Kuvat: Marek Sabogal / Tammi
KIRJAT | Antti Arvajan esikoisromaani Jotain virheistäni on hämmentävä teos, joka ei pysy uskollisena aloittamilleen aiheille.
”Lopussa ihmettelen edelleen, mitä olen lukenut.”
ARVOSTELU

Antti Arvaja: Jotain virheistäni
- Tammi, 2026.
- 189 sivua.
Antti Arvajan esikoisromaani Jotain virheistäni (Tammi, 2026) on hämmentävä teos, joka ei pysy uskollisena aloittamilleen aiheille. Lopussa ihmettelen edelleen, mitä olen lukenut.
Ehkä romaani on itsessään kuin metafora päähenkilöstään Otto Jarvasta, jonka ennen niin vauhdikas elämä on romahtanut. Limusiinit, paksu lompakko, mainostoimistoväen ylitsepursuavat bileet ja kaiken kaikkiaan hulppea elämä ovat muisto vain. Romaanikin alkaa lupaavasti, mutta nuupahtaa omaan näppäryyteensä.
Otto luiskahtaa itselleen aivan tuntemattomalle uralle ja itsensä lailla melko eksyneiden yksilöiden seuraan. Kummallisuus seuraa toistaan, ja lopulta Otto löytää itsensä tekemästä mainosmateriaalia puolueelle, jonka arvot ovat hänelle itselleen vieraita.
Vaimo kuvaa naistenlehden suositulla kolumnipalstallaan Ottoa miehenä, joka on ”vapaa sielu ja kulttuurin sekakäyttäjä”. Siihen julkikuvaan eivät sovi potkut, vielä vähemmän taloushuolet ja oudot toimeksiannot. Pariskunnalla on myös kipeitä suruja puhumatta läpi, mutta kumpikaan ei enää oikein jaksa.
Arvaja kirjoittaa vetävästi, ajoittain hauskasti, ja siksi kirjan jaksaa loppuun asti. Plussaa tässä kohtaa on myös pieni sivumäärä, samoin se, että lopussa kaikki taitaa olla hyvin.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tamperelaiskomisario selvittää jääkiekkolegendan kuolemaa ja pikkupojan henkilöllisyyttä – arviossa Anna Harjun Sydänveri
KIRJAT | Anna Harjun dekkareiden rikoskomisario Taro Auramo on itsekäs ja itsekeskeinen hahmo, johon samastuminen vaatii aikaa.
Doomscrollausta intellektuelleille – Valistuksen dialektiikka on itseään toistava ja ristiriitainen modernin ajan kritiikki
KIRJAT | Hyviä huomioita sisältävä filosofian klassikko hukkuu pessimismiinsä.
Jaakko Yli-Juonikkaan Vaurioituneiden aivojen painajaiset sisältää esseitä hämärän rajamailta
KIRJAT | Kirjailijan ensimmäinen esseekokoelma sisältää tunnistettavan äänen mutta pakenee määrittelyjä.
Kuolemaa ja kummitustarinoita – arviossa Marianna Karttusen Karjalaista kalmanväkeä
KIRJAT | Ovatko kalmanväen mätänevät ruumiit toimineet esikuvina kauhuelokuvien zombie-hahmoille?




