalisen pätemisen lisälaite.
Sama pätemisen tarkoitus tuntuu olevan monilla nykyisilläkin käyttäjänsä sivistyneisyyttä osoittamaan pyrkivillä ja hienostelun apuvälineiksi tehdyillä sanakirjoilla tai vitsikokoelmilla. Ilkikurisimpiin niistä kuuluu ruotsalaisen kirjailijan ja taidemaalarin August Strindbergin vuonna 1877 julkaisema Tunnissa taiteentuntijaksi -teos.
Strindbergin kynästä syntyi satiirinen opas, jonka avulla lukija kykenee antamaan itsestään ”sivistyneen” vaikutelman taidenäyttelyissä. Aakkostetun teoksen ensimmäisiä hakusanoja on ”ajatus”, joka on Strindbergin mukaan ”taiteentuntijalle täysin tarpeeton”.
Kotikutoisuuden ja teekkarihuumorin tuntu leimaa Ylvästele!-nimistä (Reuna, 2022) tekijänsä ”käänteiseksi sivistyssanakirjaksi” kutsumaa teosta, jonka kirjoittaja selvästi tahtoo näpäyttää hienostelijoina pitämiään sivistyssanojen käyttäjiä.
Kirjansa esipuheessa Jukka Sakki kirjoittaa:
”Sivistyssanojen käytölle ei useimmissa tapauksissa ole muuta syytä kuin käyttäjän halu näyttää kuulijoille, että puhuja tietää sivistyssanan ja osaa käyttää sitä.”
”Sivistyssanat ovat kuin kirjoitetun ja puhutun kielen doping, sillä erolla urheilun dopingiin, että siitä ei testata, siitä ei voi jäädä kiinni, eikä siitä ole määrätty rangaistuksia (=sanktioita).
Altavastaaja voi myös hyötyä sopivan sivistyssanan käytöstä. Hän voi hämätä vastapuolta ilman tosiasioita (=faktoja).”
Esipuhe paljastaa tekijänsä käsityksen sosiaalisesta kanssakäymisestä taistelukenttänä, jolla suoritetaan ”hämäyksiä”, ja kenttänä, jolta löytyy ”vastapuoli”.
* *
Sellaisenaan kirjalla on esikuvia, muun muassa Iso-Britanniassa pitkin 1990-lukua julkaistut Bluffer’s Guide -kirjaset, joissa näytettiin, miten kouluja käymätön ihminen pystyi selviytymään nokkelin sanakääntein keskusteluista, joihin osallistuminen vaatisi syvempää asiantuntemusta kuin hänellä onkaan.
Käsitys sivistyksestä ja sivistyssanoista pinnallisuutena ja jonkinlaisena snobien harrastamana huijauksena ei mieltä juuri ylennä, kuten ei Ylvästele! -kirjakaan. Kirjan asiasanojen aakkostus on kelvoton, sillä asiasanat on aakkostettu suomennoksensa alkukirjaimen mukaan. Tällä logiikalla sanaa segregaatio ei suinkaan ole sijoitettu s-kirjaimeen. Segregaatio on sijoitettu e-kirjaimeen, kuten erottelu.
Kouvolalaisen kirjakaupan kyljessä toimiva Reuna-pienkustantamo on julkaissut Jukka Sakin kotikutoiseen huumoriin kallistuvia kirjoja jo useita. Jos ne kaikki on toimitettu yhtä huolimattomasti kuin Ylvästele!, Reuna saa äkkiä maineen sutta ja sekundaa julkaisevana kustantamona.
Jotain voisi sentään katsoa kuuluvan yleissivistykseenkin, ilman että se on kirjoittajan olettamaa ylimielistä hienostelua – kuten esimerkiksi sanat komplikaatio, agenda ja perspiraatio.
Kirjan vakiintuneita sivukokoja uhmaava arkkikoko (15×15 cm) tekee kirjasta vain epäkäytännöllisen pitää kädessä.
Antti Selkokari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parantajan ja maailmanparantajan rehellinen muotokuva – arviossa Hanna Nohynekin elämäkerta
KIRJAT | Hanna Nohynekia pidetään yhtenä maailman parhaista rokoteasiantuntijoista. Korona-aika teki hänet tutuksi meille kaikille.
Ann Cleevesin rikostutkija Matthew Venn palaa kotikyläänsä – arviossa uutuusdekkari Raivoava meri
KIRJAT | Raivoava meri pitää otteessaan arvoitukselliseen loppuun saakka. Brittikirjailijan kynästä on syntynyt myös suosittu tv-sarja Vera Stanhope tutkii.
Kroonisesti sairas – arviossa Hanna Bervoetsin Tervetuloa sairaiden valtakuntaan
KIRJAT | Vakava krooninen sairaus ravistelee kolmikymppisen Clayn elämän uusiksi. Työ jää, ystävät etääntyvät, tyttöystävä jättää. Mitä jää jäljelle?
Kiivaassa monologissa osansa saavat niin myöhäiskapitalismi kuin Koskelan Jussikin
KIRJAT | Arsi Aleniuksen Katsotaanhan puhelimiakin on pelottavan osuva teos työn palvonnasta ja lukemattomuudesta.