Kuvat: Marek Sabogal / Tammi
KIRJAT | Antti Arvajan esikoisromaani Jotain virheistäni on hämmentävä teos, joka ei pysy uskollisena aloittamilleen aiheille.
”Lopussa ihmettelen edelleen, mitä olen lukenut.”
ARVOSTELU
Antti Arvaja: Jotain virheistäni
- Tammi, 2026.
- 189 sivua.
Antti Arvajan esikoisromaani Jotain virheistäni (Tammi, 2026) on hämmentävä teos, joka ei pysy uskollisena aloittamilleen aiheille. Lopussa ihmettelen edelleen, mitä olen lukenut.
Ehkä romaani on itsessään kuin metafora päähenkilöstään Otto Jarvasta, jonka ennen niin vauhdikas elämä on romahtanut. Limusiinit, paksu lompakko, mainostoimistoväen ylitsepursuavat bileet ja kaiken kaikkiaan hulppea elämä ovat muisto vain. Romaanikin alkaa lupaavasti, mutta nuupahtaa omaan näppäryyteensä.
Otto luiskahtaa itselleen aivan tuntemattomalle uralle ja itsensä lailla melko eksyneiden yksilöiden seuraan. Kummallisuus seuraa toistaan, ja lopulta Otto löytää itsensä tekemästä mainosmateriaalia puolueelle, jonka arvot ovat hänelle itselleen vieraita.
Vaimo kuvaa naistenlehden suositulla kolumnipalstallaan Ottoa miehenä, joka on ”vapaa sielu ja kulttuurin sekakäyttäjä”. Siihen julkikuvaan eivät sovi potkut, vielä vähemmän taloushuolet ja oudot toimeksiannot. Pariskunnalla on myös kipeitä suruja puhumatta läpi, mutta kumpikaan ei enää oikein jaksa.
Arvaja kirjoittaa vetävästi, ajoittain hauskasti, ja siksi kirjan jaksaa loppuun asti. Plussaa tässä kohtaa on myös pieni sivumäärä, samoin se, että lopussa kaikki taitaa olla hyvin.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Siiri Enorannan fantasiakirjassa rakkaus on kepeää, mutta mitä ovat pienet vaaleanpunaiset sorkkaeläimet?
KIRJAT | Keskustelua kukkasten kanssa -nuortenromaanissa loitsijaopiskelija katoaa taikansa sisään ja hänen pelastamisekseen jokaisen tarvitsee ylittää itsensä.
Tähtinäyttelijä oli yksi ensimmäisiä Hyvän tahdon lähettiläitä – arviossa elämäkertateos Audrey: Elämä läheltä
KIRJAT | Audrey Hepburn ei saanut lapsuudessaan kaikkea sitä, mihin aatelistytöllä voisi kuvitella olevan mahdollisuuksia. Sota-aika jätti elämään ikuiset jäljet.
Erikoinen mieli ydinaseiden ja tekoälyn takana – arviossa Benjamín Labatutin Maniac
KIRJAT | Chileläiskirjailija tutkailee 1900-luvun erikoisinta matemaatikkoa romaanissaan, joka yhdistelee biofiktiota, tieteenhistoriaa ja kertoo, miten ydinaseet ja tekoäly keksittiin.
Reportaasi äärioikeiston noususta – arviossa Tom Kankkosen Suuttumuksen aika
KIRJAT | Tom Kankkosen reportaasikirja Suuttumuksen aika kertoo neljän maan kautta äärioikeistolaisten puolueiden noususta.