Siitonen & Wirtavuori. Kuvat: Otto Virtanen / WSOY
KIRJAT | Eva-Riitta Siitonen kertoo Sanna Wirtawuoren kanssa kirjoittamassaan elämäkerrassa omat ja rakkaimpiensa tarinat.
”Baarimikko Eva-Riitta ja laulaja Fredi tapaavat toisensa Kulosaaren Casinolla, jossa Fredi kävi viihtymässä.”
ARVOSTELU
Eva-Riitta Siitonen & Sanna Wirtavuori: Perheeni tarina
- WSOY, 2024.
- 277 sivua.
Perheeni tarina -kirjassa (WSOY, 2024) poliitikko, kaupunginjohtaja ja maaherra Eva-Riitta Siitonen kertoo elämästään, miehensä säveltäjä, sanoittaja ja laulaja Fredin eli Matti Siitosen elämästä sekä heidän yhteisestä lapsestaan, laulaja-näyttelijä Hanna-Riikka Siitosesta. Avustavina muistelijoina ovat poika Petri Siitonen, Hanna-Riikan mies, näyttelijä Janne Virtanen sekä Hanna-Riikan hyvä ystävä ja lauluyhtye Taikapeilin toinen osapuoli Nina Tapio.
Eva-Riitan ja Matin taustat olivat hyvin erilaiset. Eva-Riitta syntyi Helsingin Kalliossa, vähävaraisen yksinhuoltajan Vienon tyttäreksi. Lapsena ja nuorena hän siirtyi sukulaiselta toiselle, välillä Pohjanmaalle ja välillä äidin ja tätien luo Helsinkiin. Lopulta äidin mennessä naimisiin pohjalaisen miehen kanssa, Eva-Riitta joutui tämän maatilalle ”työvoimaksi”, kuten hän itse kertoo.
16-vuotiaana Eva-Riitta lähti Helsinkiin oppikouluun, jonka kävi tädin luota Puistolasta.
Sitä seurasi monenlaisia töitä ja opiskelua, kesken jäänyttä iltalukiota, avioliitto, äitiys 19-vuotiaana ja parin vuoden kuluttua yksinhuoltajuus.
Matti Siitonen syntyi Mikkelissä, viipurilaisen myyjän Lauran ja Anttolan saaresta kotoisin oleva kauppakoululaisen ja baritonin Upin perheeseen. Sotilaan ammatti kuljetti perhettä Lylystä Riihimäelle ja edelleen Hämeenlinnaan. Koulunkäynti ei Mattia innostanut, mutta lopulta hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnassa. Matti elätti itsensä ensin ravintolamuusikkona, kontrabasistina ja laulajana.
* *
Baarimikko Eva-Riitta ja laulaja Fredi tapaavat toisensa Kulosaaren Casinolla, jossa Fredi kävi viihtymässä. Ujo mies yritti tehdä vaikutuksen kauniiseen tarjoilijaan ja lopulta onnistui siinä seisomalla vaatteet päällä meressä.
Eva-Riitan ja Matin tarinoissa on epätavallista heidän taitonsa ja sinnikkyytensä päästä elämässä eteenpäin, niin musiikissa kuin politiikassa.
Heidän yhteinen tyttärensä Hanna-Riikka syntyi vuonna 1970 ja kuoli traagisesti syöpään vuonna 2018.
Sanna Wirtavuoren tarkasti Eva-Riitta Siitosen kertomusten mukaan kirjoittamassa tarinassa on surumielinen vire. Eva-Riitan lapsuus ei ollut helppoa ja oman lapsen kuolema on traagisinta mitä ihmiselle saattaa tapahtua. Eivätkä aviomiehenkään ongelmat jää vähäisiksi.
* *
Eva-Riitta Siitonen kertoo Perheeni tarina -kirjassa rohkeasti siitä minkälaista elämä oli myös myöhemmin, kun asuttiin suuremmissa ja paremmissa asunnoissa. Aviomiehen alkoholismi ei ollut aivan tyypillisintä; Matti ei kaivannut huomiota mies ja kärsi ongelmastaan yksin. Harva hänen musiikkinsa kuuntelija osasi arvata asioita.
Eva-Riitta Siitonen osasi koko elämänsä ajan kysyä itseltään, ja poliitikkona muiltakin, elämään ja elämiseen kuuluviin tärkeisiin asiohin liittyvistä mahdollisuuksista.
Tyttären sairastuminen ja hoitaminen kuului äidin tehtäviin ja antoi mahdollisuuden ymmärtää surua paremmin – ja nauttia jokaisesta hetkestä niin kauan kuin tytär oli elossa. Eva-Riitta Siitosta ja Matti Siitosta yhdistää näiden tarinoiden perusteella yksi asia. He eivät ole jättäneet taakseen ihmisiä, joita olisivat loukanneet. Taustalta ei löydy skandaaleja eikä mitään mikä olisi aiheuttanut toisille pahaa mieltä.
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Insuliinihoitoja, kuppaa ja sydänvikoja: Waltari, Linna ja Päätalo olivat sairaita miehiä, mutta kirjoittivat romaanitaiteen historiaa
KIRJAT | Sisätautiopin emeritusprofessori Jukka Mustonen tutkii kaunokirjallisuutta lääketieteen ammattilaisen otteella.
Ankara aatteen mies, joka piti kiinni periaatteistaan – arviossa Pertti Turtiaisen Pääluottamusmiehen päiväkirjat
KIRJAT | Turtiaisen päiväkirjamerkinnät avaavat monipuolisen ja kiinnostavan näkymän suomalaiseen työmarkkina- ja teollisuuspolitiikkaan vahvalla tamperelaisella korostuksella.
Nyrkkitappeluita, ammuskelua ja puukonheilutusta parhaaseen Jerry Cotton -tyyliin – arviossa Yli Pitkänsillan
KIRJAT | Petri J. Kososen romaanissa maanpakolainen palaa Suomeen kymmenien vaellusvuosien jälkeen. Traumaattiset muistot eivät ole kadonneet ja ne nousevat voimalla esiin.
Onko ihmismielen ulkopuolisia jumalia? Arviossa Teemu Pauhan ja Roosa Haimilan tietokirja Uskonto mielessä
KIRJAT | Uskonto mielessä esittelee tuoretta psykologista uskontotutkimusta. Kirjassa keskustellaan elämän merkityksestä ja merkityksellisyydestä ja mietitään aiheuttaako uskonto enemmän hyvin- kuin pahoinvointia.
