Kuvat: Sami Kokko / Like
KIRJAT | Hanna-Riikka Kuisma on tunnettu yhteiskunnan varjopuolien ja niissä elävien ihmisten kuvaajana. #Syyllinen-romaanissa varjopuolet, syrjäytyminen ja vaikeudet kuoriutuvat vähitellen. Romaanin alussa on tapahtunut tappo. Tekijä on selvä, mutta uhrin ja motivaation tietääkseen pitää lukea koko kirja.
”Kirjan alkuosa vähän harmittaa, sitten juoni alkaa vetää niin, että loppuun on pakko päästä – ja sielläkin on yllätys.”
ARVOSTELU
Hanna-Riikka Kuisma: #Syyllinen
- Like, 2021.
- 289 sivua.
Hanna-Riikka Kuisman aiemmissa romaaneissa ihmisillä ei ole ollut helppoa. #Syyllinen-romaanissa (Like, 2021) luulee aluksi aivan toista. Kertoja ottaa itsestään Instagramiin ja muihin sosiaalisen median tileihin kuvia ja kirjoittaa kuvatekstejä, joiden mukaan kaikki on hyvin, ellei jopa ihanaa.
Niissä on koko positiivisten ja rakastavien emojien koko kirjo, mutta ei koskaan mitään vihaista. Aihetunnisteina ovat #rakkaus, #selkeäkevät, #spontaanielämä, #vapaus, #hidasaamu ja mitä kaikkea niitä nyt onkaan. Emojeissa kaikki mahdolliset sydämet, kiitollisuudet, tykkäykset, myötätunnot, myötäelämiset…
Romaanin alussa lukijalle tulee selväksi somevaikuttajan arjen ankaruus ja valheellisuus. Tätä on toisaalta aika paljonkin valotettu sekä faktassa että fiktiossa ja siksi aivan romaanin alussa aioin melkein antaa periksi. Onneksi en antanut.
Kuisma on haastattelussa kertonut, miten äidinkielen opettajan oppeja noudattaen ei milloinkaan pitäisi aloittaa ainuttakaan lausetta sanalla ”minä”, koska se on turhamaista. Siitä on tultu kauaksi maailmassa, jossa sometähdet toimivat magneetteina nimenomaan omana itsenään tai sinä, miksi mielikuva heistä on luotu. Siinä maailmassa nimenomaan ”minä” on tärkeää. Jos se heiluu, on epämääräinen tai jotain muuta kuin ihanaa, voi seuraajamäärä ikävästi laskea.
Se taas tarkoittaa yhteistyökumppaneiden eli mainostajien kiinnostuksen hiipumista. Palkkiot laskevat, elleivät netin lahjomattomat laskukoneet raksuta omia positiivisia tuloksiaan.
#Syyllinen käsittelee myös pyramidihuijausta ja ravintolisäkebisneksen olemusta ja vinoutuneisuutta, mutta ne jäävät jotenkin sivuosaan, mikä on romaanin kannalta pelkästään hyvä.
Kuisman taito keriä henkilöidensä persoonia näkyviin on hieno. Sekä päähenkilö, että hänen läheisensä tulevat sitä ymmärrettävämmiksi mitä pidemmälle romaani ehtii. Varsinkin kertojasta ja tämän äidistä tulee kokonaisia ihmisiä, joiden taustasta haluaa tietää koko ajan enemmän.
Hanna-Riikka Kuisma on tunnettu yhteiskunnan varjoista ja niissä elävien ihmisten kuvaajana. #Syyllinen-romaanissa elämän varjopuolet, syrjäytyminen ja vaikeudet kuoriutuvat menestyvän some-vaikuttajan kiiltokuvan alta vähitellen. Romaanin alussa on tapahtunut tappo. Tekijä on selvä, mutta uhrin ja motivaation tietääkseen pitää lukea koko kirja. Ja se kannattaa.
Ihan lopuksi löytyy se kuvaus vapaudesta. Se on ihana, mutta sitä en paljasta.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
