Kuvat: Marek Sabogal / Tammi
KIRJAT | Antti Arvajan esikoisromaani Jotain virheistäni on hämmentävä teos, joka ei pysy uskollisena aloittamilleen aiheille.
”Lopussa ihmettelen edelleen, mitä olen lukenut.”
ARVOSTELU
Antti Arvaja: Jotain virheistäni
- Tammi, 2026.
- 189 sivua.
Antti Arvajan esikoisromaani Jotain virheistäni (Tammi, 2026) on hämmentävä teos, joka ei pysy uskollisena aloittamilleen aiheille. Lopussa ihmettelen edelleen, mitä olen lukenut.
Ehkä romaani on itsessään kuin metafora päähenkilöstään Otto Jarvasta, jonka ennen niin vauhdikas elämä on romahtanut. Limusiinit, paksu lompakko, mainostoimistoväen ylitsepursuavat bileet ja kaiken kaikkiaan hulppea elämä ovat muisto vain. Romaanikin alkaa lupaavasti, mutta nuupahtaa omaan näppäryyteensä.
Otto luiskahtaa itselleen aivan tuntemattomalle uralle ja itsensä lailla melko eksyneiden yksilöiden seuraan. Kummallisuus seuraa toistaan, ja lopulta Otto löytää itsensä tekemästä mainosmateriaalia puolueelle, jonka arvot ovat hänelle itselleen vieraita.
Vaimo kuvaa naistenlehden suositulla kolumnipalstallaan Ottoa miehenä, joka on ”vapaa sielu ja kulttuurin sekakäyttäjä”. Siihen julkikuvaan eivät sovi potkut, vielä vähemmän taloushuolet ja oudot toimeksiannot. Pariskunnalla on myös kipeitä suruja puhumatta läpi, mutta kumpikaan ei enää oikein jaksa.
Arvaja kirjoittaa vetävästi, ajoittain hauskasti, ja siksi kirjan jaksaa loppuun asti. Plussaa tässä kohtaa on myös pieni sivumäärä, samoin se, että lopussa kaikki taitaa olla hyvin.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Lievästi sanoen isojen kysymysten äärellä – arviossa Anna Kontulan minijärkäle Miten ajattelemme kun maailma loppuu?
KIRJAT | Väistyvä vasemmistoliiton kansanedustaja hakee maailmankuvien syntytaustoja uskonnosta, ideologioista ja kaunokirjallisuudesta.
Elävää, jännittävää ja silti perusteellista – Ensimmäiset luonnonsuojelijat on kiehtova seikkailu Suomen luonnossa
KIRJAT | Suomen kansallispuistojen puolesta kynin ja saappain taistelleet varhaiset luonnonsuojelijat ovat olleet totisesti erikoislaatuista porukkaa.
Hirviö teurastaa veljeään – arviossa Dess Terentjevan Suuri koira juoksee ja päätön kukko lentää
Suuri koira juoksee ja päätön kukko lentää on romaani venäjän kansalaisuuden häpeästä. Mitä ajattelee suomenvenäläinen venäläisyydestään Putlerin hyökättyä Ukrainaan?
Matka omaan itseen ja maailmalle – arviossa Elina Hirvosen Kauneuksien lokikirja
KIRJAT | Elina Hirvosen Kauneuksien lokikirja löytää traumojen ja kauheuksien keskeltä toivoa ja rakkautta.