Siitonen & Wirtavuori. Kuvat: Otto Virtanen / WSOY
KIRJAT | Eva-Riitta Siitonen kertoo Sanna Wirtawuoren kanssa kirjoittamassaan elämäkerrassa omat ja rakkaimpiensa tarinat.
”Baarimikko Eva-Riitta ja laulaja Fredi tapaavat toisensa Kulosaaren Casinolla, jossa Fredi kävi viihtymässä.”
ARVOSTELU
Eva-Riitta Siitonen & Sanna Wirtavuori: Perheeni tarina
- WSOY, 2024.
- 277 sivua.
Perheeni tarina -kirjassa (WSOY, 2024) poliitikko, kaupunginjohtaja ja maaherra Eva-Riitta Siitonen kertoo elämästään, miehensä säveltäjä, sanoittaja ja laulaja Fredin eli Matti Siitosen elämästä sekä heidän yhteisestä lapsestaan, laulaja-näyttelijä Hanna-Riikka Siitosesta. Avustavina muistelijoina ovat poika Petri Siitonen, Hanna-Riikan mies, näyttelijä Janne Virtanen sekä Hanna-Riikan hyvä ystävä ja lauluyhtye Taikapeilin toinen osapuoli Nina Tapio.
Eva-Riitan ja Matin taustat olivat hyvin erilaiset. Eva-Riitta syntyi Helsingin Kalliossa, vähävaraisen yksinhuoltajan Vienon tyttäreksi. Lapsena ja nuorena hän siirtyi sukulaiselta toiselle, välillä Pohjanmaalle ja välillä äidin ja tätien luo Helsinkiin. Lopulta äidin mennessä naimisiin pohjalaisen miehen kanssa, Eva-Riitta joutui tämän maatilalle ”työvoimaksi”, kuten hän itse kertoo.
16-vuotiaana Eva-Riitta lähti Helsinkiin oppikouluun, jonka kävi tädin luota Puistolasta.
Sitä seurasi monenlaisia töitä ja opiskelua, kesken jäänyttä iltalukiota, avioliitto, äitiys 19-vuotiaana ja parin vuoden kuluttua yksinhuoltajuus.
Matti Siitonen syntyi Mikkelissä, viipurilaisen myyjän Lauran ja Anttolan saaresta kotoisin oleva kauppakoululaisen ja baritonin Upin perheeseen. Sotilaan ammatti kuljetti perhettä Lylystä Riihimäelle ja edelleen Hämeenlinnaan. Koulunkäynti ei Mattia innostanut, mutta lopulta hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnassa. Matti elätti itsensä ensin ravintolamuusikkona, kontrabasistina ja laulajana.
* *
Baarimikko Eva-Riitta ja laulaja Fredi tapaavat toisensa Kulosaaren Casinolla, jossa Fredi kävi viihtymässä. Ujo mies yritti tehdä vaikutuksen kauniiseen tarjoilijaan ja lopulta onnistui siinä seisomalla vaatteet päällä meressä.
Eva-Riitan ja Matin tarinoissa on epätavallista heidän taitonsa ja sinnikkyytensä päästä elämässä eteenpäin, niin musiikissa kuin politiikassa.
Heidän yhteinen tyttärensä Hanna-Riikka syntyi vuonna 1970 ja kuoli traagisesti syöpään vuonna 2018.
Sanna Wirtavuoren tarkasti Eva-Riitta Siitosen kertomusten mukaan kirjoittamassa tarinassa on surumielinen vire. Eva-Riitan lapsuus ei ollut helppoa ja oman lapsen kuolema on traagisinta mitä ihmiselle saattaa tapahtua. Eivätkä aviomiehenkään ongelmat jää vähäisiksi.
* *
Eva-Riitta Siitonen kertoo Perheeni tarina -kirjassa rohkeasti siitä minkälaista elämä oli myös myöhemmin, kun asuttiin suuremmissa ja paremmissa asunnoissa. Aviomiehen alkoholismi ei ollut aivan tyypillisintä; Matti ei kaivannut huomiota mies ja kärsi ongelmastaan yksin. Harva hänen musiikkinsa kuuntelija osasi arvata asioita.
Eva-Riitta Siitonen osasi koko elämänsä ajan kysyä itseltään, ja poliitikkona muiltakin, elämään ja elämiseen kuuluviin tärkeisiin asiohin liittyvistä mahdollisuuksista.
Tyttären sairastuminen ja hoitaminen kuului äidin tehtäviin ja antoi mahdollisuuden ymmärtää surua paremmin – ja nauttia jokaisesta hetkestä niin kauan kuin tytär oli elossa. Eva-Riitta Siitosta ja Matti Siitosta yhdistää näiden tarinoiden perusteella yksi asia. He eivät ole jättäneet taakseen ihmisiä, joita olisivat loukanneet. Taustalta ei löydy skandaaleja eikä mitään mikä olisi aiheuttanut toisille pahaa mieltä.
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Teos kuvakirjojen tärkeydestä – arviossa Lue lapselle kuvaa ja tarinaa
KIRJAT | Päivi Heikkilä-Halttunen kirjan parasta antia ovat lukuisat vinkit erilaisista kuvakirjoista.
Muumien eksistenssi – arviossa Jukka Laajarinteen Muumit ja olemisen arvoitus
KIRJAT | Laajarinne kytkee Tove Janssonin Muumit Kierkegaardin, Heideggerin, Sartren ja Camus’n ajatuksiin.
Kymmenen vuoden odotus palkitaan – arviossa Paavo Lipposen muistelmien päätösosa
KIRJAT | Kahdeksan vuoden pääministeri profiloitui etenkin eurooppapoliitikkona, mutta hänen EU-uransa herkin ja tärkein hetki osui Tampereelle.
Jeevesin jäljillä jo ennen Jeevesiä – arviossa P. G. Wodehousen Psmith ratkaisee
KIRJAT | Jos on ihastunut kaikkivoipaiseen hovimestari Jeevesiin ja tyhjäntoimittaja Bertie Woosteriin, pitää varmasti myös monokkelinsa kera touhuavasta Psmithistä.